Vuosi muutamin sanoin
Vuosi 2022 oli käännekohta EKP:n rahapolitiikassa. Inflaationäkymät muuttuivat äkillisesti, kun talouteen kohdistui samaan aikaan kahdentyyppisiä sokkeja. Euroalueella koettiin ensinnäkin tavattoman suuria negatiivisia tarjontasokkeja, kun pandemia aiheutti häiriöitä toimitusketjuihin ja Venäjä hyökkäsi perusteetta Ukrainaan, mikä johti energiakriisiin. Tuotantokustannukset nousivat merkittävästi kaikilla toimialoilla. Taloudellisen toiminnan käynnistyminen pandemian jälkeen aiheutti lisäksi positiivisen kysyntäsokin. Sen ansiosta yritykset pystyivät siirtämään kohonneet kustannuksensa hintoihin paljon nopeammin ja voimakkaammin kuin ennen.
Ilmoitimme jo vuoden 2021 lopussa, että vähennämme netto-ostoja omaisuuserien osto-ohjelmassa (APP) asteittain ja lopetamme ne pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (PEPP) maaliskuun 2022 lopussa. Rahapolitiikka tuki kuitenkin kaiken kaikkiaan yhä vahvasti kasvua, sillä sitä oli muokattu viime vuosikymmenen hyvin hitaan inflaation ja pandemian alun deflatoristen riskien vuoksi. Ryhdyimme siis moniin eri toimiin, joilla rahapolitiikkaa normalisoitiin ja reagoitiin nopeasti inflaation asettamiin uusiin haasteisiin.
Maaliskuussa aloimme vähentää APP-ohjelmassa tehtäviä netto-ostoja aiempaa nopeammin, ja huhtikuussa kerroimme, että ne todennäköisesti päättyvät kolmannella vuosineljänneksellä. Heinäkuisessa rahapolitiikkakokouksessa nostimme EKP:n ohjauskorkoja ensimmäisen kerran 11 vuoteen, ja sen jälkeen teimme vielä uusia suuria koronnostoja. Nopeasti edenneet koronmuutokset olivat suurelle yleisölle tärkeä viesti siitä, että olemme päättäneet saada inflaation hidastumaan. Tämä auttoi ankkuroimaan inflaatio-odotukset, vaikka inflaatio vielä kiihtyikin.
Tavoitteenamme oli myös varmistaa, että rahapolitiikka välittyisi normalisoinnistaan huolimatta yhä sujuvasti koko euroalueelle rahoitusmarkkinoiden kautta. Tavoite saavutettiin kahdella toimenpiteellä. Päätimme ensinnäkin, että PEPP-ohjelmassa erääntyvistä arvopapereista saadut varat sijoitetaan uudelleen joustavasti, jotta rahapolitiikan välittymismekanismi ei häiriytyisi pandemian vuoksi. Lisäksi otimme käyttöön uuden välineen välittymismekanismin toiminnan suojaamiseksi.
Inflaationäkymien kehitys kuitenkin osoitti, että rahapolitiikan mitoittaminen kutakuinkin neutraaliksi ei yksin riitä. Inflaation arvioitiin olevan liian paljon ja liian kauan nopeampaa kuin keskipitkälle aikavälille asetettu 2 prosentin tavoitteemme. Hintapaineiden laajetessa ja pohjainflaation kiihtyessä inflaatio näytti lisäksi olevan juurtumassa talouteen. Jouduimme näin ollen tiukentamaan rahapolitiikkaa nostamalla korkoja entisestään ja hillitsemällä kysyntää.
Ilmoitimme vuoden viimeisen rahapolitiikkakokouksen jälkeen joulukuussa, että korkoja tulisi nostaa tasaiseen tahtiin vielä huomattavasti, jotta ne hillitsisivät inflaatiota riittävästi ja se palautuisi tavoitteemme mukaiseksi. Totesimme myös, että vaikka rahapolitiikkaa mitoitetaan ensisijaisesti EKP:n ohjauskorkojen avulla, alkaisimme pienentää APP-ohjelmassa hankittua arvopaperisalkkua hallitusti ja ennakoitavasti maaliskuusta 2023 alkaen. Olimme jo lokakuussa päättäneet tarkistaa kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden kolmannen sarjan (TLTRO III) ehtoja siten, että operaatioihin osallistujat saavat lisää mahdollisuuksia maksaa lainojaan vapaaehtoisesti takaisin jo ennen niiden erääntymistä. Rahapoliittisista syistä hankittujen arvopaperien osuus EKP:n taseessa pienenikin noin 830 miljardia euroa kesäkuun lopusta (jolloin netto-ostot päättyivät) joulukuun loppuun, eli EKP:n tase palasi kohti normaalimpaa kokoaan.
Nopean inflaation hillitsemisen ohella tarkastelimme ilmastonmuutosta ja mietimme keinoja torjua niitä laajoja uhkia, joita muuttuva ilmasto mandaatillemme aiheuttaa. Vuonna 2022 ryhdyimme lisätoimiin ilmastonäkökohtien sisällyttämiseksi rahapoliittisiin operaatioihimme. Toteutimme muun muassa ensimmäisen ilmastostressitestin, jossa tarkasteltiin useita taseeseemme sisältyviä taloudellisia riskejä. Sen jälkeen pystyimme ottamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksen paremmin huomioon makrotaloudellisessa mallintamisessa. Lokakuusta alkaen aloimme pienentää rahapoliittisten ostojemme ilmastojalanjälkeä suuntaamalla ostoja ilmastovastuullisten yritysten liikkeeseen laskemiin joukkolainoihin. Päätimme myös, että eurojärjestelmän myöntämissä luotoissa hyväksytään vastapuolilta vakuudeksi aiempaa vähemmän hiilijalanjäljeltään suurten yritysten liikkeeseen laskemia arvopapereita.
Vuonna 2022 jatkoimme lisäksi toimia, joiden tarkoituksena on pysyä maksujärjestelmien ja markkinainfrastruktuurien teknisen kehityksen eturintamassa. Valmistelimme muun muassa siirtymistä TARGET2-järjestelmästä uudistettuun reaaliaikaiseen bruttomaksujärjestelmään. Pyrimme lisäksi varmistamaan, että TARGET-pikamaksujärjestelmän (TIPS) palveluja tarjottaisiin koko Euroopassa. Vuonna 2022 pikamaksuja suoritettiinkin TIPS-järjestelmän välityksellä 17 kertaa enemmän kuin vuonna 2021.
Vuonna 2022 tuli myös kuluneeksi 20 vuotta euroseteleiden ja ‑kolikoiden käyttöönotosta, joka oli EU:n historian merkkitapaus ja konkreettinen osoitus Euroopan yhdentymisestä. Käteinen on edelleen eurooppalaisten yleisimmin käyttämä maksuväline. Lähes 60 prosenttia maksuista suoritetaan käteisellä, ja se on varmasti jatkossakin tärkeä maksuväline ihmisten elämässä. Talous kuitenkin digitaalistuu nopeasti, ja meidän on varmistettava, että myös eurooppalaisilla on mahdollisuus käyttää turvallisia, tehokkaita ja käteviä digitaalisia maksutapoja. Eurojärjestelmässä tutkitaankin mahdollisuutta laskea liikkeeseen digitaalinen euro. Parhaillaan on käynnissä tutkimusvaihe, jonka yhteydessä eurojärjestelmä sopi vuonna 2022 digitaalisen euron pääasiallisista käyttötilanteista ja teki useita keskeisiä suunnittelupäätöksiä.
Vuoden lopulla euroalue laajeni jälleen, kun Kroatiasta tuli sen uusin jäsen 1.1.2023. Euro on siis edelleen houkutteleva valuutta ja tuo vakautta euroalueen jäsenmaihin.
Edellä mainitut saavutukset eivät olisi olleet mahdollisia ilman työlleen omistautunutta EKP:n henkilöstöä ja sen määrätietoista toimintaa EU:n kansalaisten palveluksessa.
Frankfurt am Mainissa toukokuussa 2023
Christine Lagarde
Pääjohtaja
Vuosi muutamin numeroin
1 Inflaatio oli nopeaa, epävarmuus kasvoi ja talouskasvu hidastui
Maailmantalouden kasvu hidastui vuonna 2022. Venäjän hyökkäys Ukrainaan, nopea inflaatio ja rahoitusolojen kiristyminen kuormittivat sekä kehittyneitä että nousevia markkinatalouksia. Globaalit inflaatiopaineet kiristyivät merkittävästi korkeiden ja voimakkaasti heilahtelevien raaka-ainehintojen, globaalien tarjontakapeikkojen ja työmarkkinoiden kireyden takia. Euro heikkeni Yhdysvaltain dollariin nähden mutta vahvistui moneen muuhun valuuttaan nähden ja pysyi siten nimellisellä efektiivisellä vaihtokurssilla mitattuna vakaampana.
Euroalueen inflaatio kiihtyi 8,4 prosenttiin vuonna 2022 edellisvuoden 2,6 prosentista. Tämä johtui pääasiassa energian ja elintarvikkeiden hintojen noususta Ukrainassa käydyn sodan myötä. Aiemmat tarjontakapeikot, koronapandemian takia patoutunut kysyntä sekä energian hinnan noususta johtuvat korkeat tuotantopanoskustannukset voimistivat hintapaineita useilla talouden toimialoilla. Vuoden alkupuoliskolla euroalueen talouskasvu oli vahvaa erityisesti palvelusektorin saadessa vauhtia pandemiarajoitusten päättymisestä, mutta sen jälkeen kasvu hidastui pitkälti Ukrainan sodan vaikutuksesta.
1.1 Talouskasvu vaimeni kehittyneissä ja nousevissa markkinatalouksissa
Venäjän sota Ukrainassa heikensi maailmantalouden kasvua lisäämällä epävarmuutta ja kiihdyttämällä inflaatiota
Globaali talouskasvu hiipui vuonna 2022 edellisvuoden 6,4 prosentista 3,4 prosenttiin, kun Venäjän sota Ukrainassa ja muut geopoliittiset tekijät synnyttivät epävarmuutta, inflaatio kiihtyi ja rahoitusolot kiristyivät. Kasvu hidastui laajalti niin kehittyneissä kuin nousevissakin markkinatalouksissa (kuvio 1.1, kohta a). Edellisvuonna kasvu oli elpynyt voimakkaasti lähinnä pandemiarajoitusten höllentymisen ja siitä seuranneen globaalin kysynnän kasvun ansiosta. Alkuvuonna 2022 sota Ukrainassa aiheutti uuden voimakkaan sokin maailmantalouteen. Siitä seurasi raaka-aineiden hintojen voimakas nousu ja heilahtelu sekä elintarvikkeiden huoltovarmuuden heikkeneminen erityisesti kehittyvissä markkinatalouksissa. Energian ja elintarvikkeiden hinnannousu voimisti inflaatiopaineita globaalisti, mikä supisti kotitalouksien käytettävissä olevia reaalituloja ja sai keskuspankit tiukentamaan nopeasti rahapolitiikkaansa. Rahoitusolot kiristyivät merkittävästi ympäri maailmaa, kun korot nousivat, osakekurssit putosivat ja riskinkarttaminen lisääntyi.
Kuvio 1.1
Globaalin BKT:n ja maailmankaupan kehitys
Maailmankaupan kasvu hidastui vuonna 2022
Maailmankaupan kasvu hiipui vuonna 2022 mutta pysyi edelleen historiallista keskiarvoaan nopeampana (kuvio 1.1, kohta b). Hidastuminen johtui pääasiassa tehdasteollisuuden vaimeudesta. Vuoden alkupuoliskolla maailmankauppa oli vielä verrattain vahvaa, koska Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan sekä pitkittyneiden tarjontakapeikkojen vaikutuksia vaimensi osittain matka- ja kuljetuspalvelujen elpyminen pandemiarajoitusten höllentymisen myötä. Vuoden loppupuoliskolla ulkomaankauppa kuitenkin vaimeni merkittävästi erityisesti kehittyvistä markkinatalouksista tulevan tuonnin supistumisen takia. Globaalien arvoketjujen integraatio on ollut pysähdyksissä finanssikriisin jälkeen, ja pandemia ja geopoliittinen kehitys ovat lisänneet yritysten kannustimia palauttaa tuotantoa kotimaahan ja monipuolistaa toimittajaverkostoaan, mikä saattaa johtaa tulevaisuudessa globaalien arvoketjujen pirstaloitumiseen.
Globaali kokonaisinflaatio ja ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu inflaatio kiihtyivät merkittävästi
Globaalit inflaatiopaineet kasvoivat merkittävästi vuonna 2022 sekä kokonaisinflaatiolla että ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja lasketuilla mittareilla tarkasteltuna (kuvio 1.2). Inflaatiopaineita ruokkivat korkeat ja voimakkaasti heilahtelevat raaka-aineiden hinnat, globaalit tarjontakapeikot, pandemian jälkeisen talouden uudelleen avautumisen pitkäaikaisvaikutukset sekä kireä työmarkkinatilanne. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) jäsenvaltioissa kokonaisinflaatio saavutti lokakuussa 10,7 prosentin vuosivauhdin, minkä jälkeen se alkoi hidastua. Myös ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu inflaatio saavutti samassa kuussa huipputasonsa 7,8 %. Useimmissa maissa inflaatiota kiihdytti vuoden alkupuoliskolla pääasiassa raaka-aineiden hinnannousu. Ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja lasketun inflaation kiihtyminen loppuvuonna viittasi siihen, että inflaatiopaineista oli tullut aiempaa laaja-alaisempia sekä kehittyneissä että kehittyvissä markkinatalouksissa. Pohjainflaatiopaineet saivat voimaa myös kasvavista palkkapaineista, kun kehittyneiden talouksien työmarkkinat pysyivät kireinä maailmantalouden kasvun hidastumisesta huolimatta.
Kuvio 1.2
OECD-alueen inflaatiovauhdit
Energian hinta nousi Venäjän hyökättyä Ukrainaan mutta laski jonkin verran, kun energian kysyntä väheni ja nesteytetyn maakaasun tuonti kasvoi
Energian hinta nousi voimakkaasti vuonna 2022 mutta laski jonkin verran vuoden loppua kohti. Öljyn hinta nousi 6 % tarjontahäiriöiden myötä. Erityisesti Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheutti keväällä öljyn hinnan nopean nousun. Tarjontahäiriöiden vastapainoksi kysyntä heikkeni maailmantalouden kasvun hidastumisen ja Kiinan koronasulkujen takia. Hyökkäys Ukrainaan ja Euroopan kaasuntarjonnan väheneminen aiheuttivat lisäksi kaasun ennennäkemättömän kallistumisen Euroopassa: kaasun hinta nousi yli 240 % vuodenvaihteesta nopeasti Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Kaasun hinnannousu vaikutti merkittävästi energian yleiseen hintaan Euroopassa, sillä sen takia myös sähkön tukkuhinta nousi. Kaasun hinta maltillistui vuoden viimeisellä neljänneksellä, koska nesteytetyn maakaasun (LNG) tuonnin kasvun ja kaasun säästötoimenpiteiden seurauksena EU:lla oli lämmityskauden alussa suuret kaasuvarastot: vuoden 2022 lopussa hinta oli suunnilleen samalla tasolla kuin ennen hyökkäystä mutta edelleen 14 % korkeampi kuin vuoden alussa.
Euro heikkeni Yhdysvaltain dollariin nähden mutta pysyi nimellisellä efektiivisellä vaihtokurssilla mitattuna vakaampana
Euro heikkeni 6 % Yhdysvaltain dollariin nähden vuonna 2022 mutta pysyi vakaampana nimellisellä efektiivisellä vaihtokurssilla mitattuna (+0,8 %), joskin se heilahteli huomattavasti vuoden aikana. Dollari vahvistui useimpiin muihin valuuttoihin nähden, kun Yhdysvaltojen keskuspankki kiristi rahapolitiikkaansa ja globaali riskinottohalukkuus oli vaimeaa. Euron kurssi kärsi myös korkeasta energian hinnasta ja euroalueen talousnäkymien heikkenemisestä. Se kuitenkin vahvistui suhteessa muihin keskeisiin valuuttoihin, kuten Englannin puntaan, Japanin jeniin ja Kiinan renminbiin.
Maailmantalouden kasvunäkymiin vuoden 2022 lopussa kohdistuviin keskeisimpiin riskeihin kuuluivat Ukrainan sodan vaikutusten paheneminen, Kiinan talouskasvun voimakkaamman hidastumisen heijastusvaikutukset sekä rahoitusolojen kiristyminen, kun keskeiset kehittyneet taloudet luopuivat rahapoliittisesta elvytyksestä aiemmin arvioitua nopeammin. Viimeksi mainitun riskin katsottiin voivan johtaa merkittävään pääomapakoon nousevista markkinatalouksista sekä rahoitusmarkkinoiden häiriintymiseen. Lisäksi globaalit raaka-ainemarkkinat pysyivät alttiina tarjontaan liittyville riskeille. Raaka-aineiden hinnannousu ja sen voimakkaampi välittyminen kuluttajahintainflaatioon rapauttaisivat merkittävämmin ostovoimaa ja mahdollisesti globaalia kysyntää. Myös globaalien toimitusketjujen paineiden uusi voimistuminen ja maailmankaupan järjestelmän pirstaloitumisen kiihtyminen voisivat heikentää kasvua ja ruokkia inflaatiota.
1.2 Euroalueen kasvu heikkeni tuntuvasti vuonna 2022
Euroalueen BKT:n määrä kasvoi 3,5 % vuonna 2022 kasvettuaan edellisvuonna 5,3 %, kun talous elpyi pandemiaan liittyneestä taantumasta (kuvio 1.3). Talouskasvu vuonna 2022 perustui pääasiassa kotimaiseen kysyntään. Vuoden lopussa euroalueen tuotanto oli 2,4 % suurempi kuin ennen pandemiaa eli vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä. Kasvu kuitenkin vaihteli selvästi maittain heijastellen maiden erilaisia taloudellisia rakenteita ja sitä, missä määrin ne hyötyivät palvelusektorin uudelleen avautumisesta tai kärsivät Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Kun henkilökohtaiseen kanssakäymiseen perustuvien palvelujen elpyminen alkoi menettää puhtiaan vahvan alkuvuoden jälkeen, energian hintojen nousu rasitti kulutusta ja tuotantoa koko taloudessa. Euroalue kärsi myös globaalin kysynnän heikkenemisestä ja rahapolitiikan kiristymisestä monissa keskeisissä talouksissa, kun talouden epävarmuus oli suurta ja sekä yritysten että kotitalouksien luottamus heikkeni.
Kuvio 1.3
Euroalueen BKT:n määrä
Rahapoliittista tukea vähennettiin, ja energian hinnannousua vastaan suojauduttiin finanssipolitiikan keinoin
Vuonna 2022 rahapoliittista tukea vähennettiin ja finanssipolitiikassa keskityttiin suojautumaan energian hinnan nousua vastaan. Vaikka rahapolitiikan linjauksen normalisointi aloitettiin jo joulukuussa 2021, rahapoliittiset toimet olivat edelleen yleisesti ottaen kasvua tukevia erityisesti vuoden alkupuoliskolla. Vuoden jälkipuoliskolla rahapoliittista tukea alettiin kuitenkin ajaa alas nopeasti ja ennennäkemättömän suurin harppauksin (ks. osa 2.1). Euroalueen maat toteuttivat finanssipoliittisia toimia, joilla pyrittiin kompensoimaan energian hinnannousun vaikutusta. Toimet olivat suurelta osin kohdentamattomia sen sijaan, että ne olisi kohdistettu ensisijaisesti haavoittuvimmassa asemassa oleville kotitalouksille ja yrityksille. Noin puolet toimenpiteistä vaikutti pikemminkin energian kulutuksen rajakustannukseen, eikä niitä räätälöity tarjoamaan kannustimia energiankulutuksen vähentämiseen. Samaan aikaan jatkettiin rakennepolitiikkaa, jolla pyrittiin lisäämään euroalueen kasvupotentiaalia. Next Generation EU (NGEU) -ohjelman alaisten jäsenvaltioiden investointi- ja rakenneuudistusohjelmien toteutus jatkui ja vaikutti osaltaan merkittävästi näiden tavoitteiden saavuttamiseen.
Yksityinen kulutus kärsi useista sokeista mutta kesti yleisesti ottaen hyvin
Yksityisen kulutuksen kasvu jatkui sitkeästi vuonna 2022, sillä työmarkkinatilanne pysyi vahvana ja kertyneet säästöt tukivat patoutunutta kysyntää (kuvio 1.4). Positiivinen kehitys sai pontta pääasiassa palvelujen kulutuksesta, joka kasvoi voimakkaasti pandemiarajoitusten päätyttyä. Yksityisen kulutuksen kasvu kuitenkin hidastui vuoden mittaan, kun kestokulutustavaroiden kulutus heikkeni käytettävissä olevien reaalitulojen kasvun hidastumisen ja jatkuvan epävarmuuden takia. Kaiken kaikkiaan kotitalouksien kulutus kasvoi 4,3 % vuonna 2022. Kun työllisyys kasvoi vahvasti ja palkat nousivat asteittain, tärkein käytettävissä olevien tulojen kasvun taustatekijä vuonna 2022 olivat työtulot, joita käytetään yleensä kulutukseen muita tulonlähteitä suuremmassa määrin. Inflaation kiihtyminen kuitenkin vaimensi käytettävissä olevien reaalitulojen kehitystä yhä enemmän vuoden loppua kohti kumoten työmarkkinoiden vahvuuden ja finanssipoliittisen tuen positiiviset vaikutukset.
Kuvio 1.4
Euroalueen yksityinen kulutus
Energia- ja rahoituskustannusten kasvu sekä voimakas epävarmuus vaikuttivat investointeihin
Ei-rakennusinvestoinneilla kuvataan muita yksityisiä investointeja kuin asuinrakentamista. Näiden investointien kasvu heilahteli voimakkaasti vuonna 2022 (kuvio 1.5).[1] Kun huomioon ei oteta erityisen voimakkaasti heilahtelevaa Irlannin henkisten omaisuustuotteiden investoinnin erää,[2] ei-rakennusinvestointien kasvu hidastui vuoden mittaan. Vuoden alussa kasvu oli voimakasta ja sai vauhtia reippaasta kysynnästä, yritysten vankasta tuloskehityksestä ja suotuisista rahoitusoloista, kun pandemiarajoituksia purettiin. Venäjän Ukrainassa aloittama sota ja siitä seurannut energiakriisi sekä rahapoliittisen elvytyksen vähentäminen johtivat kuitenkin yritysten energia- ja rahoituskustannusten kasvuun. Kun kotimainen ja globaali kysyntä samaan aikaan hiipuivat ja epävarmuus oli suurta, yritysten kannustimet investointeihin vähenivät. Muut kuin rakennusinvestoinnit olivat vuoden 2022 lopussa selvästi vähäisempiä kuin vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä, jolloin henkisten omaisuustuotteiden investoinnit olivat lisänneet niiden määrää huomattavasti. Jos Irlannin henkisiä omaisuustuotteita ei oteta huomioon, ei-rakennusinvestoinnit olivat elpyneet jo vuoden 2020 loppuun mennessä. Kaiken kaikkiaan niiden määrä kasvoi 5,2 % vuonna 2022.
Kuvio 1.5
Euroalueen investointien määrä
Asuinrakennusinvestoinnit kasvoivat nopeasti vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin kotitalouksien kysyntä sai tukea suotuisista rahoitusoloista, säästöjen merkittävästä kertymisestä sekä tulonsiirroista. Niiden kasvu kuitenkin heikkeni seuraavilla neljänneksillä, kun nousevat asuntolainakorot ja Ukrainan sodan myötä kasvanut epävarmuus vaimensivat kysyntää ja kun raaka-aine- ja työvoimapula johtivat kustannusten voimakkaaseen nousuun, mikä supisti tarjontaa. Vuoden 2022 lopussa asuinrakennusinvestoinnit olivat noin 3 % suuremmat kuin ennen pandemiaa, ja ne olivat kasvaneet kaikkiaan 1,1 % vuonna 2022.
Energiakustannusten kasvu, tarjontakapeikot ja globaalin kysynnän heikkeneminen haittasivat ulkomaankauppaa
Euroalueen tavarakaupan tase painui alijäämäiseksi vuonna 2022 pitkälti energian tuontikustannusten nousun ja viennin vaimeuden takia. Tuonti kasvoi voimakkaasti energiatuotteiden varastojen kerryttämisen ja välituotteiden tuonnin lisääntymisen sekä erityisesti energiantuonnin voimakkaan hinnannousun myötä. Tarjontakapeikkojen uusi kiristyminen haittasi tavaravientiä vuoden 2022 alkupuoliskolla. Sen jälkeen vienti jatkui vaimeana, kun globaali kysyntä heikkeni ja toimitusketjun ongelmat helpottivat vain hitaasti. Sitä vastoin palvelujen vienti ja erityisesti turismi hyötyi pandemiarajoitusten höllentämisestä ja asteittaisesta päättymisestä. Kaiken kaikkiaan ulkomaankaupan nettovaikutus euroalueen BKT:n kasvuun oli jokseenkin neutraali vuonna 2022.
Työmarkkinat
Työmarkkinat pysyivät yleisesti ottaen vahvoina vuonna 2022
Työmarkkinat elpyivät edelleen silminnähtävästi pandemiasta sitä mukaa, kun euroalueen talouskasvu piristyi. Vuoden 2022 viimeiseen neljännekseen mennessä kokonaistyöllisyys oli ylittänyt vuoden 2019 viimeisen neljänneksen tasonsa 2,3 prosentilla ja tehdyt työtunnit vastaavasti 0,6 prosentilla (kuvio 1.6). 15–74-vuotiaiden osallistumisaste nousi vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä 65,2 prosenttiin eli 0,5 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä. Työllisyyden kasvaessa työttömyysaste laski tammikuun 2022 jo ennestään hyvin matalalta 6,9 prosentin tasoltaan 6,7 prosenttiin vuoden 2022 lopussa (kuvio 1.7). Työpaikkojen säilyttämisjärjestelyt, joilla oli vältetty irtisanomisia kriisin aikana, vähenivät, ja niitä hyödyntäneet työntekijät palasivat normaalin työaikansa piiriin.
Kuvio 1.6
Työllisyys, tehdyt työtunnit ja työvoiman osallistumisaste
Kuvio 1.7
Työttömyys ja työvoima
Euroalueen työmarkkinat olivat edelleen vankat vuonna 2022 Venäjän Ukrainassa aloittamasta sodasta huolimatta, ja esimerkiksi avoimien työpaikkojen määrä pysyi korkeana vuoden loppuun saakka. Siltikin työmarkkinoiden kehitys ja työvoiman kysyntää kuvaavat indikaattorit heikkenivät vuoden loppupuoliskolla. Kehikossa 1 vertaillaan työmarkkinakehitystä Yhdysvalloissa ja euroalueella ja pyritään näin ymmärtämään paremmin pandemian jälkeisen elpymisen taustatekijöiden sekä työllisyyden ja palkkojen kehitysnäkymien eroja ja samankaltaisuuksia näiden alueiden välillä.
1.3 Elinkustannuskriisin hoitoa finanssipolitiikan keinoin
Euroalueen julkisen talouden alijäämäsuhde pieneni vuonna 2022, kun pandemiaan liittyneet toimet poistuivat käytöstä ja niitä kompensoitiin vain osittain uusilla tukimuodoilla
Vuonna 2022 euroalueen maat kohtasivat kolmatta vuotta peräkkäin uusia haasteita, jotka edellyttivät finanssipoliittisia vastatoimia. Julkisen talouden alijäämä euroalueella supistui 3,5 prosenttiin BKT:stä vuonna 2022 edellisvuoden 5,1 prosentista (kuvio 1.8), kun pandemiaan liittyneet tukitoimet päättyivät ja niitä kompensoitiin vain osittain uusilla tuilla. Uudet tuet oli suunnattu tasaamaan energian hinnannousua ja sen vaikutuksia, jotka kasvattivat kotitalouksien elinkustannuksia ja yritysten kustannuksia. Vähäisemmässä määrin niillä rahoitettiin menoja, jotka liittyivät Venäjän sotaan Ukrainassa. Vastaava kehitys näkyy myös finanssipolitiikan mitoituksessa, joka kiristyi maltillisesti vuonna 2022 toista vuotta peräkkäin.[3] Kuitenkin vasta kolmasosa vuonna 2020 aloitetusta elvytyksestä on tähän mennessä lopetettu, kuten alla olevasta kuviosta ilmenee.
Kuvio 1.8
Euroalueen julkisen talouden rahoitusasema ja finanssipolitiikan mitoitus
Inflaatioon ja Venäjän sotaan Ukrainassa liittyvät toimet olivat huomattavia niin kooltaan kuin laajuudeltaan
Kun energia alkoi kallistua voimakkaammin vuoden 2021 lopussa, euroalueen maiden hallitukset aloittivat tukitoimet, jotka olivat suuruudeltaan yhteensä 0,2 % BKT:stä. Tukitoimet käsittivät subventioita, välillisten verojen alennuksia sekä tulonsiirtoja kotitalouksille ja yrityksille. Vuonna 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan tukitoimia laajennettiin nopeasti niin, että ne olivat noin 1,9 % BKT:stä (kuvio 1.9) sisältäen energiantuottajien pääomitukset. Samalla euroalueen maat lisäsivät julkista tukea summalla, joka vastasi 0,2 % BKT:stä muun muassa pakolaisiin ja puolustukseen liittyvien menojen takia. Energia- ja inflaatiotukia kompensoitiin vain osittain uusilla rahoitustoimilla, kuten suuria odottamattomia voittoja saaville energiantuottajille määrätyillä lisäveroilla. Siten nettomääräinen budjettivaikutus pysyi huomattavan suurena, noin 1,7 prosentissa BKT:stä. Kaiken kaikkiaan harkinnanvaraiset (energiaan, inflaatioon sekä pakolaisiin ja puolustukseen liittyvät) bruttotuet olivat näin ollen 2,1 % euroalueen BKT:stä ja nettomääräisesti ilman uusia rahoitustoimia 1,9 % BKT:stä (kuvio 1.10).
Kuvio 1.9
Korkeaan energian hintaan ja inflaatioon liittyvät julkiset tuet euroalueella
Kuvio 1.10
Energian korkeaan hintaan, inflaatioon ja Venäjän sotaan Ukrainassa liittyvät julkiset tuet euroalueella
Julkisen tuen kohdentaminen oli puutteellista
Tukitoimien tulisi olla tilapäisiä. Ne tulisi myös kohdentaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville kotitalouksille ja yrityksille sekä räätälöidä siten, että ne kannustavat energian kulutuksen vähentämiseen. Jos finanssipoliittiset toimet eivät noudata näitä periaatteita, ne todennäköisesti pahentavat inflaatiopaineita, jolloin tarvitaan voimakkaampia rahapoliittisia toimia, ja ne myös rasittavat julkista taloutta. Koska vain pieni osuus näistä toimenpiteistä oli kohdennettuja (eurojärjestelmän asiantuntijoiden joulukuun 2022 arvioiden mukaan 12 %[4]), on tärkeää, että hallitukset muokkaavat niitä asiaankuuluvasti.
Peräkkäiset julkiseen talouteen kohdistuneet sokit lisäävät tarvetta harjoittaa kurinalaista finanssipolitiikkaa keskipitkällä aikavälillä
Pandemia, Venäjän sota Ukrainassa sekä menonlisäykset nopean inflaation kompensoimiseksi muodostavat monta suurta peräkkäistä sokkia julkiselle taloudelle. Lisäksi julkisen velan suhde BKT:hen oli jo entuudestaan koholla. Vaikka pandemia aiheutti suuria kustannuksia julkiselle taloudelle ja sota Ukrainassa on lisännyt talouskasvunäkymiin kohdistuvia riskejä, inflaatiosokin vaikutus velan määrään on epäselvempi. Siinä, missä verotulojen kasvulla on jonkinasteinen velkasuhdetta alentava vaikutus, voimakas inflaatio on johtanut rahapolitiikan normalisoimiseen ja siten rahoituskustannusten kasvuun. Lisäksi julkisilla menoilla on taipumus ennen pitkää kasvaa nousseiden tulojen tasolle samalla, kun inflaatio heikentää tuotannon kasvua.
Julkiseen talouteen kohdistuvat paineet ovat todennäköisesti kasvamaan päin
Julkiseen talouteen kohdistuvat paineet ovat todennäköisesti kasvamaan päin. Paineita syntyy muun muassa tarpeesta kiihdyttää energiasiirtymää ja lisätä investointeja vihreämpään ja digitaalisempaan talouteen samalla, kun julkisen talouden kustannukset kasvavat väestön ikääntymisen takia. Siksi on tärkeää, että euroalueen julkisen talouden kasvavaan haavoittuvuuteen puututaan sekä kasvua vahvistavilla uudistuksilla että korkeiden velkasuhteiden asteittaisella alentamisella. Tämä edellyttää Next Generation EU -ohjelmaan kuuluvien investointi- ja rakenneuudistussuunnitelmien ripeää toimeenpanoa ja kurinalaista finanssipolitiikkaa tulevina vuosina.
1.4 Euroalueen inflaatio kiihtyi voimakkaasti
Yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI) mitattu euroalueen kokonaisinflaatiovauhti oli keskimäärin 8,4 % vuonna 2022 eli rajusti nopeampi kuin edellisvuonna, jolloin se oli 2,6 %. Inflaatio kiihtyi koko vuoden ajan ja saavutti vuoden viimeisinä kuukausina noin 10 prosentin vuosimuutosvauhdin. Merkittävin inflaatioerä kokonaisinflaation kiihtymisen taustalla oli energian hinta, mutta myös elintarvikkeiden hinnannousu kiihtyi voimakkaasti etenkin Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa. Inflaatiopaineita voimistivat lisäksi teollisuushyödykkeiden sitkeät tarjontakapeikot, kysynnän elpyminen pandemiarajoitusten päätyttyä erityisesti palvelusektorilla sekä euron valuuttakurssin heikkeneminen (kuvio 1.11). Hintapaineet levisivät yhä useammille toimialoille osittain siksi, että energian kallistumisen vaikutus tuntui kaikkialla taloudessa. Myös euroalueen maiden väliset inflaatioerot levenivät merkittävästi pääasiassa sen mukaan, missä määrin maat olivat altistuneet raaka-aineiden ja energian hintasokeille. Useimmat pohjainflaatioindikaattorit nousivat tuntuvasti vuoden mittaan. Vuoden 2022 lopussa inflaation kiihtymisen aiheuttaneiden tekijöiden arvioitiin olevan heikkenemässä ja inflaation uskottiin vaimenevan vuoden 2023 kuluessa.
Kuvio 1.11
Kokonaisinflaatio ja sen pääerät
Energian ja elintarvikkeiden hinnat vauhdittivat inflaatiota
Energiaerän hintakehitys aiheutti välittömästi lähes puolet kokonaisinflaation kiihtymisestä vuonna 2022. Energian inflaatio oli nopeaa jo vuoden alussa, mutta se kiihtyi entistä voimakkaammin Venäjän hyökättyä Ukrainaan, sillä energian tarjonnan pelättiin saattavan häiriintyä. Lokakuussa inflaatio oli energiaerässä 41,5 %, mikä johtui suurelta osin kaasun ja sähkön voimakkaista vaikutuksista, sillä niiden hinnat olivat irtaantuneet öljyn hintakehityksestä. Hallitukset ryhtyivät mittaviin finanssipoliittisiin toimiin, joilla vaimennettiin jossain määrin energian hinnannousun lyhyen aikavälin vaikutuksia (ks. osa 1.3). Erot näiden toimenpiteiden voimakkuudessa näkyivät euroalueen maissa energiainflaation eroina, ja korkeimmat lukemat tilastoitiin Baltian maissa. Energiakustannusten nopea nousu aiheutti myös elintarvikkeiden hintoihin merkittävää nousupainetta, joka näkyi vaihtelevalla viiveellä. Sota Ukrainassa vaikutti elintarvikkeiden hintoihin myös suoremmin, sillä sekä Venäjä että Ukraina ovat tärkeitä viljan sekä lannoitteiden tuotannossa käytettyjen mineraalien viejiä.[5] Elintarvikkeiden inflaation vaikutus YKHI-kokonaisinflaatioon oli joulukuussa 2022 noussut 2,9 prosenttiyksikköön eli merkittävästi edellisvuotista suuremmaksi. Sen kiihtymisen taustalla oli sekä jalostamattomien että jalostettujen elintarvikkeiden hinnannousu.
Pohjainflaatio kiihtyi voimakkaasti mutta osoitti joitakin tasaantumisen merkkejä vuodenvaihteessa
Pohjainflaatioindikaattorit nousivat tuntuvasti vuoden 2022 kuluessa, joskin ne osoittivat joitakin tasaantumisen merkkejä vuodenvaihteen tuntumassa. YKHI-inflaatiovauhti ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja oli jo vuoden alussa 2,3 % eli EKP:n inflaatiotavoitetta nopeampi, ja se kiihtyi joulukuussa 5,2 prosenttiin. Muiden teollisuushyödykkeiden kuin energian inflaatio kiihtyi keskimäärin 4,6 prosenttiin ja palvelujen inflaatio 3,5 prosenttiin vuonna 2022. Hintapaineet aiheutuivat suurelta osin samoista tekijöistä: energiahyödykkeiden kallistumiseen liittyvästä tuotantokustannusten voimakkaasta noususta sekä pandemiaan liittyvistä tekijöistä, kuten globaaleista tarjontakapeikoista ja talouden uudelleenavautumisen vaikutuksista. Myös suurimman osan vuotta jatkunut euron heikkeneminen myötävaikutti inflaatiopaineisiin. Kun toimitusketjun häiriöt asteittain vähenivät vuoden 2022 jälkipuoliskolla ja raaka-aineiden hinnat laskivat, hinnoitteluketjun alkupään paineet maltillistuivat kesän jälkeen. Inflaatio pysyi kuitenkin nopeana, koska inflaatiopaineet vaikuttavat viiveellä. Pandemiarajoitusten päättymisen jälkeinen patoutunut kysyntä loi osaltaan yrityksille suotuisaa hinnoitteluympäristöä erityisesti henkilökohtaiseen kanssakäymiseen perustuvissa palveluissa. Kaiken kaikkiaan hintapaineista tuli yhä sitkeämpiä ja laaja-alaisempia. Tämä johti kaikkien pohjainflaatioindikaattorien nousuun.
Palkkapaineet kasvoivat vuodenvaihdetta kohti, kun työmarkkinat pysyivät vahvoina ja nopeaa inflaatiota kompensoitiin jossain määrin
Euroalueen sisäiset hintapaineet BKT:n deflaattorilla mitattuina kasvoivat keskimäärin 4,7 % vuonna 2022 jatkaen vuonna 2021 alkanutta kehitystä (kuvio 1.12). Palkkakehityksestä aiheutuvat paineet pysyivät vuoden alkupuoliskolla maltillisina mutta vahvistuivat loppuvuonna. Palkansaajakorvaukset työntekijää kohden kasvoivat 4,5 % vuonna 2022, kun ne olivat edellisvuonna kasvaneet 3,9 % ja pandemiaa edeltäneellä jaksolla (2015–2019) keskimäärin 1,7 % vuodessa. Kasvun kiihtyminen edellisvuotisesta johtui osittain keskimääräisten työtuntien kasvusta, kun työpaikkojen säilyttämisjärjestelyjen vaikutus väheni. Sopimuspalkat, joihin valtioiden toimenpiteet vaikuttivat vähemmän, kasvoivat keskimäärin 2,8 prosentin vuotuista vauhtia vuonna 2022 eli hieman vähemmän kuin tosiasiallinen palkkojen kasvu, mikä johtui palkkapaineiden kiristymisestä vuodenvaihdetta kohti. Inflaatiokompensaatiosta tuli yhä merkittävämpi näkökohta palkkaneuvotteluissa vuonna 2022 erityisesti siksi, että työmarkkinat pysyivät vahvoina. Työn tuottavuuden paraneminen tasoitti jossain määrin työvoimakustannusten kasvun vaikutusta. Yksikkökohtaisten voittojen vaikutus BKT:n deflaattoriin eri sektoreilla oli vuoden aikana positiivinen. Tämä viittaa siihen, että yritykset kykenivät siirtämään kustannusten nousun myyntihintoihinsa.
Kuvio 1.12
BKT:n deflaattorin hajotelma
Pidemmän aikavälin inflaatio-odotukset nousivat mutta pysyivät edelleen EKP:n tavoitteen tuntumassa
Ennustelaitosten pidemmän aikavälin inflaatio-odotukset, jotka olivat loppuvuonna 2021 olleet 1,9 %, nousivat vuonna 2022 ja olivat viimeisellä neljänneksellä 2,2 % (kuvio 1.13). EKP:n Survey of Professional Forecasters ‑kyselyn, Consensus Economicsin tutkimusten ja muiden kyselytutkimusten mukaan pitkän aikavälin inflaatio-odotukset olivat kiinnittyneet kahden prosentin tasolle tai hieman sen yläpuolelle, vaikka lyhyellä aikavälillä odotukset olivatkin korkeammat. Pidemmän aikavälin inflaatiokompensaation markkinapohjaiset mittarit, erityisesti viiden vuoden inflaatioon sidottu swapkorko viiden vuoden päästä, laskivat vuoden alussa ennakoiden rahapolitiikan kiristymistä, mutta sitten Venäjän hyökättyä Ukrainaan ne nousivat asteittain ja olivat joulukuun lopussa 2,38 prosentissa. Huomionarvoista kuitenkin on, etteivät inflaatiokompensaation markkinapohjaiset mittarit kuvasta suoraan markkinaosapuolten varsinaisia inflaatio-odotuksia, vaan niihin sisältyy myös inflaation epävarmuutta kompensoiva inflaatioriskipreemio.
Kuvio 1.13
Inflaatio-odotuksia kuvaavat kysely- ja markkinapohjaiset indikaattorit
1.5 Luotto- ja rahoitusolot kiristyivät rahapolitiikan normalisoituessa
Rahapolitiikan normalisoituminen johti joukkolainojen tuottojen kasvuun ja huomattavaan heilahteluun
Kun inflaatiopaineet kasvoivat koko taloudessa (ks. osa 1.4), EKP ryhtyi vuonna 2022 päättäväisiin toimiin rahapolitiikan normalisoimiseksi ja estääkseen pitkän aikavälin inflaatio-odotusten karkaamisen 2 prosentin tavoitetasostaan sen yläpuolelle (ks. osa 2.1). Riskittömät pitkät korot heilahtelivat voimakkaammin kuin vuonna 2021 johtuen osaltaan hyvin suuresta epävarmuudesta, joka liittyi inflaatioon ja rahapoliittisten viranomaisten reaktioihin ympäri maailmaa, euroalue mukaan lukien. Pitkät korot nousivat yleisesti. Euroalueen valtioiden 10 vuoden joukkolainojen keskimääräinen BKT-painotettu tuotto mukaili tiiviisti riskittömän koron kehitystä (kuvio 1.14). Vaikka maittaisessa kehityksessä oli jonkin verran eroja, yleisesti ottaen valtionlainojen tuottoerot pysyivät hallittuina. Tämä johtui osittain EKP:n neuvoston kesäkuisesta ilmoituksesta, jonka mukaan pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (PEPP) uudelleensijoituksia tultaisiin jatkossa kohdistamaan joustavasti, sekä TPI-ohjelman (Transmission Protection Instrument) hyväksymisestä heinäkuussa (ks. osa 2.1). Euroalueen valtioiden 10 vuoden joukkolainojen keskimääräinen BKT-painotettu nimellinen tuotto 31.12.2022 oli 3,26 % eli lähes 3,00 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuoden 2021 lopussa.
Kuvio 1.14
Pitkät korot sekä yritysten lainakustannukset ja kotitalouksien asuntolainakustannukset
Rahoitusolot kiristyivät joukkolaina- ja osakemarkkinoilla
Odotukset korkojen noususta ja yritysten tulosten pitkän aikavälin kasvun hidastumisesta aiheuttivat osakkeiden hintoihin kohdistuvaa laskupainetta. Kaiken kaikkiaan osakkeiden hinnat euroalueella heilahtelivat voimakkaasti ja laskivat vuonna 2022. Euroalueen pankkien laaja osakeindeksi 31.12.2022 oli 4,4 % alempana ja muiden yritysten laaja osakeindeksi noin 16 % alempana kuin vuoden 2021 lopussa (kuvio 1.15). Koska myös yritysten joukkolainojen tuotot nousivat selvästi (sekä investment grade- että high yield -luokissa), rahoitusolot euroalueella kiristyivät huomattavasti.
Kuvio 1.15
Euroalueen ja Yhdysvaltojen osakemarkkinaindeksit
Rahapolitiikan normalisoitumisen ja yleisen markkinakehityksen myötä pankkien varainhankintakustannukset ja antolainauskorot nousivat voimakkaasti vuonna 2022. Pankkien joukkolainojen tuottojen yleinen nousutrendi, asiakastalletusten korkojen asteittainen nousu sekä kolmannen kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden sarjan (TLTRO III) ehtojen muutos lähempänä vuodenvaihdetta myötävaikuttivat pankkien varainhankintakustannusten kasvuun. Näiden tekijöiden myötä pankkien nimelliset antolainauskorot nousivat vuonna 2022 korkeimmilleen sitten vuoden 2014. Euroalueen pankkien luotonantokyselyn mukaan pankkien luotonantokriteerit (eli sisäiset ohjeet tai luotonmyöntökriteerit) kotitalous- ja yritysluotolle kiristyivät tuntuvasti. Pankkien kotitalouksille myöntämien uusien asuntolainojen keskikorko oli vuoden 2022 lopussa 2,94 % eli 1,63 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuoden 2021 lopussa, ja vastaava yrityslainakorko oli 3,41 % eli 2,05 prosenttiyksikköä vuodentakaista korkeampi (kuvio 1.14). EKP:n ohjauskorkoihin nähden tämä korkokehitys oli verrattain samankaltaista kuin aiemmilla kiristyvän rahapolitiikan jaksoilla, ja antolainauskorkojen erot maiden välillä pysyivät hillittyinä. Tämä viittaa siihen, että EKP:n rahapolitiikan muutokset välittyivät tasaisesti koko euroalueelle.
Luotonannon kasvu kiihtyi vuoden 2022 alkupuoliskolla mutta hidastui sitten sekä kotitalous- että yrityssektorilla
Luotonannon kasvu kiihtyi vuoden 2022 alkupuoliskolla, mutta kesän jälkeen uusluotonanto maltillistui luotonantokriteerien kiristyessä (kuvio 1.16). Pankkien kotitalouslainojen vuotuinen kasvuvauhti hidastui 3,8 prosenttiin koko vuodelta 2022 korkojen nousun, luotonantokriteerien kiristymisen ja kuluttajien luottamuksen heikkenemisen myötä. Pankkien yrityslainojen vuotuinen kasvu kiihtyi edelleen vuonna 2022 ja oli 6,3 %, mutta luku hämärtää vuoden aikana tapahtuneet muutokset. Nimellinen kasvu oli voimakasta suurimman osan vuotta, sillä yritysten käyttöpääoman ja varastojen rahoitustarve oli voimakasta sitkeiden tarjontakapeikkojen ja kustannusten kasvun takia. Vuoden viimeisinä kuukausina pankkien yrityslainoitus kuitenkin väheni voimakkaasti, kun rahoitusolojen kiristyminen vaikutti kysyntä- ja tarjontatekijöihin. Velkapapereista oli tullut yrityksille aiempaa kalliimpia, ja niiden liikkeeseenlasku väheni nettomääräisesti vuoden mittaan. Kaiken kaikkiaan ulkoisen rahoituksen nettovirta yrityksiin supistui vuonna 2022. Tämä johtui pääasiassa yritystenvälisten lainojen vähentyneestä käytöstä rahoitusmuotona (kuvio 1.17). Yritysten rahoituksensaantikyselyn mukaan yritykset suhtautuivat myös entistä pessimistisemmin useimpien ulkoisen rahoituksen muotojen tulevaan saatavuuteen.
Kuvio 1.16
M3:n kasvu sekä yritysten ja kotitalouksien luotonannon kasvu
Kuvio 1.17
Ulkoisen rahoituksen nettovirrat euroalueen yrityksille
Lavean raha-aggregaatin kasvu hidastui, kun eurojärjestelmän omaisuuserien netto-ostot päättyivät ja luotonanto väheni
Talletusten kasvuvauhti hidastui pandemian ajan korkealta tasoltaan, mikä johtui pitkälti hintojen nousun aiheuttamasta kustannusten kasvusta sekä vaihtoehtoisten säästämismuotojen tuottojen paranemisesta rahapolitiikan normalisoituessa. Lavean rahan (M3) vuotuinen kasvuvauhti hidastui edelleen 4,1 prosenttiin vuonna 2022 (kuvio 1.16), kun eurojärjestelmän omaisuuserien netto-ostot päättyivät heinäkuussa, luoton luonti hidastui vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä ja rahavirrat suuntautuivat nettomääräisesti ulkomaille euroalueen korkeiden energiakustannusten takia.
Kehikko 1
Työmarkkinoiden kehitys euroalueella ja Yhdysvalloissa vuonna 2022
Vuonna 2022 suuren epävarmuuden vallitessa työmarkkina-analyysit olivat keskeinen osa talouden tilan ja käyttämättömänä olevan kapasiteetin arviointia. Tässä kehikossa tarkastellaan samankaltaisuuksia ja eroja euroalueen ja Yhdysvaltojen työmarkkinoiden toipumisessa pandemiasta.
Tehtyjen työtuntien kokonaismäärän kehitys
Vuonna 2022 tehtyjen työtuntien kokonaismäärä palautui pandemiaa edeltäneelle tasolleen sekä euroalueella että Yhdysvalloissa, mutta elpymisen taustalla työvoiman kysyntä ja tarjonta kehittyivät eri tavoin. Vaikka työttömyysaste laski Yhdysvalloissa kriisiä edeltäneelle tasolleen ja jopa alemmaksi kuin euroalueella, työmarkkinoiden kireys avointen työpaikkojen ja työttömyyden suhteella mitattuna vaikutti Yhdysvalloissa voimakkaammalta.[6] Tämän kehityksen voidaan katsoa johtuvan sekä toteutettujen pandemiatoimenpiteiden eroista että työn kysynnän ja tarjonnan rakenteellisista eroista näiden talouksien välillä.
Työvoiman kysynnän kehitys
Vuonna 2022 tarkasteltavat talousalueet olivat suhdannekierron eri vaiheissa. Työn suhdanneluonteinen kysyntä oli Yhdysvalloissa voimakkaampaa, mikä vaikutti osaltaan työmarkkinoiden suurempaan kireyteen. Talouskasvu euroalueella elpyi pandemian aikaisesta aallonpohjastaan myöhemmin kuin Yhdysvalloissa. Euroalueen BKT:n määrä palautui kriisiä edeltäneelle tasolleen vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä, kun taas Yhdysvalloissa kriisiä edeltänyt taso saavutettiin jo vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. Jossain määrin tämä johtui pandemian toisen aallon aikaisista sulkutoimista, jotka olivat monissa euroalueen maissa tiukempia kuin Yhdysvalloissa, sekä eroista rokottamisnopeudessa. Tärkeämpiä tekijöitä olivat kuitenkin finanssipoliittisten toimien erilainen mitoitus ja kohdennus. Euroalueella finanssipoliittisella tuella lievennettiin lähinnä työpaikkojen menetystä tukemalla yrityksiä ja antamalla automaattisten vakauttajien toimia. Yhdysvalloissa vastaava tuki oli suurempaa ja suoremmin kohdistettua kotitalouksien tulojen ja siten kulutuksen tukemiseen, sillä sitä maksettiin elvytyssekkeinä ja laajennettuina työttömyysetuuksina. Näin ollen yksityinen kulutus euroalueella palautui kriisiä edeltäneelle tasolleen vielä myöhemmin kuin yleinen talouskasvu eli vasta vuoden 2022 toisella neljänneksellä.
Rakenteellisesta näkökulmasta tarkasteltuina Yhdysvaltojen työmarkkinat reagoivat yleensä suhdannevaihteluihin voimakkaammin kuin euroalueen työmarkkinat. Työvoiman vaihtuvuuden mittarit osoittavat, että Yhdysvaltojen työmarkkinat ovat rakenteellisesti dynaamisemmat. Työvoiman vaihtuvuudella tarkoitetaan tietylle ajanjaksolle laskettua vauhtia, jolla henkilöstöä poistuu yrityksestä tai organisaatiosta ja sitä korvataan uusilla tekijöillä. Karkea vaihtuvuuden mittari osoittaa, että Yhdysvalloissa noin 4 % työntekijöistä on vaihtanut kuukausittain työpaikkaansa 2000-luvun alun jälkeen. Euroalueelta ei ole saatavissa vaihtuvuuden mittareita, vaan useimmissa vertailukelpoisissa tilastoissa tarkastellaan lähtijöitä ja uusia työntekijöitä (luvut sisältävät myös työvoiman ulkopuolelle tai työttömiksi jäävät tai näistä asemista töihin palaavat henkilöt). Euroalueen luvut viittaavat uusien työntekijöiden määrän kasvuun erityisesti vuonna 2022, mutta kasvu ei ole niin voimakasta kuin Yhdysvalloissa. Samanlainen kehitys näkyy myös avointen työpaikkojen määrissä: vuonna 2022 Yhdysvalloissa oli enemmän avoimia työpaikkoja kuin euroalueella, jonka maittainen vaihtelu oli merkittävää[7] ja työpaikkojen kehitys painottui vanhojen työntekijöiden paluuseen normaalin työajan piiriin (kuvio A).
Kaiken kaikkiaan Yhdysvaltojen työmarkkinoiden voimakkaampi rakenteellinen dynamiikka vahvisti vankkaa työvoiman kysyntää entisestään.
Kuvio A
Työmarkkinoiden kireys euroalueella ja Yhdysvalloissa
Työvoiman tarjonnan kehitys
Euroalueeseen verrattuna työvoiman tarjonta supistui pandemiakriisin aikana Yhdysvalloissa enemmän ja elpyi hitaammin vuoden 2020 toisen neljänneksen aallonpohjastaan. Ero työvoiman tarjonnan elpymisvauhdeissa liittyi osaltaan harjoitetun politiikan eroihin. Ensinnäkin työvoiman osallistumisasteen elpyminen oli Yhdysvalloissa vaimeampaa. Tämä johtuu osittain siitä, että Yhdysvalloissa useampi työntekijä siirtyi työvoiman ulkopuolelle suurempien irtisanomisten takia ja pystyi verrattain avokätisten tulonsiirtojen ansiosta pysymään työvoiman ulkopuolella pidemmän aikaa tai jopa nostamaan työhön palaamisen edellytyksenä olevaa palkkavaatimustaan. Vuonna 2022 työvoiman osallistumisaste Yhdysvalloissa pysyi alempana kuin ennen pandemiaa, kun taas euroalueella osallistumisaste päinvastoin ylitti pandemiaa edeltäneen tasonsa. Toiseksi työvoiman osallistumisasteen viimeaikainen kehitys perustuu myös osaltaan pitkäaikaisiin trendeihin. Ikääntyneiden työntekijöiden osallistumisaste on yleensä nuoria alempi, mutta heidän osuutensa työvoimasta on noussut ajan myötä molemmilla alueilla. Euroopassa tämä muutos on saanut vauhtia eläkeuudistuksista, ja samaan aikaan osallistumisaste on noussut myös naisten työvoimaan osallistumisen kasvun myötä. Tämä trendi jatkui pandemian aikana ja ikääntyneet työntekijät vahvistivat työvoiman osallistumisasteen nousua vuonna 2022. Yhdysvalloissa väestökehitys kutenkin heikensi työvoiman osallistumisastetta vuonna 2022. Vaikka pandemia vaikutti negatiivisesti vierastyöntekijöiden nettomaahanmuuttoon molemmilla alueilla, Yhdysvalloissa sen hidastuminen alkoi aikaisemmin, kun maahanmuuttopolitiikkaa kiristettiin vuosina 2017–2020. Viime aikoina vierastyöntekijöiden nettomaahanmuutto on kuitenkin taas kasvanut voimakkaasti molemmilla alueilla.
Palkkojen kehitys
Yhdysvaltojen ja euroalueen palkkojen kasvuvauhtien välinen kuilu on leventynyt viime vuosina ja etenkin vuonna 2022. Tämä voidaan suurelta osin selittää edellä kuvatuilla työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehityseroilla. Vuoden 2020 toisesta neljänneksestä alkaen nimellispalkkojen kasvu Yhdysvalloissa kiihtyi olennaisesti ja saavutti 5,5 prosentin tason vuoden 2022 toisella neljänneksellä työvoimakustannusindeksillä (yksityinen sektori) mitattuna. Sittemmin kasvu on maltillistunut mutta jatkunut yhä voimakkaana. Euroalueella palkkojen kasvu oli tällä jaksolla asteittaisempaa ja rajallisempaa, ja sopimuspalkkojen vuotuinen kasvuvauhti (johon työpaikkojen säilyttämisjärjestelyt eivät vaikuta siinä määrin kuin työntekijää tai tehtyä työtuntia kohden laskettuihin työvoimakustannuksiin) oli vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä 2,9 % (kuvio B). Yhdysvaltojen rakenteellisesti dynaamisemmat työmarkkinat saattavat myös voimistaa palkkojen sopeutumista työmarkkinoiden kireyteen, mikä ilmenee työpaikkaa vaihtaneiden työntekijöiden palkkojen nopeampana kasvuna.
Kuvio B
Euroalueen ja Yhdysvaltojen palkkojen kasvun mittareita
2 Paluu tavanomaiseen rahapolitiikkaan
Koronaviruspandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttivat talouskehitykseen vuonna 2022. Inflaatio kiihtyi, ja EKP:n rahapolitiikassa palattiin yhä selvemmin vanhoihin uomiin. Pandemiaan liittyvää osto-ohjelmaa (PEPP) ei enää laajennettu maaliskuun lopun jälkeen, ja heinäkuun alussa omaisuuserien osto-ohjelmassakin (APP) siirryttiin enää sijoittamaan varoja uudelleen sitä mukaa kuin niitä palautui eurojärjestelmälle. EKP:n ohjauskorot nousivat taas yli kymmenen vuoden tauon jälkeen, ja negatiivisesta talletuskorosta luovuttiin. Vuoden lopulla korot nousivat neljästi, yhteensä 2,5 prosenttiyksikköä. Kuten kuviosta 2.1 näkyy, koronnostot olivat heti kättelyssä tavallista suurempia. EKP:n neuvosto myös varmisti, että sillä oli käytössään keinot suojata tarvittaessa rahapolitiikan vaikutuksen välittymistä tasaisesti eri puolille euroaluetta. Pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa hankittuja varoja voitiin jo sijoittaa joustavasti uudelleen eri alueilla, mikä helpotti rahapolitiikan vaikutuksen ohjaamista pandemian aikana. Joulukuussa EKP:n neuvosto päätti, että omaisuuserien osto-ohjelmassa tehdyistä sijoituksista luovuttaisiin tasaiseen ja ennakoitavaan tahtiin maaliskuusta 2023 alkaen. Eurojärjestelmän taseen loppusumma oli suurimmillaan eli vuoden 2022 kesäkuussa 8 800 miljardia euroa. Tase pieneni vuoden loppua kohti mutta oli silti joulukuun lopussa suuruudeltaan 8 000 miljardia euroa. Joitakin operaatioita päättyi loppuvuodesta, ja lisäksi kolmannen sarjan kohdennetuissa operaatioissa (TLTRO III) likviditeettiä maksettiin takaisin ennenaikaisesti. EKP:n neuvosto oli muuttanut sarjan operaatioiden ehtoja niin, että varoja kannatti maksaa takaisin mahdollisuuden tarjoutuessa. Eurojärjestelmän luotto-operaatioiden vakuudeksi oli pandemian vuoksi hyväksytty aiempaa enemmän omaisuuseriä, mutta poikkeuksia purettiin vähitellen ja riskienhallinta palautui jokseenkin ennalleen.
2.1 Tiukempaa rahapolitiikkaa
Omaisuuseräostoja vähennettiin ja korkojen nostamista alettiin harkita
Alkuvuodesta 2022 pandemia jarrutti vielä talouskehitystä ja inflaatio kiihtyi ennakoitua enemmän
Pandemian vaikutus väistyi vähin erin, ja työmarkkinatilanne piristyi julkisen talouden tuella. Alkuvuodesta koronavirustartunnat kuitenkin vielä lisääntyivät omikronmuunnoksen yleistyessä. Joillakin aloilla oli pulaa valmistusaineista, kalustosta ja työvoimasta, ja energian kallistuminen söi reaalituloja. Yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI) mitattu inflaatiovauhti oli kiihtynyt jo joitakin kuukausia, ja se oli tammikuussakin ennakoitua nopeampi. Syynä oli etenkin energiakustannusten nousu, sillä sen vuoksi hintoja nostettiin monilla aloilla, mutta myös elintarvikkeet kallistuivat. EKP:n neuvosto alkoi helmikuussa odottaa inflaation pysyvän melko nopeana ennakoitua pitempään, vaikka inflaatiovauhdin odotettiin alkavan hidastua jo samana vuonna.
Helmikuussa pidettiin voimassa joulukuiset päätökset
Rahapolitiikkaa oli alettu kiristää joulukuussa 2021, ja helmikuussa EKP:n neuvosto vahvisti, että sijoituksia tehtäisiin osto-ohjelmissa yhä vähemmän. Pandemiaan liittyvässä ohjelmassa oli päätetty lopettaa uudet ostot maaliskuussa, mutta eurojärjestelmälle palautuvat varat oli tarkoitus sijoittaa uudelleen ainakin vuoden 2024 loppuun saakka. EKP:n neuvosto korosti, että varojen uudelleensijoituksia voitaisiin ohjata joustavasti eri arvopaperiluokkiin ja eri maihin, jos pandemia vielä aiheuttaisi hajautumista markkinoilla ja uhkaisi vaikeuttaa hintojen vakauttamista rahapolitiikalla. Esimerkiksi Kreikan joukkolainojen ostoilla voitaisiin tukea rahapolitiikan vaikutuksen välittymistä, sillä maan talous ei ollut vielä elpynyt pandemian seurauksista.
Sota Ukrainassa vaikeutti talouskehityksen ennakointia, ja hinnat alkoivat nousta
Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti Eurooppaa. Oikeutuksettomien sotatoimien vuoksi talouskehitys heikkeni ja inflaatio kiihtyi, myös euroalueella. Energian ja raaka-aineiden hinnat nousivat, kaupankäynti hankaloitui ja luottamus tulevaisuuteen rapautui. EKP:n neuvosto päätteli maaliskuussa, että tilanteen kehitys riippuisi sodan etenemisestä ja siitä, mitä esimerkiksi pakotteilla saataisiin aikaan. Tilanteen epävarmuuden vuoksi EKP:n asiantuntijat laativat kokonaistaloudellisten arvioiden ohessa vaihtoehtoisia skenaarioita, joissa pyrittiin mallintamaan sodan mahdollista vaikutusta. Tuolloisten tietojen perusteella euroalueen talous oli kuitenkin vielä vankalla pohjalla ja valtioiden tukitoimet purivat. Omikronmuunnoksen merkityksen pienentyessä talous elpyi. Toimitushäiriöt vähenivät, ja työmarkkinatilanne piristyi edelleen. Sodan vuoksi talouskehitys arvioitiin maaliskuisissa asiantuntija-arvioissa silti aiempaa heikommaksi. Energian kallistuminen oli pitänyt inflaation arvioitua nopeampana, ja hinnat olivat nousseet yhä useammilla aloilla. Maaliskuisissa arvioissa hintakehitys oli siksi merkittävästi nopeampaa kuin edellisvuoden joulukuussa oli ennakoitu. Inflaatio-odotukset olivat kuitenkin jälleen useiden mittarien perusteella EKP:n tavoitteen mukaisia eli inflaatiovauhdin odotettiin asettuvan kahden prosentin tuntumaan keskipitkällä aikavälillä.
Omaisuuseräostoja vähennettiin maaliskuussa
EKP:n neuvosto päätti tilannearvionsa perusteella, että omaisuuserien osto-ohjelmassa tehtäisiin netto-ostoja huhtikuussa 40 miljardilla eurolla, toukokuussa 30 miljardilla eurolla ja kesäkuussa enää 20 miljardilla eurolla. Sen jälkeen ostotarpeet arvioitaisiin uudelleen. EKP:n neuvosto vahvisti myös, että ohjauskorkoihin tehtäisiin muutoksia vasta netto-ostojen päätyttyä omaisuuserien osto-ohjelmassa. Ennakoivassa viestinnässä korostui EKP:n neuvoston strateginen pyrkimys saada inflaatiovauhti vakautumaan kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä.
Kesäkuussa inflaatiokehitys arvioitiin taas nopeammaksi kuin aiemmissa asiantuntija-arvioissa
Inflaatio kiihtyi toukokuussa entisestään sodan sekä energian ja elintarvikkeiden hintakehityksen vuoksi. Yhä useammilla aloilla oli paineita nostaa hintoja, ja se näkyi monien tavaroiden ja palvelujen hinnoittelussa. Kesäkuun asiantuntija-arvioissa inflaation ennakoitiin olevan kahden prosentin tavoitetta nopeampaa vielä arviointijakson lopussakin, ja EKP:n neuvosto päätti kokouksessaan 9.6.2022, että rahapolitiikan tiukentamista olisi jatkettava, mutta rauhallisesti ja joustavasti kulloisenkin tilanteen mukaan.
Suunnitelmissa netto-ostojen lopettaminen omaisuuserien osto-ohjelmassa ja sen jälkeen korkojen nostaminen
EKP:n neuvosto päätti, että netto-ostot omaisuuserien osto-ohjelmassa lopetettaisiin heinäkuun alussa. Varojen palautuessa eurojärjestelmälle niitä aiottiin edelleen sijoittaa uudelleen vielä ohjauskorkojen noustessakin, kunnes osto-ohjelmaa ei enää pidettäisi tarpeellisena likviditeettiolojen ja rahapolitiikan linjan kannalta.
EKP:n neuvosto totesi kesäkuussa ennakoivan viestintänsä mukaisesti, että omaisuuseräostojen päättymisen myötä korkoja voitaisiin alkaa nostaa. Korkoja kaavailtiin nostettavan 0,25 prosenttiyksiköllä heinäkuisessa kokouksessa ja uudemman kerran syyskuussa.
Kesäkuisen arvion perusteella EKP:n neuvosto ennakoi, että syyskuun jälkeen korkoja todennäköisesti nostettaisiin vielä useamman kerran, aina tilanteen mukaan. Koronnostoissa otettaisiin huomioon talouskehitys ja arvio keskipitkän aikavälin inflaatiokehityksestä.
Rahapolitiikan vaikutus eri puolilla euroaluetta
Kesäkuun alun kokouksessa tehdyt päätökset tiukensivat rahapolitiikkaa jo merkittävästi. Lisäksi EKP:n neuvosto kokoontui 15.6.2022 keskustelemaan tilanteesta rahoitusmarkkinoilla ja vahvisti aikovansa huolehtia siitä, että rahapolitiikan vaikutus välittyisi talouteen asianmukaisesti kaikkialla euroalueella Pandemia oli jättänyt jälkensä euroalueen talouteen, ja siitä aiheutuneet ongelmat vaikeuttivat rahapolitiikan vaikutuksen välittymistä monissa maissa.
EKP:n neuvosto päätti siksi, että pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa eurojärjestelmälle palautuvat varat voitaisiin sijoittaa niin, että se tukisi rahapolitiikan vaikutusta, ja pyysi lisäksi eurojärjestelmän komiteoita ja EKP:n asiantuntijoita työskentelemään nopeammin, jotta saataisiin aikaan selkeä suunnitelma markkinoiden mahdollisen hajautumisen vaikutuksen minimoimiseksi.
Ohjauskorkoja nostettiin ja rahapolitiikan vaikutuksen välittymistä valmistauduttiin suojaamaan
EKP:n neuvosto hyväksyi heinäkuussa menetelmän markkinoiden mahdollisen hajautumisen vaikutuksen minimoimiseksi
Heinäkuun kokouksessa hyväksyttiin menetelmä, jonka avulla voitaisiin suojata rahapolitiikan vaikutuksen välittymistä. EKP:n neuvosto piti menetelmää tarpeellisena, jotta rahapolitiikan tiukentuminen saataisiin varmasti vaikuttamaan asianmukaisesti kaikissa maissa. Menetelmä voidaan ottaa käyttöön aina, jos perusteeton tai hallitsematon kehitys markkinoilla uhkaa häiritä vakavasti rahapolitiikan vaikutuksen välittymistä jossain päin euroaluetta. Käytännössä eurojärjestelmä voi suojata vaikutuksen välittymistä hankkimalla jälkimarkkinoilta sellaisissa maissa liikkeeseen laskettuja arvopapereita, joissa rahoitusolot heikkenevät ilman todellista maan tilanteeseen perustuvaa syytä. Hankintoja ei haluttu rajoittaa ennalta, vaan niitä kaavailtiin tehtävän tarvittaessa riskien mukaan. EKP:n neuvosto korosti kuitenkin, että rahapolitiikan vaikutuksen välittymistä suojattiin jo sijoittamalla joustavasti uudelleen eurojärjestelmälle palautuvia varoja pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa. Lisäksi todettiin, että suoria ostoja voitaisiin tehdä harkinnan mukaan edellytysten täyttyessä eri maissa. Uuden menetelmän tarkoituksena olisi edistää rahapolitiikan vaikutuksen välittymistä tasaisesti eri puolilla euroaluetta. Suorilla ostoilla voitaisiin puuttua vakaviin häiriöihin valtion joukkolainojen markkinoilla, jos sijoittajat alkaisivat kuvitella euron voivan poistua käytöstä.
EKP:n neuvosto päätti heinäkuussa nostaa korkoja ensi kertaa sitten vuoden 2011. Kaikkia kolmea ohjauskorkoa nostettiin 0,50 prosenttiyksikköä. Muutos oli suurempi kuin edellisessä kokouksessa oli ennakoitu, mutta sitä pidettiin tarpeellisena inflaation hillitsemiseksi. Lisäksi arvioitiin, että uudella menetelmällä pystyttäisiin tukemaan rahapolitiikan vaikutuksen tehokasta välittymistä taloudessa. EKP:n neuvosto totesi, että rahapolitiikkaa tiukennettaisiin seuraavina kuukausina vielä lisää.
Ennakoivasta viestinnästä luovuttiin
Kun heinäkuinen korkopäätös oli tarpeeksi tuntuva, EKP:n neuvoston oli helppo luopua ennakoivasta viestinnästä. Korkopäätökset oli tärkeää tehdä tuoreimpien tietojen perusteella, sillä kehitystä oli mahdotonta ennakoida luotettavasti.
Elokuussa inflaatiovauhti oli jo yli 9 %, eikä inflaation odotettu palautuvan tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä. EKP:n neuvosto nosti korkoja syyskuussa 0,75 prosenttiyksikköä
Syyskuussa EKP:n neuvosto teki siihen mennessä suurimman koronnostonsa. EKP:n ohjauskorot nousivat 0,75 prosenttiyksiköllä, sillä inflaatio oli edelleen selvästi liian nopeaa ja tuoreimpien tietojen perusteella vaikutti siltä, että se myös pysyisi tavoitetta nopeampana vielä pitemmän aikaa. Energia ja elintarvikkeet olivat kallistuneet poikkeuksellisesti, kysyntä lisääntyi monilla aloilla pandemian jälkeen, ja erilaiset toimitushäiriöt jarruttivat edelleen tuotantoa. Elokuun inflaatiovauhdiksi oli saatu 9,1 %. Hintojen nostamista suunniteltiin yhä useammilla aloilla kustannusten noustessa. Syyskuisissa EKP:n asiantuntija-arvioissa inflaatiokehitys oli selvästi nopeampaa kuin kesäkuisissa arvioissa, ja YKHI-inflaation ennakoitiin pysyvän kahden prosentin tavoitetta nopeampana kaikkina arviointijakson vuosina. Taloudesta saatujen tietojen perusteella kasvu vaikutti hidastuvan huomattavasti ja jopa pysähtyvän hetkeksi vuodenvaihteen tietämillä. Korkeiden energiakustannusten vuoksi muuhun kulutukseen jäi vähemmän rahaa, ja erilaiset toimitushäiriöt jarruttivat edelleen tuotantoa. Vaikeassa maailmantilanteessa yritysten ja kuluttajien luottamus tulevaisuuteen heikkeni. Pääsyynä oli Venäjän sodankäynti Ukrainassa. Vuosien 2022–2023 talouskehitys arvioitiin siksi syyskuussa vaimeammaksi kuin edellisissä asiantuntija-arvioissa.
Varantotalletusten korkoa ei enää tarvinnut porrastaa
Ohjauskorkoja nostettiin tuntuvasti jo syyskuussa, jotta niitä voitaisiin myöhemmin nostaa maltillisemmin ja silti saada korkotaso edistämään inflaation palautumista kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi. EKP:n neuvosto arveli tarvittavan useampia koronnostoja, ennen kuin kokonaiskysyntä ja inflaatio-odotukset rauhoittuisivat. Talletuskorko ei enää ollut negatiivinen eli ylimääräisten varantotalletusten korkoja ei enää tarvinnut porrastaa. Kaksiportainen korko jäi EKP:n neuvoston päätöksellä pois käytöstä. Lisäksi julkisyhteisöjen talletuksille voitiin ruveta maksamaan korkoa. Tavoitteena oli tukea rahapolitiikan vaikutuksen välittymistä taloudessa ja olla häiritsemättä markkinoiden toimintaa. Korko ei kuitenkaan saa olla talletuskorkoa eikä euromääräisten markkinoiden lyhyttä korkoa korkeampi. Näin pyrittiin estämään talletusten nopea siirtyminen vapaille markkinoille, sillä takaisinostosopimusten markkinoilla ei ollut riittävästi vakuuksia. Uusi korkokatto oli tarkoitus pitää voimassa 30.4.2023 saakka, jotta saataisiin hyvä kuva korkojen nousun vaikutuksesta rahamarkkinoilla.
Ohjauskorot nousivat ja eurojärjestelmän tasetta pienennettiin
Inflaatiovauhdin ei odotettu vielä hidastuvan, joten EKP:n neuvosto nosti korkoja myös lokakuussa 0,75 prosenttiyksiköllä
YKHI-inflaatiovauhti oli euroalueella syyskuussa 9,9 % ja lokakuussa jopa 10,6 % eli nopeimmillaan sitten euron käyttöönoton. Energian ja elintarvikkeiden kallistumisen, erilaisten toimitushäiriöiden ja kysynnän elpymisen myötä hintoja oli kesän kuluessa alettu nostaa yhä useammilla aloilla ja inflaatio oli nopeutunut. EKP:n neuvosto päätti jälleen nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,75 prosenttiyksiköllä. Korkoja oli siten nostettu kolmasti ja rahapolitiikka oli kiristynyt tuntuvasti.
Kolmannen sarjan kohdennettujen operaatioiden ehtoja muutettiin
EKP:n neuvosto päätti lokakuussa myös muuttaa kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden kolmannen sarjan ehtoja, jotta nekin tukisivat taas muuta rahapolitiikkaa. Operaatioiden korkoja päätettiin muuttaa 23.11.2022 alkaen indeksoimalla ne kyseisellä ajanjaksolla sovellettaviin EKP:n keskimääräisiin ohjauskorkoihin, ja pankeille tarjottiin kolme uutta mahdollisuutta maksaa rahoitusta takaisin ennenaikaisesti. Pandemian kriisivaiheessa kohdennettujen operaatioiden avulla oli pystytty hillitsemään hintavakautta uhanneita riskejä. Inflaation kiihdyttyä odottamatta tarvittiin kuitenkin muutoksia, jotta operaatiot tukisivat muuta rahapolitiikkaa ja ohjauskorkojen nousun vaikutusta pankkien luotonantoon. Kolmannen sarjan operaatioiden ehtoihin tehdyillä muutoksilla pyrittiin vaikuttamaan pankkien rahoituskustannuksiin. Rahoitusolojen kiristyminen hillitsee inflaatiota ja edistää hintavakautta keskipitkällä aikavälillä. Muutosten myötä pankkien oli aiempaa kannattavampaa maksaa rahoitusta takaisin ennenaikaisesti. Takaisinmaksut pienensivät eurojärjestelmän tasetta ja tukivat siten paluuta tavanomaiseen rahapolitiikkaan. Muutosten avulla pystyttiin vähentämään ylimääräistä likviditeettiä rahoitusjärjestelmässä huomattavasti.
Luottolaitosten vähimmäisvarantotalletusten korot tileillä eurojärjestelmän keskuspankeissa haluttiin saada vastaamaan paremmin rahamarkkinakorkoja. EKP:n neuvosto valitsi koroksi talletuskoron.
Joulukuussa talouskehitys heikkeni, inflaatiovauhti oli edelleen yli 10 % ja korkoja nostettiin taas
EKP:n neuvosto nosti joulukuussa ohjauskorkoja 0,50 prosenttiyksikköä, sillä inflaatio oli edelleen selvästi liian nopeaa ja sen arvioitiin pysyvän EKP:n tavoitetta nopeampana pitemmän aikaa. Tilannearviona esitettiin, että korkoja olisi nostettava vielä merkittävästi tasaiseen tahtiin, ennen kuin korkotaso hillitsisi kysyntää riittävästi ja keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti palautuisi EKP:n tavoitteen mukaiseksi. Riittävän korkean korkotason avulla pystyttäisiin paitsi hidastamaan inflaatiota myös huolehtimaan siitä, ettei inflaation alettaisi odottaa jäävän tavoitetta nopeammaksi. Inflaatiovauhti oli ollut marraskuussa 10,1 % (lokakuussa 10,6 %). Inflaatio oli hidastunut YKHIn energiaerässä mutta nopeutunut elintarvike-erässä. Hinnankorotuspaineet olivat lisääntyneet, eikä niiden odotettu väistyvän vähään aikaan. Eurojärjestelmän asiantuntija-arvioissa keskimääräiseksi inflaatiovauhdiksi saatiin 8,4 % vuodelle 2022 ja 6,3 % vuodelle 2023, mutta inflaation arvioitiin hidastuvan tuntuvasti jo vuoden 2023 kuluessa. Keskimääräinen inflaatiovauhti oli arvioissa enää 3,4 % vuonna 2024 ja 2,3 % vuonna 2025. Energiakriisin, epävarman tilanteen, maailmantalouden heikon kehityksen ja rahoitusolojen kiristymisen vuoksi euroalueen talouden arvioitiin saattavan supistua vuodenvaihteessa hieman. Talouskasvun odotettiin elpyvän verraten nopeasti, mutta vuoden 2023 kasvuluvut arvioitiin silti merkittävästi heikommiksi kuin edellisissä asiantuntija-arvioissa.
Tietoa eurojärjestelmän taseen pienentämissuunnitelmista
EKP:n neuvosto keskusteli joulukuussa myös sijoitusten vähentämisestä omaisuuserien osto-ohjelmassa. Sijoitusten päätettiin antaa vähentyä hallitusti ja ennakoitavasti. Maaliskuusta 2023 alkaen kaikkia eurojärjestelmälle palautuvia varoja ei enää sijoitettaisi uudelleen. Osto-ohjelmaan kuuluvien sijoitusten määrä pienenisi vuoden puoliväliin saakka 15 miljardilla eurolla kuussa, ja jatkosta päätettäisiin myöhemmin. EKP:n neuvosto ilmoitti myös aikovansa vuonna 2023 uudistaa järjestelyjä, joilla lyhyiden korkojen kehitystä ohjataan. Samassa yhteydessä oli tarkoitus suunnitella myös, millä aikataululla tase pyrittäisiin palauttamaan tavanomaiseen kokoonsa.
Kuvio 2.1
EKP:n ohjauskorkojen kehitys
2.2 Rahapolitiikka ja eurojärjestelmän tase
Vuoden 2022 alkupuoliskolla eurojärjestelmän taseen kasvu hidastui, kun omaisuuserien osto-ohjelmassa ja pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa lakattiin vähitellen tekemästä uusia sijoituksia. Vuoden jälkipuoliskolla rahapolitiikka palautui yhä enemmän tavanomaisiin uomiinsa, ja tase pieneni vähitellen. Viimeiset netto-ostot tehtiin omaisuuserien osto-ohjelmassa 1.7.2022, ja sitä ennen eurojärjestelmän taseen loppusumma oli suurimmillaan 8 800 miljardia euroa (ks. kuvio 2.2). Vuoden lopussa se oli edelleen 8 000 miljardia euroa, mutta se oli jo alkanut pienentyä, kun kolmannen sarjan kohdennetuissa pitempiaikaisissa operaatioissa myönnettyä rahoitusta maksettiin takaisin. Ennenaikaiset takaisinmaksut lisääntyivät sen jälkeen, kun sarjan ehtoja muutettiin niin, että ne saatiin taas tukemaan muuta rahapolitiikkaa.
Vuoden lopussa eurojärjestelmän taseessa oli rahapoliittisista syistä hankittuja varoja enää 6 300 miljardin euron edestä. Eroa edellisvuotiseen oli 700 miljardia euroa. Saamisista 17 % oli euroalueen luottolaitoksille myönnettyjä lainoja (edellisvuonna 26 %) ja rahapoliittisista syistä hankittujen omaisuuserien osuus oli 62 % (edellisvuonna 55 %). Loput rahoitussaamiset olivat pääasiassa valuuttavarantoja ja kultaa sekä euromääräisiä omaisuuseriä, joilla ei ollut rahapoliittisia tehtäviä.
Eurojärjestelmän veloista puolet oli luottolaitosten varanto- ja yön yli ‑talletuksia, kuten edellisvuonnakin. Varantotalletuksia oli vuoden lopussa 4 000 miljardin euron edestä (4 300 miljardia euroa vuonna 2021). Liikkeessä olevien setelien kokonaisarvo oli 1 600 miljardia euroa (edellisvuonna 1 500 miljardia euroa) ja niiden osuus eurojärjestelmän veloista kasvoi 20 prosenttiin (edellisvuonna 18 %).
Kuvio 2.2
Eurojärjestelmän konsolidoidun taseen kehitys
Sijoitusten ohjautuminen osto-ohjelmissa eri maihin ja omaisuuseräluokkiin
Omaisuuserien osto-ohjelma (APP-ohjelma) muodostuu oikeastaan neljästä erillisestä ohjelmasta. Siihen luetaan kolmannen katettujen joukkolainojen osto-ohjelman (CBPP3) ja omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelman (ABSPP) lisäksi julkisen ja yrityssektorin velkapapereiden osto-ohjelmat (PSPP ja CSPP). Lisäksi eurojärjestelmällä on omaisuuserien osto-ohjelmaan kuulumaton pandemiaan liittyvä osto-ohjelma (PEPP-ohjelma), joka nimensä mukaisesti luotiin vuonna 2020 koronaviruspandemian puhjettua. Siinä voidaan ostaa samoja omaisuuseriä kuin muissakin ohjelmissa. Kreikan liikkeeseen laskemien omaisuuserien ei tarvitse vielä täyttää kaikkia vaatimuksia. Pandemiaan liittyvää ohjelmaa ei enää kasvatettu maaliskuun 2022 jälkeen, ja muissakin osto-ohjelmissa netto-ostot lopetettiin heinäkuussa. Kun varoja palautui eurojärjestelmälle, ne sijoitettiin kuitenkin vielä uudelleen. Uudelleensijoituksissa otettiin joustavasti huomioon tilanne eri markkinoilla.
APP-ohjelmassa sijoituksia vuoden lopussa 3 300 miljardilla eurolla
Vuoden 2022 lopussa eurojärjestelmän taseessa oli omaisuuserien osto-ohjelmaan kuuluvia sijoituksia 3 300 miljardin euron arvosta (jaksotetun hankintamenon perusteella kirjattuna). Suurin osa eli 79 % omaisuuseristä oli hankittu julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmassa, joka oli vuoden lopussa laajuudeltaan 2 600 miljardia euroa. Eri maiden velkapapereita pyrittiin pitämään samassa suhteessa kuin maiden keskuspankeilla oli EKP:n pääomaa. Osa kansallisista keskuspankeista hankki lisäksi ylikansallisten laitosten velkapapereita. Julkisen sektorin velkapapereiden takaisinmaksuaika oli joulukuun lopussa keskimäärin 7,2 vuotta (painotettu keskiarvo). Omaisuuserien osto-ohjelman sijoituksista 344 miljardia euroa (11 %) kuului yrityssektorin velkapapereiden osto-ohjelmaan ja 302 miljardia euroa (9 %) katettujen joukkolainojen osto-ohjelmaan. Jäljellä oleva sadasosa eli 23 miljardia euroa kuului omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelmaan. Yrityssektorin velkapapereiden osto-ohjelmassa tehtiin uusia sijoituksia 34 miljardilla eurolla. Ostoissa pyritään ottamaan huomioon, missä suhteessa erilaisia ostokelpoisia omaisuuseriä on liikkeessä. Sama pätee myös katettujen joukkolainojen osto-ohjelmassa. Lokakuussa 2022 yrityssektorin velkapaperiostoissa alettiin ottaa huomioon ilmastonäkökohtia, joita käsitellään tarkemmin osassa 11.5.[8]
PEPP-ohjelman laajuus 1 700 miljardia euroa
Pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa tehtyjä sijoituksia oli vuoden lopussa 1 700 miljardin euron arvosta (jaksotetun hankintamenon perusteella kirjattuna). Niistä 97 % oli julkisen sektorin liikkeeseen laskemia omaisuuseriä (1 629 miljardin euron edestä), 3 % yrityssektorin omaisuuseriä (46 miljardin euron edestä) ja vajaa prosentti katettuja joukkolainoja (6 miljardin euron edestä).
Julkisen sektorin omaisuuseriä ostettaessa otettiin huomioon, miten paljon EKP:n pääomaa kunkin maan keskuspankilla oli. Ostoja tehtiin kuitenkin joustavasti eri maissa ja omaisuuseräluokissa. Julkisen sektorin omaisuuserien takaisinmaksuaika oli joulukuun lopussa keskimäärin 7,6 vuotta (painotettu keskiarvo).
Varojen palautuessa eurojärjestelmälle ne sijoitettiin uudelleen. Yksityisellä sektorilla uudelleensijoituksia jouduttiin tekemään 77 miljardilla eurolla ja julkisella sektorilla 446 miljardilla eurolla. Omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelmaa lukuun ottamatta eri ohjelmissa hankittuja arvopapereita annettiin lainaan joukkolainamarkkinoiden ja takaisinostosopimusten markkinoiden tilanteen helpottamiseksi. Arvopapereille oli paljon kysyntää, sillä takaisinostosopimusten markkinoilla ei ollut käytettävissä riittävästi vakuuksia, joten EKP:n neuvosto päätti marraskuussa, että arvopapereita voitaisiin jatkossa antaa lainaksi käteisvakuuksia vastaan jopa 250 miljardin euron arvosta.
Eurojärjestelmän rahoitusoperaatiot
Vuoden 2022 lopussa eurojärjestelmän operaatioissa jaettua rahoitusta oli pankeilla 1 300 miljardin euron edestä eli 878 miljardia euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pankit olivat maksaneet kolmannen sarjan kohdennetuissa pitempiaikaisissa operaatioissa jaettua rahoitusta takaisin ennenaikaisesti 826 miljardia euroa ja operaatioiden päättyessä 54 miljardia euroa. Varoja maksettiin takaisin ennenaikaisesti eniten (744 miljardia euroa) sen jälkeen, kun sarjan ehdot olivat muuttuneet 23.11.2022. Suurin osa pandemiaan liittyneistä pitempiaikaisista rahoitusoperaatioista ehti erääntyä, eli niissä jaettua rahoitusta oli vuoden lopussa maksamatta takaisin enää miljardi euroa (vuotta aiemmin 3,4 miljardia euroa). Vuodenvaihteessa eurojärjestelmän operaatioissa jaetun rahoituksen odotettu takaisinmaksuaika oli keskimäärin 0,9 vuotta (painotettu keskiarvo, vuotta aiemmin 1,7 vuotta).
Vakuussääntöjä palautettiin vähitellen entiselleen
EKP:n neuvosto ilmoitti maaliskuussa, että vakuuskäytännössä luovuttaisiin vähitellen pandemiaan liittyneistä kevennyksistä. Kevennysten ansiosta pankkien oli helpompi saada rahoitusta eurojärjestelmän operaatioissa pandemian aikana, sillä hyväksyttäviä vakuuksia oli tarjolla tavallista enemmän. EKP:n asiantuntijoiden mukaan helmikuun 2022 lopussa olisi voinut olla käytössä noin 10 % vähemmän vakuuksia ilman helpotuksia.[9] Kevennettyjen vakuusvaatimusten ansiosta omaisuuserien vakuusarvo oli parempi (aliarvostusprosentti 20 % pienempi) ja kansallisten keskuspankkien oli helpompi hyväksyä lainasaamisia tilapäisesti vakuudeksi.
Heinäkuusta alkaen aliarvostusprosentti oli enää 10 % tavallista pienempi. Myös monia vähemmän näkyviä helpotuksia purettiin. Jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien vakuuskelpoisuutta ei enää ylläpidetty keinotekoisesti, jos niiden tai niiden liikkeeseenlaskijan luokitus oli heikentynyt 7.4.2020 jälkeen, ja luottolaitosten vakuuksista enintään 2,5 % sai olla kunkin muun pankkiryhmän liikkeeseen laskemia vakuudettomia velkainstrumentteja.
Kevennysten poistamista jatketaan kesäkuussa 2023 ja maaliskuussa 2024. Aliarvostusprosentti palautetaan vähitellen ennalleen 29.6.2023 alkaen (ks. osa 2.3). Muistakin pandemiaan liittyneistä kevennyksistä on tarkoitus luopua maaliskuussa 2024, kun lainasaamisten tilapäistä vakuuskelpoisuutta koskevat järjestelyt on arvioitu uudelleen. Kreikan liikkeeseen laskemat jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit hyväksytään luokituksesta riippumatta ainakin sen aikaa, kun pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa sijoitetaan varoja Kreikan valtion joukkolainoihin.
Käytettävissä ja käytössä olleet vakuudet
Vakuuskelpoisten jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien määrä kasvoi 759 miljardilla eurolla vuonna 2022, eli niitä oli käytettävissä 17 100 miljardin euron edestä vuoden lopussa (ks. kuvio 2.3). Eniten käytettävissä oli valtioiden velkapapereita (9 300 miljardin euron arvosta). Lisäksi vakuudeksi oli tarjolla erilaisia yritysten joukkolainoja (1 900 miljardilla eurolla) sekä pankkien katettuja joukkolainoja (1 700 miljardilla eurolla) ja niiden vakuudettomia joukkolainoja (samaten 1 700 miljardilla eurolla). Aluehallinnon liikkeeseen laskemia velkapapereita oli lisäksi käytettävissä 595 miljardin euron, omaisuusvakuudellisia arvopapereita 562 miljardin euron ja muita jälkimarkkinakelpoisia omaisuuseriä 1 300 miljardin euron edestä.
Kuvio 2.3
Vakuuskelpoiset omaisuuserät
Vakuudeksi saatuja omaisuuseriä oli vuoden lopussa yhteensä 2 500 miljardin euron arvosta (edellisvuoden lopussa vakuuskäytössä olleiden omaisuuserien vakuusarvo oli 314 miljardia euroa suurempi, ks. kuvio 2.4). Lainasaamisia (myös tilapäisesti hyväksyttyjä) oli vakuutena 881 miljardin euron arvosta. Katettujen joukkolainojen osuus oli 640 miljardia euroa, omaisuusvakuudellisten arvopaperien 392 miljardia euroa ja valtion velkapaperien 330 miljardia euroa. Lisäksi käytössä oli pankkien vakuudettomia joukkolainoja 113 miljardin euron arvosta, aluehallinnon liikkeeseen laskemia velkapapereita 62 miljardin euron arvosta ja yritysten joukkolainoja 55 miljardin euron arvosta.
Kuvio 2.4
Vakuudeksi toimitetut omaisuuserät
2.3 Eurojärjestelmän taloudelliset riskit
Tavoitteet ovat riskejä tärkeämpiä
Rahapolitiikkaan liittyy aina taloudellisia riskejä, mutta eurojärjestelmä pyrkii riskienhallinnassaan minimoimaan ne, kunhan rahapolitiikan tavoitteet voidaan saavuttaa. Jos tavoitteisiin voidaan päästä monin tavoin, riskienhallinnassa arvioidaan, mikä menetelmä on riskittömin.[10]
Vuonna 2022 riskienhallintaa uudistettiin osittain ilmastonmuutoksen huomioon ottamiseksi ja osittain siksi, että rahapolitiikkaa ruvettiin taas tiukentamaan. EKP:n neuvosto päätti luopua vähitellen vakuusvaatimuksiin koronaviruspandemian vuoksi tehdyistä kevennyksistä, jotta eurojärjestelmän rahoitusoperaatioissa ei tarvitsi ottaa enää enempää riskejä kuin ennen pandemiaa. Osto-ohjelmissa ryhdyttiin seuraamaan, miten yritykset ottavat ilmastokysymyksiä huomioon toiminnassaan. Korkojen noususta aiheutuu eurojärjestelmälle alkuvaiheessa jonkin verran tappioita.
Riskienvalvonta rahoitusoperaatioissa
Uudet aliarvostusprosentit vuoden 2023 puolivälissä
EKP uudistaa jatkuvasti riskienvalvontaa rahapoliittisissa operaatioissaan. Vuonna 2022 kaavailtiin muutoksia aliarvostusprosentteihin. Muutos tehdään kesäkuussa 2023 osana vakuuskäytännön kevennysten purkamista, jota käsitellään tarkemmin osassa 2.2. Pandemian aikana eurojärjestelmän operaatioissa jouduttiin ottamaan suurempia riskejä. Nyt kevennyksistä luovutaan, mutta rauhalliseen tahtiin, jottei synny tilannetta, jossa vakuuksia ei yhtäkkiä olisikaan saatavilla.
Aliarvostuskäytäntö muuttuu johdonmukaisemmaksi. Euroopan unionin ja eri valtioiden liikkeeseen laskemia velkainstrumentteja kohdellaan jatkossa samalla tavoin (eli ne kaikki luetaan aliarvostusluokkaan I). Katetut joukkolainat kuuluvat jatkossa luokkaan II. Jälkimarkkinakelpoisia velkainstrumentteja kohdellaan samalla tavoin riippumatta siitä, ovatko ne vaihtuva- vai kiinteäkorkoisia. Erittäin pitkiin joukkolainoihin liittyvät riskit halutaan ottaa aiempaa paremmin huomioon, joten omaisuuserät, joiden takaisinmaksuaika on yli kymmenen vuotta, jaetaan jatkossa kolmeen eri luokkaan. Omaisuuserille, joiden arvostuksessa käytetään teoreettista hintaa, on aiemmin tehty viiden prosentin lisäaliarvostuksia. Jatkossa teoreettisen hinnan käytöstä johtuvan lisäaliarvostuksen suuruus riippuu takaisinmaksuajasta ja se tehdään kautta linjan kaikissa aliarvostusluokissa luokkaa I lukuun ottamatta.
Pandemian aikaisista aliarvostusprosenttien alennuksista luovutaan vähitellen. Tavoitteena on suojata eurojärjestelmää riskeiltä, yhdenmukaistaa eri omaisuuseristä aiheutuvien riskien kohtelua ja varmistaa, että vakuuksia on käytettävissä riittävästi.
Riskienhallinta osto-ohjelmissa
Omaisuuserien osto-ohjelmassa ja pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa tehtiin myös vuonna 2022 rahapolitiikkaa tukevia hankintoja, joiden taloudellisia riskejä valvottiin erillään. Riskienvalvonnassa otettiin huomioon rahapolitiikan tavoitteet ja ohjelmissa hankituille omaisuuserille ominaiset riskit. Omaisuuserien tuli täyttää tietyt kriteerit ollakseen ostokelpoisia. Luottoriskien arvioinnin lisäksi tehtiin taustaselvityksiä sekä kiinnitettiin huomiota hinnoitteluun ja ostojen jakautumiseen markkinoilla. Ostokelpoisten omaisuuserien riskejä tarkasteltiin hankintojen (myös varojen uudelleensijoitusten) yhteydessä, ja lisäksi hallittiin taseessa olevien omaisuuserien riskejä. Järjestelyjä kuvaavassa taulukossa 2.1 ovat mukana vuonna 2022 tehdyt muutokset.
Yritystodistuksia hankitaan yhä vähemmän
Pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa hankittiin paljon yritystodistuksia. Niiden ostaminen kuitenkin vähenee todennäköisesti jatkossa, kun ohjelmia enää ylläpidetään. Varojen uudelleensijoittamisen yhteydessä voidaan hankkia yritystodistuksia markkinoiden tukemiseksi.[11]
Ostoissa kiinnitettiin huomiota siihen, miten yritykset ottivat ilmastonmuutoksen huomioon
Lokakuusta 2022 alkaen eurojärjestelmä pyrki hankkimaan omaisuuseriä mieluummin sellaisilta yrityksiltä, jotka ottivat ilmastonmuutoksen huomioon toiminnassaan. Tarkempia tietoja on osassa 11.5.[12]
Taulukko 2.1
Riskienhallinta osto-ohjelmissa
Korkojen muutokset vaikuttavat myös eurojärjestelmän tuottoihin
Korkojen nousu vaikuttaa alkuvaiheessa eniten keskuspankkien korkokuluihin
EKP nosti ohjauskorkojaan useaan otteeseen vuonna 2022, kun inflaatio yllättäen kiihtyi. Korkojen nousu voi heikentää EKP:n ja euroalueen kansallisten keskuspankkien tuottoja, ja lyhyellä aikavälillä eurojärjestelmälle voi aiheutua taloudellisia tappioita. Korkokulut kasvavat keskuspankkien taseissa nopeasti, mutta korkotuottoihin muutokset vaikuttavat vasta myöhemmin. Kun tilanne tasaantuu, voitotkin voivat taas kasvaa.
Eurojärjestelmälle on aiempina vuosina kertynyt varoja, eli tappioihin on pystytty varautumaan ennalta. Jos varat eivät riitä, tappioita voidaan myös kirjata taseeseen ja kattaa tulevien vuosien voitoilla. Eurojärjestelmä pystyy hoitamaan tehtäväänsä mahdollisista tappioista huolimatta.[13]
3 Euroopan rahoitussektori: rahoitusvakaus heikkeni
Rahoitusvakaus heikkeni euroalueella vuonna 2022 nopean inflaation, kiristyneiden rahoitusolojen ja heikentyneiden kasvunäkymien vuoksi. Keskeiset rahoitusvakauden riskit lisääntyivät vuoden aikana. Niitä olivat 1) velkakestävyyttä koskevat huolet joidenkin yritysten, kotitalouksien ja valtioiden kohdalla, 2) rahoitusvarallisuuserien arvostukset, joissa heikentyneet kasvun, inflaation ja rahoitusolojen ennusteet eivät kenties näkyneet, 3) asuntomarkkinoiden haastava yliarvostus, 4) pankkien kasvanut luottoriski ja 5) pankkisektorin ulkopuolisten rahoituslaitosten luotto- ja likviditeettiriski. Näistä riskeistä johtuvien haavoittuvuuksien lieventämiseksi makrovakausvalvonnasta vastaavat viranomaiset tiukensivat asteittain pääomavaatimuksiin ja/tai luotonottajaan kohdistuvia toimia. Lisäksi jatkettiin työtä pankkien sääntelykehyksen ja pankkisektorin ulkopuolisten rahoituslaitosten makrovalvonnan vahvistamiseksi, jotta rahoitusjärjestelmän häiriönsietokykyä voidaan entisestään parantaa pitkällä aikavälillä.
3.1 Rahoitusvakaustilanne vuonna 2022
Rahoitusvakauden riskit kasvoivat makrotaloustilanteen heikentymisen myötä
Rahoitusvakaustilanne heikkeni euroalueella vuonna 2022, mikä johtui nopeasta inflaatiosta, rahoitusolojen tiukentumisesta ja kasvunäkymien heikkenemisestä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheutti suuren hyödyke- ja energiahintojen nousun, joka yhdessä globaalien toimitusketjujen paineiden kanssa lietsoi inflaatiopaineita. Sen vuoksi tärkeimmät keskuspankit tarkistivat rahapolitiikan mitoitusta, mikä tiukensi rahoitusoloja kaikissa maissa sekä lisäsi markkinoiden levottomuutta ja aiheutti varallisuushintojen korjausliikkeitä. Mittava finanssipoliittinen tuki, joka osui samaan aikaan valtionvelkakirjojen tuottojen kasvun kanssa, lisäsi velanhoitokuluja etenkin enemmän velkaantuneissa maissa, ja nopea inflaatio vaikutti haitallisesti kotitalouksien reaalituloihin ja yritysten kustannuksiin. Vaikka korkojen nousu hyödytti euroalueen pankkeja, niiden saamisten laatu herätti huolta. Pankkisektorin ulkopuolisten rahoituslaitosten luotto- ja likviditeettiriskit olivat edelleen aiempaa suuremmat, vaikka ne toteuttivatkin joitakin toimia niiden vähentämiseksi.
Nopea inflaatio, taantuman riski ja rahoitusolojen tiukentuminen aiheuttivat haasteita velkaantuneille valtioille, yrityksille ja kotitalouksille
Nopea inflaatio ja rahoitusolojen tiukentuminen heikensivät valtioiden, yritysten ja kotitalouksien rahoitustilannetta vuonna 2022. Velkataso oli jo pandemian jäljiltä korkea, ja euroalueen hallitukset jakoivat lisää mittavaa finanssipoliittista tukea lievittääkseen kohonneiden energiahintojen ja inflaation vaikutusta. Samalla valtion velkakirjojen tuotot kasvoivat voimakkaasti, mikä herätti uudelleen huolen euroalueen valtionlainamarkkinoiden hajautumisesta. Sitä lievensivät jonkin verran talouspoliittiset toimet, kuten EKP:n TPI-ohjelma (Transmission Protection Instrument). Energia- ja hyödykehintojen nousu aiheutti haasteita etenkin sellaisille energiaintensiivisille yrityksille, jotka eivät täysin voineet siirtää kasvaneita kulujaan asiakkailleen. Niitä olivat esimerkiksi jotkin energiayhtiöt ja rakennusyritykset. Pk-yritykset hyötyivät pandemian jälkeisestä talouden elpymisestä vähemmän kuin suuremmat yritykset, ja talouskehityksen heikkeneminen ja lainanottokustannusten kasvu vaikuttivat niihin edelleen suuresti. Käytettävissä olevien reaalitulojen ja säästöjen supistuminen nopean inflaation vuoksi sekä korkojen nousu heikensivät kotitalouksien velanhoitokykyä etenkin maissa, joissa kotitalouksien velkaantumisaste on korkea. Vaikka kiinteistöhinnat pysyivät euroalueella edelleen korkeina, markkinoilla oli näkyvissä merkkejä lähivuosien kiinteistömarkkinoiden kasvun päättymisestä, kun yliarvostus oli arvioiden mukaan suurta, uusien asuntolainojen korot nousivat ja asuntolainakannan kasvu hidastui. Kiinteistömarkkinoiden käänne saattaa syventää euroalueen kotitalouksien tuloihin ja rahoitustilanteisiin liittyviä heikkouksia.
Suuria korjausliikkeitä rahoitusmarkkinoilla korkojen noustua
Euroalueen rahoitusmarkkinoilla hinnat laskivat voimakkaasti vuonna 2022, mikä johtui ennen kaikkea korkeampien korkojen suorasta vaikutuksesta. Vaikka lasku tapahtui enimmäkseen hallitusti, nähtävissä oli epätavallisen voimakas useiden omaisuuslajien hintojen yhteisvaihtelu, mikä mutkisti hajauttamisstrategioiden käyttöä. Vuoden 2022 jälkipuoliskolla ja etenkin syyskuun jälkeen osakemarkkinaindeksit kuitenkin poikkesivat joukkolainamarkkinoiden kehityksestä ja nousivat kaikkialla Euroopassa pankkisektorin indeksien nousun tukemina. Ensimarkkinoiden toiminta – esimerkiksi listautumisannit ja high yield ‑luokan yritysjoukkolainojen liikkeeseenlaskut – väheni huomattavasti edellisvuoteen nähden. Markkinoiden korjausliikkeistä huolimatta joidenkin suurempiriskisten omaisuuslajien hinnat vaikuttivat edelleen yliarvostetuilta, eikä talouskasvun, inflaation ja rahoitustilanteen näkymien heikkeneminen kenties vielä näkynyt niissä täysimääräisesti. Lisäksi hyödykehintojen suurista muutoksista johtuva johdannaisten vakuusvaatimusten kasvu aiheutti joillekin toimijoille likviditeetinhallinnan haasteita.
Korkojen nousu tuki pankkien tuloksia, mutta rahoituskustannukset nousivat ja riskinä oli saamisten laadun heikkeneminen
Euroalueen pankkien kannattavuus pysyi vakaana vuonna 2022. Sitä tukivat toimintakulujen supistuminen, luottotappiovarausten pysyminen vähäisinä ja liiketoiminnan tuottojen kasvu entistä suuremman korkomarginaalin ja luotonantovolyymin vuoksi. Vaikka talouden näkymät heikkenivätkin huomattavasti, euroalueen pankkien saamisten laadussa ei näkynyt laajoja heikkenemisen merkkejä, ja järjestämättömien saamisten osuus lainakannasta laski entisestään. Sen sijaan luottokelpoisuudeltaan heikentyneiden saamisten (vaiheen 2 lainat IFRS 9 ‑standardin kolmiportaisen asteikon mukaan) kehitys viittasi luottoriskin jonkinasteiseen kasvuun. Korkojen nousu saattaa lisätä luottoriskiä, joka johtuu pankkien viime vuosina kasvaneista riskeistä haavoittuvilla toimialoilla, etenkin asuinkiinteistömarkkinoilla. Joukkolainojen rahoituskustannukset pankeilla kasvoivat huomattavasti vuonna 2022 ennen kaikkea rahapoliittisia toimia koskevien odotusten vuoksi. Myös uusien talletusten ja kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden kolmannessa sarjassa (TLTRO III) erääntyvien omaisuuserien korkojen nousu alkoi näkyä pankeissa keskimääräisten rahoituskustannusten kasvuna. Lisäksi tähän epäsuotuisaan suhdannekehitykseen liittyivät pitempiaikaiset haasteet, joiden taustalla on heikko kustannustehokkuus, vähäinen tulonlähteiden hajauttaminen ja joillakin euroalueen pankkisektorin osa-alueilla esiintyvä ylikapasiteetti.
Pankkisektorin ulkopuoliset rahoituslaitokset olivat edelleen hyvin alttiita luottoriskille
Vuonna 2022 pankkisektorin ulkopuolisten rahoituslaitosten haavoittuvuus luottoriskille oli edelleen suuri. Niillä oli siis huomattavien luottotappioiden riski, mikäli yrityssektorin ja etenkin energiaintensiivisten alojen taloudelliset perustekijät heikkenisivät huomattavasti. Rahastosijoitusten lunastamisesta, vakuutusten raukeamisesta ja kasvaneista vakuustarpeista aiheutuneiden likviditeettitarpeiden lisäksi tärkein syy pankkisektorin ulkopuolisten rahoituslaitosten varojen kokonaisarvon merkittävään heikkenemiseen oli laaja-alainen omaisuuserien hintojen lasku. Vaikka sijoitusrahastojen kassavarat kasvoivatkin alkuvuodesta 2022, niiden likvidit varat pysyivät suhteellisen niukkoina. Tämä lisäsi todennäköisyyttä siihen, että jos talouden epäsuotuisa kehitys johtaisi sijoitusten laajoihin lunastuksiin, rahastot saattaisivat lisätä sijoitustensa myymistä, mikä vaikuttaisi suhdannevaihtelua ja markkinoiden korjausliikettä vahvistavasti. Myös duraatioriski oli entistä suurempi, mikä lisäsi sektorin alttiutta joukkolainasijoitusten arvonmuutostappioille. Toisaalta etenkin henkivakuutus- ja eläkerahastosektorit hyötyvät siirtymästä korkeampien korkojen ympäristöön, sillä niiden duraatioero on rakenteellisesti negatiivinen (eli korkoherkät vastuut ovat suuremmat kuin korkoherkät varat). Pankkisektorin ulkopuoliset rahoituslaitokset kuitenkin reagoivat nouseviin tuottoihin ja heikkeneviin talousnäkymiin vähentämällä sijoituksia luottoluokitukseltaan heikompien yritysten ja valtioiden joukkolainoihin, mikä puolestaan vähensi niiden riskejä.
Yksittäisten toimialojen lisäksi euroalueen rahoitusvakauden riskien lähteenä oli edelleen myös ilmastonmuutos. Euroalueen pankkien, rahastojen ja vakuutuslaitosten on hallittava vihreästä siirtymästä johtuvia vaikutuksia, joita ovat esimerkiksi ilmastoon liittyvät keskittymäriskit. Euroalueen rahoitusjärjestelmää vaaransivat myös kasvavat kyberriskit. Niiden vuoksi on entistä tärkeämpää, että rahoituslaitokset investoivat jatkuvasti kyberinfrastruktuuriin ja viranomaiset tehostavat valvontaa.
3.2 Makrovakauspolitiikan toimet rahoitussektorin häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi
Makrovakauspolitiikka on keskeinen väline, jolla rahoitusvakauden haavoittuvuustekijöihin voidaan puuttua
EKP:n erityistehtävänä on arvioida kansallisten viranomaisten käyttöön ottamia pankkisektorin makrovakaustoimia yhteiseen valvontamekanismiin (YVM) eli eurooppalaiseen pankkivalvontajärjestelmään osallistuvissa maissa. Sillä on myös valtuudet tarvittaessa asettaa pankeille suurempia lisäpääomavaatimuksia kuin kansalliset makrovakausviranomaiset ehdottavat.[14] Tämä tehtävä oli erityisen tärkeä vuonna 2022, sillä makrovakauden riskitekijät ovat lisääntyneet viime vuosina esimerkiksi pandemian vuoksi.
Rahoitusjärjestelmän kestokyvyn edistäminen ja sääntelyn uudistamistarpeiden priorisoiminen
Vaikka talousnäkymät ja rahoitusvakauden tilanne heikkenivät euroalueella vuonna 2022, yhteiseen valvontamekanismiin osallistuvien pankkien kestokyky haasteiden edessä oli vakaa. Sääntelyuudistusten ja vakavaraisuuspolitiikan keinojen aktiivisen soveltamisen ansiosta pankkien taseet ja vakavaraisuus olivat vahvistuneet. Samalla kuitenkin keskipitkän aikavälin riskejä aiheutti lisääntynyt haavoittuvuus, joka liittyi ennen kaikkea asuinkiinteistömarkkinoiden kehitykseen mutta laajemmin myös luotonannon ja velkaantumisen kasvuun rahoitussektorin ulkopuolisilla yrityksillä ja kotitalouksilla. Venäjän hyökkäys Ukrainaan lisäsi taloustilanteen haasteita, sillä se syvensi haavoittuvuuksia ja lisäsi riskien toteutumisen todennäköisyyttä lyhyellä aikavälillä.
Näiden keskipitkän aikavälin riskien hallitsemiseksi huomattavan monet eurooppalaiseen pankkivalvontaan osallistuvat maat päättivät tiukentaa pääomavaatimuksiin perustuvia makrovakaustoimia. Vuoden 2022 loppuun mennessä 11 maata oli ilmoittanut kasvattaneensa vastasyklisiä pääomapuskurivaatimuksia, ja kolme maata oli ottanut käyttöön (sektorikohtaisen) järjestelmäriskipuskurivaatimuksen tai ilmoittanut kasvattaneensa sitä.[15] EKP kävi keskustelua kansallisten viranomaisten kanssa ja arvioi näitä toimia. EKP katsoi, että toimet vastasivat sen omaa arviota tarpeesta ylläpitää pankkisektorin häiriönsietokykyä, eikä vastustanut niitä. Vuoden 2022 loppuun mennessä 15 maata oli lisäksi käyttänyt luotonottajaan liittyviä makrovakaustoimia.
Marraskuussa 2022 EKP:n neuvosto antoi julkilausuman, jossa se korosti makrovakauspuskurien merkitystä pankkisektorin häiriönsietokyvyn säilyttämisen ja vahvistamisen kannalta haastavassa makrotaloustilanteessa.[16] Pääomapuskurivaatimusten kasvattaminen tarjoaa suojan kasvaneita haavoittuvuuksia vastaan ja turvaa pääoman saatavuuden tarvittaessa, sillä puskureita voidaan vapauttaa häiriötilanteessa. Puskureita voidaan lisätä myös talous- tai rahoitussuhdanteen loppuvaiheessa, kunhan myötäsyklisiä vaikutuksia vältetään. Puskurien lisääminen puolestaan parantaa pankkien kykyä kattaa tappiot ja jatkaa samalla keskeisten rahoituspalveluiden tarjoamista taloudelle. Julkilausumassa todettiin, että pankeilla on pääomissaan sääntelyvaatimukset ylittävää liikkumavaraa, ja korostettiin, miten tärkeää on välttää luottoehtojen liiallisesta tiukentumisesta johtuvia myötäsyklisiä vaikutuksia, erityisesti muokkaamalla makrovakaustoimia kunkin maan olosuhteiden mukaan. Lisäksi todettiin, että pankkisektorin ulkopuolisten toimijoiden rahoitusvakauden riskeihin on tärkeää puuttua järjestelmäriskin näkökulmasta. Joulukuussa 2022 EKP:n neuvosto ilmoitti, että se ryhtyy noudattamaan uudistettua alarajan määritysmenetelmää muiden järjestelmän kannalta merkittävien laitosten pääomapuskurien arvioinnissa. Uudistetun määritysmenetelmän tavoitteena on vahvistaa muiden järjestelmän kannalta merkittävien laitosten häiriönsietokykyä, ja sitä ryhdytään soveltamaan 1.1.2024.
EKP jatkoi makrotalouspolitiikan kysymyksiä koskevien analyysien ja lausuntojen julkaisemista vuoden 2022 mittaan. Sen näkemys oli, että keskipitkällä aikavälillä rahoitusjärjestelmän häiriönsietokykyä voitaisiin vahvistaa lisäämällä makrovakauspolitiikan liikkumavaraa, mikä tapahtuisi lisäämällä vapautettavissa olevien puskurien määrää ja parantamalla olemassa olevien vastasyklisten pääomapuskurien tehoavuutta.[17] Lisäksi EKP:n Financial Stability Review ‑julkaisun toukokuun ja marraskuun 2022 numeroissa selvennettiin, miksi pankkijärjestelmän häiriönsietokykyä on tärkeää vahvistaa oikea-aikaisesti ja samalla sovittaa pankkivalvontatoimien ajoitus ja tahti epävarmaan taloustilanteeseen ja kunkin maan tilanteeseen.[18] Kiinteistömarkkinoiden haavoittuvuuksien lisääntyminen viime vuosina on jälleen herättänyt ansaittua huomiota, ja EKP keskittyikin lokakuun 2022 makrovakauskatsauksessaan analysoimaan kiinteistömarkkinoiden, rahoitusvakauden ja makrovakauspolitiikan välisiä yhteyksiä.
Yhteistyö Euroopan järjestelmäriskikomitean kanssa
EJRK antoi useita suosituksia ja varoituksia järjestelmäriskien vuoksi
Vuonna 2022 EKP tarjosi edelleen analyyttista, tilastollista, logistista ja hallinnollista tukea Euroopan järjestelmäriskikomitean sihteeristölle.[19] EKP oli toisena puheenjohtajana EJRK:n työryhmässä laatimassa vastausluonnosta Euroopan komission neuvonantopyyntöön, joka koski EU:n makrovakauslainsäädännön arviointia.[20] Lisäksi EKP tuki EJRK:n työtä seuraavilla osa-alueilla: 1) kyberhäiriöistä johtuvia rahoitusvakauden riskejä koskeva makrovakausstrategia,[21] 2) rahamarkkinarahastojen häiriönsietokyvyn parantamiseen tähtäävät uudistukset,[22] 3) pankkisektorin ulkopuoliseen rahoituksenvälitykseen liittyvien haavoittuvuuksien valvonta,[23] 4) EU:n rahoitusvakauteen kohdistuvien ilmastoriskien määrittäminen ja mallintaminen[24] ja 5) liikekiinteistösektorin haavoittuvuuksien kartoittaminen Euroopan talousalueella.[25]
Vuonna 2022 Euroopan järjestelmäriskikomitea (EJRK) antoi useita varoituksia ja suosituksia. Tammi- ja helmikuussa se julkaisi suositukset rahamarkkinarahastojen häiriönsietokyvyn lisäämisestä ja systeemisen kyberhäiriöiden koordinointikehyksen perustamisesta [26]. Se julkaisi myös viisi varoitusta ja kaksi suositusta asuinkiinteistösektorin haavoittuvuuksista.[27] Rahoitusvakauden riskien lisääntyessä EJRK julkaisi ensimmäisen yleisen varoituksen syyskuussa 2022.[28] Lisäksi se antoi joulukuussa 2022 suosituksen liikekiinteistösektorin haavoittuvuuksista.[29]
Lisätietoja EJRK:sta on sen verkkosivuilla ja vuosikertomuksissa.
3.3 EKP:n pankkivalvontatehtävät
Euroalueen pankkisektori pysyi vakaana huolimatta Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista talouteen ja rahoitusmarkkinoihin
Venäjän hyökättyä Ukrainaan EKP toteutti haavoittuvuusanalyysin, jonka perusteella euroalueen pankkisektorin yleinen häiriönsietokyky pysyi vakaana huolimatta sodan vaikutuksista talouteen ja rahoitusmarkkinoihin. Jotkin pankit kuitenkin poistuivat markkinoilta asetettujen pakotteiden vuoksi. Helmikuussa EKP totesi, että Sberbank Europe AG ja sen kaksi pankkiunionissa toimivaa tytäryhtiötä, Sberbank d.d. Kroatiassa ja Sberbank banka d.d. Sloveniassa, olivat kykenemättömiä tai todennäköisesti kykenemättömiä jatkamaan toimintaansa likviditeettiasemansa heikkenemisen vuoksi. Lisäksi EKP antoi päätöksiä, jotka koskivat RCB Bankin pankkitoiminnan alasajoa.
Vuonna 2022 EKP siirsi erityisarviointien ja paikalla tehtävien tarkastusten painopisteen riskeihin, joihin sota suorimmin vaikutti. Niitä olivat energiaan liittyvät riskit, rahoitustoiminnan korkoriski, kiinteistöriskit ja vastapuoliriskit. Nämä tietyille osa-alueille keskittyvät riskit sekä voimakas epävarmuus talousnäkymistä ja jatkuvat huolet pankkien sisäisen hallinnon ja riskienhallinnan asianmukaisuudesta tarkoittivat, että pankkien saamat pisteet vuoden 2022 valvojan arviointiprosessissa (SREP) eivät parantuneet, vaikka saamisten laatu ja kannattavuus olivatkin paremmat. Sodan ja rahapolitiikan normalisoitumisen mahdollisten vaikutusten huomioimiseksi vuosien 2023–2025 valvontaprioriteetteihin lisättiin geopoliittiset riskit ja rahoitusriski.
EKP toteutti ilmastonmuutokseen liittyvän toimintasuunnitelmansa pohjalta ilmastoriskien stressitestin ja erityisarvioinnin
EKP jatkoi määrätietoisesti ilmastonmuutokseen liittyvän toimintasuunnitelmansa toteuttamista. Ensimmäisessä pankkivalvonnan toteuttamassa ilmastoriskejä koskevassa stressitestissä (englanniksi) arvioitiin pankkien valmiutta ennakoida ja hallita ilmastoriskeistä aiheutuvia talouden ja rahoitusmarkkinoiden sokkeja. Heinäkuussa 2022 julkaistut tulokset osoittivat, että pankit eivät vielä ole ottaneet ilmastoriskejä riittävästi huomioon stressitestausmenetelmissään ja sisäisissä malleissaan, vaikka vuodesta 2020 onkin tapahtunut jonkin verran edistystä. Lisäksi EKP julkaisi marraskuussa 2022 ilmasto- ja ympäristöriskejä koskevan erityisarvioinnin (englanniksi), jonka mukaan useimpien pankkien on edelleen parannettava riskienhallintakäytäntöjään, jotta ne vastaisivat EKP:n ilmasto- ja ympäristöriskien hallintaoppaassa esitettyjä valvonta-odotuksia. Erityisarvioinnin (englanniksi) ja stressitestin (englanniksi) pohjalta koottiin myös hyviä käytäntöjä, jotka julkaistiin kahdessa raportissa marraskuussa ja joulukuussa.
Osana jatkuvaa pyrkimystään avoimuuteen ja tilivelvollisuuden täyttämiseen EKP käynnisti 28.9.2022 julkisen kuulemisen (englanniksi) luonnoksesta oppaaksi huomattavia omistusosuuksia koskevista menettelyistä (englanniksi). Lisäksi EKP tarkisti periaatteita (englanniksi), jotka koskevat vaihtoehtojen ja harkintavallan käyttöä pankkivalvonnassa, aihetta koskevan julkisen kuulemisen päätyttyä 30.8.2021. Kesäkuussa 2022 EKP julkaisi lausunnon (englanniksi) menetelmistä, joilla pankkivalvonta soveltaa harkintavaltaa kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien pankkien arvioinnissa rajat ylittävien pankkiunionin sisäisten vastuiden osalta.
Vuonna 2022 EKP määräsi seuraamuksia kolmelle pankille.[30]
EKP julkaisi kaksi pankkivalvontaa koskevaa yhteistyöpöytäkirjaa (toisena osapuolena oli yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (englanniksi) ja Commissione Nazionale per le Società e la Borsa (englanniksi)), joita tarkistettiin vuonna 2022. EKP:n pankkivalvonta toteutti myös arvioinnin sellaisista kansainvälisistä pankeista, jotka olivat päättäneet brexitin jälkeen siirtää liiketoimintansa Lontoosta tytäryhtiöihin, jotka sijaitsevat eurooppalaiseen pankkivalvontaan osallistuvissa maissa. Arvioinnin tavoitteena oli varmistaa, että kaikilla yhteisessä valvontamekanismissa valvottavilla pankeilla on käytössä vakavaraisuutta tukevat riskienhallintamenettelyt ja riittävät paikalliset toiminnot, jotka ovat oikeassa suhteessa laitosten ottamiin riskeihin ja mahdollistavat tehokkaan valvonnan.
Lisätietoja EKP:n pankkivalvontatehtävistä on pankkivalvonnan verkkosivuilla ja pankkivalvonnan vuoden 2022 toimintakertomuksessa.
3.4 EKP:n osallistuminen rahoitussektorin yhteiseurooppalaisiin sääntelyaloitteisiin
Sääntelyuudistuksissa otettiin merkittäviä edistysaskelia
Rahoitussektoria koskevan sääntelyn uudistamisessa otettiin merkittäviä edistysaskelia vuonna 2022. Lisätyötä vaativat kuitenkin vielä Basel III ‑säännöstön toimeenpanon viimeistely, pankkiunionin valmiiksi saattaminen, makrovakauskehyksen kehittäminen ja ilmastoriskien hallinta sekä kryptovarojen, pääomamarkkinoiden ja pankkisektorin ulkopuolisten rahoituslaitosten sääntely.
Pankkeja koskevan sääntelykehyksen lujittaminen
EU:n pankkisääntelyä koskevan työn painopisteitä olivat Basel III ‑säännöstö, kriisinhallinta, makrovakauskehys ja ilmastoriskit
Euroopan komissio julkaisi 27.10.2021 ehdotuksensa Basel III ‑säännöstön uudistusten toimeenpanemisesta EU:ssa. Sen jälkeen EKP on aktiivisesti tukenut lainsäädäntöprosessia. Vuonna 2022 se julkaisi lausuntonsa vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin muutosehdotuksista.[31] Lisäksi EKP esitti eri yhteyksissä näkemyksensä pankkilainsäädännön uudistuspaketista.[32]
Keskustelut pankkiunionin valmiiksi saattamisesta jatkuivat vuonna 2022, ja EKP osallistui niihin aktiivisesti. Kuten euroryhmä heinäkuussa sopi, työssä keskitytään nyt pankkien kriisinhallintakehyksen vahvistamiseen, ja heinäkuussa EKP antoi palautteensa Euroopan komission kuulemisessa valtiontukisääntöjen soveltamisesta vaikeuksissa oleviin pankkeihin.
Toinen tärkeä osa-alue, jonka parissa EKP työskenteli vuonna 2022, oli EU:n makrovakauskehyksen arviointi. Arvioinnin tarkoituksena on varmistaa, että asianosaiset viranomaiset voivat puuttua järjestelmäriskeihin oikea-aikaisesti, johdonmukaisesti ja kattavasti kaikissa maissa. Vastauksessaan Euroopan komission neuvonantopyyntöön EKP määritti useita painopistealueita, joilla tarvitaan lainsäädäntötoimia EU:n makrovakausvalvonnan välineiden tehokkuuden ja tuloksellisuuden parantamiseksi.
Yleisen ilmasto-ohjelmansa pohjalta EKP seurasi jatkuvasti rahoitusjärjestelmään kohdistuvia ilmastoriskejä ja osallistui eurooppalaisiin ja kansainvälisiin keskusteluihin. EKP julkaisi yhdessä EJRK:n kanssa raportin, joka käsitteli ilmastosokkien vaikutusta rahoitusjärjestelmään (englanniksi). Raportissa kartoitettiin, mikä on makrovakauspolitiikan osa laajemmassa kokonaisuudessa, jotta pankkivalvonnan toimia ilmastonmuutoksesta rahoitusjärjestelmälle aiheutuvien vaikutusten hallitsemiseksi voidaan täydentää. Pankkivalvonnan puolella EKP toteutti arvioinnin pankkien julkistamisvaatimusten toteutumisesta ja erityisarvioinnin ilmasto- ja ympäristöriskeistä sekä ilmastoriskejä koskevan stressitestin (ks. osa 3.3). Lisäksi EKP osallistui Baselin pankkivalvontakomitean työryhmään, joka käsittelee ilmastonmuutokseen liittyviä rahoitusalan riskejä. Työryhmä julkaisi usein kysytyt kysymykset (englanniksi), joissa selvennettiin, miten kyseisiin riskeihin puututaan nykyisissä sääntelystandardeissa. Lisäksi julkaistiin ilmastonmuutokseen liittyvien rahoitusalan riskien tehokkaan hallinnan ja valvonnan periaatteet (englanniksi). EU:n tasolla EKP oli mukana Euroopan pankkiviranomaisen kartoituksessa, jossa selvitettiin ympäristöriskien roolia vakavaraisuuskehyksessä.
Pääomamarkkinoiden ja pankkisektorin ulkopuolisten rahoituslaitosten sääntelyn vahvistaminen ja kryptovarojen sääntelykehyksen luominen
Pankkisektorin ulkopuolisten rahoituslaitosten sääntelyn kehitystyön keskiössä olivat pääomamarkkinaunioni, rakenteelliset heikkoudet ja kryptovarat
Vuonna 2022 EKP korosti edelleen pääomamarkkinaunionin edistämisen tärkeyttä.[33] Se julkaisi useita lausuntoja lainsäädäntöehdotuksista, kuten i) markkinoiden avoimuuden lisäämisestä, ii) eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisesta ja toiminnasta, iii) arvopaperikeskuksista ja iv) vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja koskevasta direktiivistä. EKP totesi jälleen, että Euroopan komission vuonna 2020 laatima pääomamarkkinaunionia koskeva toimintasuunnitelma on syytä toteuttaa täysimääräisesti ja viipymättä, ja suhtautui myönteisesti joulukuussa 2022 esitettyihin lainsäädäntöehdotuksiin. Ehdotuksissa puututaan EU:n pääomamarkkinoiden yhdentymisen rakenteellisiin esteisiin, kuten maksukyvyttömyyssäännösten kansallisiin eroihin. Lisäksi ehdotukset vähentävät rasitetta, joka yrityksille aiheutuu arvopapereiden listaamisesta ja pääoman hankinnasta julkisessa pörssissä, sekä vahvistavat EU:n keskusvastapuolten selvitysjärjestelmää. EKP huomautti myös, että osake- ja riskipääomamarkkinoiden tukemiseksi ja innovaatioiden rahoituksen helpottamiseksi on edistettävä sijoittajan suojan ja verokohtelun yhtenäistämistä, tehostettava pääomamarkkinoiden rajat ylittävää valvontaa ja yhtenäistettävä pääomasijoittamisen sääntelykehystä euroalueella.
EKP piti edelleen tärkeänä pankkisektorin ulkopuolisten rahoituslaitosten rakenteellisiin heikkouksiin puuttumista ja sitä koskevan säännöstön kehittämistä makrovakauden näkökulmasta. EKP:n makrovakauskatsauksessa arvioitiin ehdotuksia rahamarkkinarahastojen likviditeettiepätasapainoon puuttumiseksi makrovakauspolitiikan keinoin. Lisäksi EKP antoi panoksensa EJRK:n suositusta rahamarkkinarahastoja koskevasta uudistuksesta tukeviin taloudellisiin perusteisiin.[34] Suositus julkaistiin tammikuussa 2022. EKP on toistuvasti painottanut, että uudistukset tulisi toteuttaa viipymättä. Avoimien sijoitusrahastojen osalta EKP osallistui finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän (FSB) toteuttamaan arviointiin siitä, miten tehokkaita FSB:n vuonna 2017 antamat, kyseisten rahastojen likviditeettiepätasapainoon liittyvät suositukset olivat olleet.[35] FSB pyrkii nyt tarkistamaan suosituksia, jotta epätasapainoon voidaan puuttua tehokkaammin.[36]
EKP osallistui aktiivisesti myös kryptovarojen sääntelykehyksestä käytävään keskusteluun kansainvälisillä foorumeilla, esimerkiksi finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmässä, Baselin pankkivalvontakomiteassa sekä maksu- ja markkinainfrastruktuurikomiteassa (CPMI).[37] Merkittävää edistystä tapahtui sen varmistamiseksi, että kaikkiin rahoitusvakautta vaarantaviin kryptovaratoimintoihin sovelletaan kattavaa, kansainvälisesti koordinoitua sääntelyä ja valvontaa (englanniksi) ja että käytössä on kansainvälisesti sovittu pankkien kryptovaroihin liittyvien riskien vakavaraisuuskohtelu (englanniksi).
Kehikko 2
Vahvat säännöt, vahvat pankit – pankkilainsäädännön uudistuspaketti
Vuonna 2022 EKP antoi lausuntonsa Euroopan komission ehdotuksista vakavaraisuusdirektiivin (CRD VI) ja vakavaraisuusasetuksen (CRR III) muuttamiseksi. Ne ovat EU:n uusimman pankkilainsäädännön uudistuspaketin kaksi tärkeintä osaa.[38] Ehdotusten tavoitteena on viimeistellä Basel III ‑säännöstön toimeenpano sekä lujittaa entisestään EU:n vakavaraisuuslainsäädäntöä esimerkiksi lisäämällä yhtenäisyyttä ja sulkemalla sääntelyn aukkoja sekä kiinnittämällä huomiota ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviin riskeihin. EKP antaa täyden tukensa näille tavoitteille. Sääntöjen vahvistaminen vahvistaa pankkeja ja parantaa sitä kautta EU:n pankkijärjestelmän kykyä sietää häiriöitä.
Basel III -säännöstön toimeenpanon viimeistely
Basel III ‑säännöstön toimeenpanon viimeistely on viimeinen vaihe rahoitusmarkkinoiden sääntelyn uudistuksessa, joka aloitettiin maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkeen. Säännöstö on kehitetty ja hyväksytty keskuspankkien ja pankkivalvojien kansainvälisen yhteistyön tuloksena finanssikriisin kokemusten pohjalta. Siihen sisältyvät myös Baselin pankkivalvontakomitean Euroopan edustajien tekemät ehdotukset ja muutokset.
EKP on toistuvasti ilmaissut tukevansa Basel III -säännöstön täysimääräistä, oikea-aikaista ja täsmällistä toimeenpanoa EU:ssa. Säännöstö on olennaisen tärkeä EU:n pankkijärjestelmän luotettavuuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi. Euroopan komission lokakuussa 2021 antama lainsäädäntöehdotus sisältää sovittuihin Basel III ‑sääntöihin nähden useita poikkeamia, joista EKP huomautti lausunnoissaan. Erityisesti EKP pani merkille, että vakavaraisuusasetusta koskeva ehdotus sisältää kiinteistöihin ja luottoluokittamattomiin yrityksiin liittyviä riskejä koskevia siirtymäjärjestelyjä, jotka poikkeavat Basel III ‑säännöistä. Nämä poikkeamat eivät olleet perusteltuja vakavaraisuuden tai rahoitusvakauden näkökulmasta ja jättäisivät tiettyjen riskien osa-alueita huomioimatta. EKP:n lausunnon mukaan kaikki poikkeamat tulisi poistaa. Mikäli niitä ei poisteta, niiden tulisi olla rajoitettuja ja ehdottomasti tilapäisiä. Lainsäädäntöprosessin aikana muut unionin lainsäätäjät ovat kuitenkin tehneet ehdotuksia ja ehdotuspyyntöjä, jotka poikkeavat Basel III ‑säännöistä vielä enemmän kuin Euroopan komission ehdotukset. Tällaiset lisäpoikkeamat heikentäisivät Basel III ‑säännöstön tarjoamaa turvaverkkoa ja kasvattaisivat EU-sääntelyn ja tärkeiden kansainvälisten vähimmäisvaatimusten välistä kuilua. Ne myös monimutkaistaisivat sääntelyjärjestelmää, lisäisivät sääntelyn noudattamisesta pankeille aiheutuvia kuluja ja vaikeuttaisivat pankkivalvojien työtä. Kaiken kaikkiaan sääntelyvaatimusten lieventäminen kansainvälisiin vähimmäisvaatimuksiin nähden vaarantaisi EU:n pankkisektorin luotettavuuden ja kilpailukyvyn sekä kasvattaisi sen rahoituskustannuksia.
Myös EU:n sitoutuminen Basel III ‑säännöstön noudattamiseen voisi joutua kyseenalaiseksi, jos merkittäviä poikkeamia säännöstöstä on liikaa. Basel III ‑säännöstön noudattamatta jättäminen voisi aiheuttaa EU:lle mainehaittaa, joka saattaisi heikentää sen asemaa tulevissa kansainvälisissä neuvotteluissa. Lisäksi kansainvälisesti sovitusta säännöstön toimeenpanosta poikkeaminen saattaisi laukaista kehityksen, jossa kukin maa pyrkii noudattamaan rahoitusmarkkinoiden sääntelyä niin vähäisessä määrin kuin suinkin on mahdollista. Se olisi epäsuotuisaa kehitystä, sillä pandemia-aika osoitti, että häiriöistä selviäminen edellyttää vahvaa pankkisektoria.[39] Pankkisektorin entistä parempi häiriönsietokyky johtuu suurelta osin jo toimeenpannuista Basel III ‑säännöistä, ja saavutetun edistyksen turvaamiseksi jäljellä olevat säännöt tulisi toimeenpanna täsmällisesti.
Pankkisääntelyn lujittaminen: enemmän yhtenäisyyttä ja vähemmän aukkoja
Tiettyjä EU:n pankkivalvonnan sääntöjä ja toimivaltuuksia ei ole vielä yhtenäistetty. Pankkilainsäädännön uudistuspaketissa ehdotetaan yhtenäistämistä, jotta sääntöjä ja toimivaltuuksia voidaan soveltaa pankkeihin johdonmukaisesti riippumatta niiden päätoimipaikan sijaintimaasta. Muiden muutosten ohella ehdotettuja toimia ovat seuraavat.
- Kolmansien maiden sivuliikkeitä koskevat valvontakäytännöt tulisi yhtenäistää. Tällä tarkoitetaan sellaisten EU:ssa sijaitsevien pankkien sivuliikkeitä, joiden päätoimipaikka on EU:n ulkopuolella. Eri jäsenvaltioissa sovelletaan nykyisellään erilaisia valvontakäytäntöjä, jolloin pankkien toimintaedellytykset eivät ole tasapuoliset ja EKP ei saa selkeää kokonaiskuvaa kolmansien maiden pankkiryhmittymien toiminnoista. Ehdotetut muutokset varmistavat, että EU:ssa toimivien kolmansien maiden pankkiryhmittymien ja EU:n luottolaitosten toimintaedellytykset ovat tasapuoliset, ja auttavat tehostamaan pankkivalvontaa.
- Sopivuuden ja luotettavuuden arviointiprosessi[40] tulisi yhtenäistää. Vaikka EKP jo toimiikin tässä portinvartijana, sen työtä hankaloittaa erilaisten kansallisten sääntöjen paljous. Siksi EKP toteaa, että yhtenäistämiskehitys tällä alueella on tervetullutta ja että samalla on huolehdittava suhteellisuusperiaatteen noudattamisesta esimerkiksi keskittämällä arvioinnit suurimpien eurooppalaispankkien hallintoelinten jäseniin.
- Euroopan maiden väliset erot muiden valvontavaltuuksien osalta (esim. sanktioiden määräämisvallan osalta) tulisi poistaa. Esimerkiksi pankkilainsäädännön uudistuspaketissa EKP:lle myönnetään valtuudet määrätä seuraamusmaksuja kaikkien eurooppalaiseen pankkivalvontaan osallistuvien maiden pankeille.
Pankkivalvonnan sääntöjen ja toimivaltuuksien yhtenäistäminen tehostaa EKP:n pankkivalvontaa ja kehittää pankkisektoria entistä yhtenäisemmäksi ja kestokykyisemmäksi.
Keskiössä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät riskit
Ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät riskit ovat merkittäviä sekä yksittäisten pankkien että koko rahoitusjärjestelmän vakauden kannalta etenkin ilmastonmuutosta ajatellen. Siksi EKP pitää tervetulleena kehityksenä sitä, että uudistuspakettiin sisällytetään vaatimus pankkien kaikkien olennaisten riskien hallinnasta, joka käsittää myös ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät riskit.
Uudistuspakettiin sisältyvän uuden vaatimuksen mukaan pankkien tulee laatia erityinen suunnitelma ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien riskien seuraamiseksi ja hallitsemiseksi lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Näin varmistetaan, että pankit tekevät perusteellisen arvion todennäköisesti tapahtuvista rakenteellisista muutoksista niillä toimialoilla, joilla pankeilla on vastuita, EU:n oikeudellisessa kehyksessä määriteltyjen siirtymän kehityskulkujen mukaisesti.[41]
Kuvio A
Pankkilainsäädännön uudistuspaketin aikajana
4 Markkinainfrastruktuurin ja maksujen sujuva toiminta
Eurojärjestelmä on keskeisessä roolissa kehittämässä, ylläpitämässä ja valvomassa markkinainfrastruktuuria ja järjestelyjä, joilla edistetään maksujen, arvopaperien ja vakuuksien turvallista ja tehokasta liikkuvuutta euroalueella. Se edistää myös maksu- ja arvopaperimarkkinoiden yhdentymistä ja innovointia. Vuonna 2022 eurojärjestelmä tarkisti ja uudisti nykyistä markkinainfrastruktuuria, linjauksia ja strategioita sekä tutki uusia teknologioita ja mahdollista digitaalista euroa.
4.1 TARGET-palvelut sekä markkinainfrastruktuurin ja maksujen innovaatiot ja yhdentyminen
Eurojärjestelmän TARGET-palvelut koostuvat kolmesta selvityspalvelusta: TARGET2 on reaaliaikainen bruttomaksujärjestelmä (RTGS) eurojärjestelmän rahapoliittisiin toimiin liittyville euromääräisille maksuille, pankkien välisille siirroille ja kaupallisille maksuille, TARGET2-Securities (T2S) on Euroopan laajuinen arvopaperikaupan selvitysalusta, ja TARGET-pikamaksujen selvityspalvelussa (TIPS) selvitetään keskuspankkirahassa tapahtuvat pikamaksut.
TARGET2-järjestelmässä suoritettiin ensimmäistä kertaa yli 100 miljoonaa maksua vuoden aikana
Noin 1000 pankkia käyttää TARGET2-järjestelmää omien tai asiakkaidensa euromääräisten maksujen välittämiseen. Kun mukaan luetaan sivukonttorit ja tytäryhtiöt, TARGET2-järjestelmän välityksellä voidaan tavoittaa yli 41 000 pankkia ympäri maailmaa. Vuonna 2022 TARGET2-järjestelmässä välitettiin päivittäin keskimäärin 399 653 maksua, joiden päivittäinen keskimääräinen arvo oli 2 219 miljardia euroa. Vuoteen 2021 verrattuna päivittäinen volyymi kasvoi 7 %. TARGET2-järjestelmässä välitettiin ensimmäistä kertaa yli 100 miljoonaa maksua kalenterivuoden aikana.
TARGET2-järjestelmän tekninen käytettävyysaste nousi 100 prosenttiin vuonna 2022. Lisäksi eurojärjestelmä pani suurelta osin täytäntöön toimintasuunnitelman TARGET-palveluissa vuonna 2020 ilmenneiden häiriöiden taustalla olleiden heikkouksien korjaamiseksi.[42]
TARGET2-järjestelmän kyberturvallisuuden korkean tason varmistamiseksi toteutettiin vuonna 2022 TIBER-EU-testi[43]. TIBER-EU-testit jäljittelevät todellisten kyberhyökkääjien taktiikoita, tekniikoita ja toimintatapoja, ja ne on laadittu kohdennetun uhkatiedon perusteella. Tällaisilla testeillä saadaan perusteellisempi käsitys TARGET2-järjestelmän kyvystä torjua kyberhyökkäyksiä.
Kun Kroatian liittyminen euroalueeseen 1.1.2023 oli virallisesti hyväksytty, koko vuoden 2022 mittaan toteutettiin testauksia ja välttämättömiä koordinointitoimia Kroatian keskuspankin ja Kroatian rahoitussektorin kanssa kansallisesta RTGS-järjestelmästä TARGET2-järjestelmään siirtymisen mahdollistamiseksi.
T2-järjestelmän käyttöönottoa siirrettiin
Teknisen kehityksen, uusien lakisääteisten vaatimusten ja muuttuvien käyttäjätarpeiden myötä eurojärjestelmä on valmistellut T2-järjestelmän käyttöönottoa. T2 sisältää uuden RTGS-osion ja keskitetyn likviditeetinhallinnan osion, joka optimoi likviditeetinhallinnan kaikissa TARGET-palveluissa. T2-järjestelmän käyttöönottoa oli suunniteltu marraskuulle 2022, mutta se siirrettiin maaliskuulle 2023.
T2S-alustalla toimii 19 arvopaperikeskusta 20:ltä eri markkina-alueelta Euroopassa, ja sen kautta voidaan tehdä arvopaperiselvitykset euroissa ja Tanskan kruunuissa. Vuonna 2022 T2S-järjestelmässä selvitettiin keskimäärin 707 879 maksutapahtumaa päivässä, ja päivittäin selvitettyjen tapahtumien keskimääräinen volyymi oli 716,67 miljardia euroa. Lisäksi Kroatian arvopaperikeskus (SKDD), Bulgarian arvopaperikeskus (CDAD) ja Bulgarian keskuspankin arvopaperikaupan selvitysjärjestelmä allekirjoittivat T2S-puitesopimuksen vuonna 2022 ja arvioivat parhaillaan sopivia ajankohtia T2S-alustaan siirtymiselleen. Vuonna 2023 jatketaan testauksia uusien arvopaperikeskusten T2S-alustaan siirtymistä varten.
T2S-alustaan tehtiin kaksi merkittävää parannusta vuonna 2022. Ensinnäkin seuraamusmekanismi, jolla tuetaan arvopaperikeskuksia niiden arvopaperikeskusasetuksessa säädetyn toimituskurin mukaisten velvoitteiden noudattamisessa, siirtyi koekäyttövaiheesta varsinaiseen käyttöön. Toiseksi T2S-alustan ohjelmistopäivityksen 6.0 myötä voitiin ottaa käyttöön komponentteja, joita käytetään kaikissa T2S-alustan TARGET-palveluissa (ns. yhteiset komponentit).
Euroalueen laajuisten pikamaksujen käyttöönoton tukemiseksi eurojärjestelmä pani kokonaisuudessaan täytäntöön toimenpiteet, joilla varmistettiin Euroopan laajuinen tavoitettavuus TIPS-palvelun kautta. Uusien pankkien ja kansallisten yhteisöjen liittyessä TIPSiin pikamaksujen volyymit kasvoivat 17,1-kertaisiksi vuoteen 2021 verrattuna, ja maksutapahtumia oli enimmillään 18,7 miljoonaa joulukuussa 2022 (1,6 miljoonaa joulukuussa 2021). Koska Euroopan komission lainsäädäntöehdotuksessa velvoitetaan EU:n maksupalveluntarjoajat, jotka jo tarjoavat euromääräisiä tilisiirtoja, tarjoamaan tietyn ajan kuluessa nämä siirrot myös pikasiirtoina, euromääräisten pikamaksujen käyttöönoton odotetaan nopeutuvan entisestään.
TIPSiin sisältyvä mahdollisuus selvittää myös muita kuin euromääräisiä arvopaperikauppoja on herättänyt kiinnostusta euroalueen ulkopuolisissa keskuspankeissa. Toukokuussa 2022 Ruotsin keskuspankki saattoi onnistuneesti päätökseen ensimmäisen vaiheen TIPSiin siirtymisessään ja tasoitti näin tietä Ruotsin kruunumääräisten maksujen reaaliaikaiselle selvitykselle TIPSissä. Tanskan keskuspankki alkaa vuoden 2025 toisella neljänneksellä tarjota Tanskan kruunujen määräistä selvitystä TARGET-palveluissa, TIPS mukaan lukien. Myös Norjan keskuspankki on ilmaissut kiinnostuksensa mahdolliseen TIPSiin liittymiseen omalla kansallisella valuutallaan. Eri valuuttojen välisten pikamaksujen selvitysmahdollisuutta TIPSissä tutkitaan parhaillaan.
Kolmen nykyisen TARGET-selvityspalvelun ohella eurojärjestelmä kehittää uutta palvelua eli eurojärjestelmän vakuushallintajärjestelmää (Eurosystem Collateral Management System, ECMS). Tällä yhteisellä järjestelmällä voidaan hallita eurojärjestelmän luotto-operaatioissa vakuuksina käytettäviä omaisuuseriä kaikissa euroalueen maissa. ECMS:n käyttöönottoa siirrettiin marraskuusta 2023 huhtikuuhun 2024, jotta T2-järjestelmän siirretystä käyttöönotosta ei aiheutuisi sille haittaa.
Maksualalla eurojärjestelmä työskentelee edelleen vähittäismaksustrategiassaan asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Näihin kuuluvat tuki Euroopan laajuisen vähittäismaksuratkaisun kehittämiselle vuorovaikutuspisteissä (eli myyntipaikassa ja eurooppalaisten yksityisen sektorin yhteisöjen hallinnoimassa mobiili- ja sähköisessä kaupankäynnissä) tapahtuvia maksuja varten, pikamaksujen täysimittainen käyttöönotto sekä rajat ylittäviin maksuihin tehtävät parannukset. Työhön sisältyy myös sen varmistaminen, että kaikilla eurooppalaisilla on käytettävissään turvalliset, tehokkaat ja helppokäyttöiset maksut talouden digitalisoituessa yhä laajemmin. Työn osana julkaistiin raportti vähittäismaksujen saatavuustilanteesta EU:ssa (englanniksi). Raportin tärkeimmistä tuloksista ilmenee, että vaikka etenevä digitalisaatio asettaa erityisiä haasteita haavoittuvassa asemassa oleville yksilöille ja ryhmille, se tarjoaa myös mahdollisuuksia palvelujen saatavuuden parantamiseen erityisillä innovatiivisilla ratkaisuilla.
Euromaksualueen vähittäismaksuneuvoston edistämä avoin pankkitoiminta etenee
Samaan aikaan eurojärjestelmän vähittäismaksustrategian edistämisen kanssa EKP tukee työtä innovoivien maksupalvelujen kehittämiseksi, mukaan lukien työ euromaksualueen vähittäismaksuneuvostossa (ERPB), korkean tason strategisessa ryhmässä, jonka puheenjohtajana EKP toimii. ERPB on erityisesti edistänyt avointa pankkitoimintaa, jossa kolmansiin osapuoliin kuuluvat palveluntarjoajat voivat käyttää maksutileihin liittyviä tietoja pankkiasiakkaiden suostumuksella ja käynnistää maksutapahtumia avointen ohjelmointirajapintojen (API) välityksellä. Siten kyseiset palveluntarjoajat voivat tarjota helppokäyttöisiä ja houkuttelevia maksuratkaisuja. Euroopan maksuneuvosto (European Payments Council, EPC) ryhtyi ERPB:n kehotuksesta valmistelemaan tulevaa SEPA-alueen maksutilille pääsyn järjestelmää (SEPA Payment Account Access, SPAA). Tässä järjestelmässä määritellään säännöt, käytännöt ja standardit, joilla mahdollistetaan tilitietojen välittäminen sekä maksutapahtumien toteuttaminen pankkien kolmansille osapuolille tarjoamissa lisäarvopalveluissa. EPC julkaisi marraskuussa 2022 ensimmäisen version SPAA-järjestelmän säännöstöstä (englanniksi).
Eurojärjestelmä tutki hajautetun tilikirjan teknologian ja muiden uusien tekniikoiden käyttömahdollisuuksia keskuspankkirahan tarjoamisessa tukkumarkkinoiden rahoitustoimien selvitystä varten
Digitaaliset innovaatiot muuttavat paitsi vähittäismaksupalveluita myös tukkumarkkinoiden rahoitustoimia. Rahoitusmarkkinoiden keskeiset osapuolet ovat jo parin vuoden ajan kokeilleet uusia tekniikoita, kuten hajautetun tilikirjan teknologiaa. Jotta näitä tekniikoita pystyttäisiin paremmin arvioimaan, EU käynnisti 23.3.2023 hajautetun tilikirjan teknologiaan perustuvien markkinainfrastruktuurien pilottijärjestelmän. Järjestelmän voimassaoloaika on kolme vuotta, ja sitä voidaan kertaalleen jatkaa. Tässä järjestelmässä sijoituspalveluyritykset, markkinoilla toimivat yritykset ja arvopaperikeskukset voivat pitää yllä hajautetun tilikirjan teknologiaan perustuvaa monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää, selvitysjärjestelmää tai kaupankäynti- ja selvitysjärjestelmää. Siinä teoreettisessa tapauksessa, että rahoitusmarkkinoilla otettaisiin yleisesti käyttöön hajautetun tilikirjan teknologia tai muita uusia tekniikoita tukkumarkkinoiden maksutapahtumissa, myös eurojärjestelmän tukkumarkkinoiden selvityspalvelujen, etenkin TARGET2- ja T2S-järjestelmien, käyttäjien tarpeet saattavat muuttua. Eurojärjestelmä pyrkii vähentämään rahoitusjärjestelmään kohdistuvia riskejä varmistamalla, että keskuspankkiraha säilyttää roolinsa turvallisimpana tukkumarkkinoiden rahoitustoimien selvityksessä käytettävänä rahana, ja tutkii tässä tarkoituksessa tapoja käyttää uusia tekniikoita keskuspankkirahan tarjoamisessa tukkumarkkinoiden rahoitustoimien selvitykseen. On olennaisen tärkeää, että eurojärjestelmä tarkastelee huolellisesti näiden uusien tekniikoiden mahdollisia seurauksia hallinnon, selvityksen tehokkuuden ja likviditeetinhallinnan kannalta, joskaan tämä ei vielä merkitse poliittisia linjauksia.
Eurojärjestelmän arvopapereita ja vakuuksia koskevien markkinainfrastruktuurien neuvoa-antava ryhmä (AMI-SeCo), jonka tavoitteena on edistää Euroopan rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä, raportoi tavoitteensa mukaisesti edelleen kansallisten markkinoiden edistymisestä Euroopan yhteisen vakuushallinnan sääntökirja-aloitteessa (SCoRE) sovittujen standardien käyttöönotossa. Vuoden 2022 jälkipuoliskon SCoREBoard-raportissaan AMI-SeCo totesi, että vaikka keskeisten osapuolten edistymisessä oli esiintynyt jonkin verran viivettä, oli edelleen mahdollista varmistaa, että standardeja noudatettaisiin täysimittaisesti määräaikaan mennessä. Koska eurojärjestelmän vakuushallintajärjestelmän (ECMS) käyttöönottoa siirrettiin huhtikuuhun 2024, AMI-SeCo sopi, että yhteisen vakuushallinnan sääntökirjan standardien täysimittaisen noudattamisen määräaikaa siirrettäisiin eteenpäin aikataulujen sovittamiseksi yhteen.
Lisäksi AMI-SeCo seurasi edelleen T2S:n yhdenmukaistamisessa sekä yhtiötapahtumia koskevien vaatimusten noudattamisessa tapahtunutta edistystä, johon lukeutuivat esimerkiksi osakkeenomistajien tunnistamista koskevat alan standardit, ja osallistui sitä koskevaan keskusteluun. AMI-SeCo antoi myös vastauksensa Euroopan komission ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen julkisiin kuulemisiin, joista toinen koski lähdeveromenettelyjä (englanniksi) ja toinen osakkeenomistajien oikeuksia koskevan toisen direktiivin täytäntöönpanoa.
4.2 Digitaalisen euron tutkimusvaihe
Digitaalista euroa koskevan hankkeen lokakuussa 2021 alkanut tutkimusvaihe etenee aikataulussaan, ja sen odotetaan päättyvän vuoden 2023 jälkipuoliskolla. Siihen mennessä EKP:n neuvostolle esitetään tutkimusvaiheen tulokset ja lausunnot siitä, onko syytä siirtyä valmisteluvaiheeseen, sekä hankesuunnitelma tälle jälkimmäiselle vaiheelle. Mikäli valmisteluvaiheeseen siirtymisestä tehdään päätös, se ei vielä tarkoita, että digitaalinen euro päätettäisiin laskea liikkeeseen.
Digitaalista euroa koskevan hankkeen tutkimusvaiheessa eurojärjestelmä sopi tärkeimmistä käyttötilanteista ja keskeisistä suunnitteluvalinnoista
Eurojärjestelmä raportoi säännöllisesti digitaalisen euron tutkimusvaiheen etenemisestä ja julkaisi kaksi väliraporttia, yhden syyskuussa ja yhden joulukuussa. Vuonna 2022 eurojärjestelmä sopi digitaalisen euron tärkeimmistä käyttötilanteista ja monista keskeisistä suunnitteluvalinnoista, joissa otetaan huomioon yksityisyysnäkökohdat ja lakisääteiset vaatimukset sekä tarve tarjota mahdollisuuksia digitaalisella eurolla maksamiseen sekä verkossa että sen ulkopuolella. Näissä päätöksissä otetaan myös huomioon välittäjien tärkeä rooli digitaalisen euron jakelijoina sekä sopimusjärjestely ensisijaisena jakelumallina. Digitaalisen euron säännöstön laatiminen päätettiin aloittaa, ja sitä varten palkattiin säännöstökoordinaattori sekä julkaistiin kiinnostuksenilmaisupyyntö, jolla haettiin markkinoiden edustajia mukaan säännöstön suunnitteluun. Itse säännöstön suunnittelu alkoi vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä.
Hankkeeseen liittyvä digitaalisen euron prototyypin kehittäminen eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien ja yksityisten yritysten kanssa eteni suunnitelman mukaisesti. Tuloksista raportoidaan vuoden 2023 alkupuoliskolla ja niitä sovelletaan asiaankuuluvin osin hankkeen seuraavassa vaiheessa.
Jotta digitaalisesta eurosta tulisi kaikkien keskeisten osapuolten kannalta houkutteleva, hankkeessa pidetään tiiviisti yhteyttä markkinaosapuoliin ja tuleviin käyttäjiin eri foorumeilla ja eri muodoissa. Vuonna 2022 yhteydenpitoon sisältyivät ERPB:n erityiset tekniset kokoukset, kahdenväliset palautetilaisuudet tärkeimpien sidosryhmien kanssa, digitaalisen euron markkinoiden neuvoa-antavan ryhmän (Digital Euro Market Advisory Group) kokoukset, fokusryhmätestit ja kansalaisyhteiskunta-aiheiset seminaarit. Samaan aikaan EKP teki tiivistä yhteistyötä niiden Euroopan unionin toimielinten kanssa, jotka päättävät digitaalisen euron mahdollista tulevaa liikkeeseenlaskua varten tarvittavasta lainsäädäntökehyksestä.
4.3 Yleisvalvonta ja liikkeeseen laskevan keskuspankin rooli
Rahoitusmarkkinainfrastruktuurien ja maksujen turvallisen ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi euroalueella eurojärjestelmä asettaa yleisvalvontatavoitteet säännöksissä, standardeissa, suuntaviivoissa ja suosituksissa, seuraa niiden täytäntöönpanoa ja edistää tarvittaessa muutoksia. Euron liikkeeseen laskevana keskuspankkina eurojärjestelmä tekee yleisvalvonta- ja valvontayhteistyötä ja osallistuu kriisinhallintajärjestelyihin niiden rahoitusmarkkinainfrastruktuurien osalta, joilla on merkittävää euromääräistä toimintaa.
Järjestelmäriskin kannalta merkittävien maksujärjestelmien osalta eurojärjestelmän yleisvalvontatoiminto valvoo suoraan TARGET2-, EURO1- ja STEP2-T-järjestelmiä sekä MasterCard Clearing Management Systemiä. Vuonna 2022 erityisenä painopisteenä oli eurojärjestelmän T2-T2S-yhdistämishanke (ks. osa 4.1). Eurojärjestelmä teki yhdistetystä alustasta esiarvion, jossa keskityttiin suurimpiin TARGET2-järjestelmään tehtyihin muutoksiin, ja seurasi hankkeen etenemistä havaitakseen mahdolliset riskit alustan onnistuneelle käyttöönotolle ja sen sujuvalle toiminnalle jatkossa. Lisäksi eurojärjestelmä teki MasterCard Clearing Management Systemistä kattavan arvion, jossa järjestelmää tarkasteltiin SIPS-asetuksen ja kyberuhkien sietokykyä koskevien yleisvalvonnan vaatimusten kannalta. Euroopan laajuisten pikamaksujärjestelmien, kuten TIPSin ja RT1:n, kehitystä ja toiminnallista resilienssiä seurattiin myös tarkasti.
PISA-kehyksen täytäntöönpano alkoi
Maksuvälineiden alalla keskityttiin eurojärjestelmän sähköisten maksuvälineiden, ‑järjestelmien ja ‑järjestelyjen yleisvalvontakehyksen (PISA-kehyksen) täytäntöönpanoon. Yhdenmukaistetun pisteytysarvioinnin tulosten perusteella asianomaisten maksujärjestelmien hallintoviranomaisille ilmoitettiin, kuuluvatko ne PISA-kehyksen nojalla yleisvalvonnan tai seurannan piiriin vai vapautetaanko ne yleisvalvonnasta. Maksujärjestelyjen osalta prosessi on viety lähes loppuun. Lisäksi ensimmäisestä maksujärjestelmien ryhmästä käynnistettiin kattavat arvioinnit.
Euron liikkeeseen laskevana keskuspankkina eurojärjestelmä osallistui edelleen jäsenenä Euroopan markkinainfrastruktuuriasetuksen mukaisiin EU:n keskusvastapuolten valvontakollegioihin. Tässä yhteydessä se arvioi eri ehdotuksia palvelujen laajentamiseksi tai merkittävien muutosten tekemiseksi riskienhallintamenettelyihin sekä tarkasti keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisujärjestelmästä annetun EU-asetuksen mukaisesti laadittuja elvytyssuunnitelmia. Euroopan markkinarakenneasetuksen arvioinnin valmistelutyössä eurojärjestelmä antoi panoksensa Euroopan komission maaliskuussa 2022 käynnistämään kuulemiseen.
Eurojärjestelmä seurasi myös markkinoiden lisääntyneen volatiliteetin vaikutuksia keskusvastapuoliin. EKP analysoi energiamarkkinoiden volatiliteettia selvittääkseen suurten lisävakuuspyyntöjen vaikutuksia selvitysosapuoliin. Tulokset tukivat EKP:n osallistumista kansainvälisen ja EU-tason työhön äkillisten suurten lisävakuuspyyntöjen riskin ja niiden mahdollisten vaikutusten vähentämiseksi.
Arvopaperikaupan selvityksen osalta eurojärjestelmä osallistui euron liikkeeseen laskevana keskuspankkina säännölliseen arvopaperikeskusten arviointiin arvopaperikeskusasetuksen nojalla. Lisäksi eurojärjestelmä valmistautui omalta osaltaan soveltamaan asetusta (EU) N:o 2022/858 hajautetun tilikirjan teknologiaan perustuvien markkinainfrastruktuurien pilottijärjestelmään.
T2S:n yleisvalvonnan osalta eurojärjestelmä vei vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä päätökseen T2S:n ensimmäisen arvioinnin kyberuhkien sietokykyä koskevien yleisvalvonnan vaatimusten kannalta. Eurojärjestelmä vei myös loppuun arviointinsa T2S-alustaan vuonna 2022 toteutetuista muutoksista (ks. osa 4.1).
Rahoitusmarkkinainfrastruktuurien kyberresilienssi on edelleen keskeinen painopiste sekä TARGET-palvelujen toiminta-alueella (ks. osa 4.1) että yleisvalvonnassa. Vuonna 2022 aloitettiin eurojärjestelmän/EKPJ:n yleisvalvonnan rahoitusmarkkinainfrastruktuurien kyberresilienssistrategian ja joidenkin sen välineiden arviointi ja vietiin päätökseen rahoitusmarkkinainfrastruktuurien kyberresilienssiä koskevan kyselytutkimuksen uusi kyselyjakso. Yleiseurooppalainen euromääräisten rahoitusmarkkinainfrastruktuurien kyberuhkien sietokykyä edistävä neuvosto (Euro Cyber Resilience Board) kehitti samaan aikaan tietojenvaihtoa (erityisesti Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan huomioon ottaen), kriisikoordinointia ja kolmansiin osapuoliin liittyvän riskin hallintaa. TIBER-EU-kehyksen yhteydessä TIBER-EU-tietokeskus laati parhaat käytännöt purple teaming ‑yhteistyöhön, jota TIBER-testauksessa tehdään tietyssä testin vaiheessa.
5 Markkinaoperaatiot ja rahoituspalvelut muille laitoksille
Useimmat vuodesta 2020 alkaen perustetut tai aktivoidut euromääräiset likviditeettijärjestelyt muille keskuspankeille pysyivät voimassa vuonna 2022, ja Puolan keskuspankin ja Andorran rahoitusviranomaisen kanssa perustettiin uusia likviditeettijärjestelyjä. EKP tarjosi edelleen euroalueen vastapuolille Yhdysvaltain dollarin määräisiä operaatioita, jotka toimivat markkinaehtoisen rahoituksen turvaverkkoina. EKP ei toteuttanut valuuttamarkkinainterventioita.
EKP vastasi aiempien vuosien tapaan useiden EU:n rahoitusoperaatioiden hallinnoinnista ja hoiti eurojärjestelmän varannonhoitopalveluiden koordinointia.
EKP:n ohjauskorkojen muutosten välittyminen euroalueen rahamarkkinoille (kehikko 3) oli välitöntä ja täysimääräistä lyhyissä vakuudettomissa rahamarkkinakoroissa, kun taas pitempiaikaiset vakuudettomat korot nousivat vitkallisemmin. Koronnostojen välittyminen vakuudellisille rahamarkkinoille oli niin ikään varsin sujuvaa, joskin eri segmenttien mukautumisnopeudessa oli vaihtelua.
5.1 Markkinaoperaatioiden kehitys
Euro- ja valuuttamääräiset likviditeettijärjestelyt
Likviditeettijärjestelyt auttoivat edelleen EKP:tä saavuttamaan hintavakaustavoitteensa, estämään euromääräisen likviditeetin vajeet ja ehkäisemään kerrannaisvaikutukset
Eurojärjestelmän valuutanvaihto- ja repojärjestelyt ovat rahapoliittisia välineitä, joita käytetään vakautukseen maailmanlaajuisten rahoitusmarkkinoiden stressijaksojen aikana.
Kun eurojärjestelmä tarjoaa euroja euroalueen ulkopuolisille keskuspankeille, likviditeettijärjestelyillä vastataan mahdollisiin euromääräisen likviditeetin tarpeisiin euroalueen ulkopuolisissa maissa markkinahäiriöiden varalta. Siten nämä järjestelyt estävät euroalueen rahoitusmarkkinoilla ja talouksissa lyhytaikaisiin rahamarkkinakorkoihin kohdistuvista nousupaineista tai omaisuuserien pakkomyynneistä aiheutuvat kerrannaisvaikutukset, jotka saattaisivat hankaloittaa EKP:n rahapolitiikan sujuvaa välittymistä. Likviditeettijärjestelyt estävät myös euromääräisen likviditeetin vajeita muuttumasta riskeiksi rahoitusjärjestelmän vakaudelle.
Kun EKP saa toiselta keskuspankilta valuuttaa (esimerkiksi dollareita Yhdysvaltain keskuspankilta) ja antaa vakuudeksi euroja, valuuttamääräiset likviditeettijärjestelyt varmistavat jatkuvan valuuttamääräisen lainanannon. Tämä estää äkilliset velkavipujen purkamiset, jyrkät hinnanmuutokset ja luotonannon keskeytykset kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden jännitteiden vuoksi.
Useimmat vuodesta 2020 alkaen perustetut tai aktivoidut euromääräiset likviditeettijärjestelyt pysyivät voimassa, ja niitä jatkettiin aluksi 15.1.2023 asti ja myöhemmin 15.1.2024 asti lukuun ottamatta Bulgarian ja Kroatian keskuspankkien kanssa tehtyjä valuutanvaihtosopimuksia sekä Serbian keskuspankin kanssa tehtyä repojärjestelyä, jotka raukesivat maaliskuun lopussa 2022. Vuonna 2022 perustettiin uusia likviditeettijärjestelyjä Puolan keskuspankin ja Andorran rahoitusviranomaisen kanssa. Taulukossa 5.1 esitetään 31.12.2022 toiminnassa olleet euromääräiset likviditeettijärjestelyt, joiden kautta eurojärjestelmä voi tarjota euromääräistä likviditeettiä euroalueen ulkopuolisille keskuspankeille. Euromääräisistä likviditeettijärjestelyistä tehtävät nostot on rajoitettu vuosineljännesten loppuihin.
Kiinan keskuspankin kanssa tehtyä vastavuoroista valuutanvaihtosopimusta jatkettiin kolmella vuodella lokakuuhun 2025 asti.
Vuonna 2022 EKP tarjosi edelleen yhteistoiminnassa Yhdysvaltain, Kanadan, Ison-Britannian, Japanin ja Sveitsin keskuspankkien kanssa Yhdysvaltain dollarin määräistä likviditeettiä, jonka maturiteetti oli yleensä seitsemän päivää. Yhdysvaltain dollarien tarjoaminen suurissa talouksissa auttoi helpottamaan paineita globaaleilla rahoitusmarkkinoilla ja toimi edelleen turvaverkkona yksityisille rahoitusmarkkinoille.
Taulukko 5.1
Yleiskatsaus toiminnassa olleisiin likviditeettijärjestelyihin
Valuuttamarkkinainterventioista tiedottaminen
EKP ei toteuttanut valuuttamarkkinainterventioita
EKP ei toteuttanut valuuttamarkkinainterventioita vuonna 2022. Euron käyttöönotosta lähtien EKP on toteuttanut valuuttamarkkinainterventioita kahdesti – vuosina 2000 ja 2011. Valuuttamarkkinainterventioita koskevat tiedot julkaistaan EKP:n verkkosivuilla ja Statistical Data Warehouse -palvelussa neljännesvuosittain yhden vuosineljänneksen viiveellä. Neljännesvuotuisissa taulukoissa julkaistuista tiedoista tehdään myös vuotuinen yhteenveto EKP:n vuosikertomuksessa (ks. taulukko 5.2). Jos jollakin vuosineljänneksellä valuuttamarkkinainterventioita ei ole toteutettu, tämä ilmoitetaan erikseen.
Taulukko 5.2
EKP:n valuuttamarkkinainterventiot
Raportointikehys kattaa EKP:n yksipuolisesti ja muiden viranomaisten kanssa koordinoidusti toteuttamat valuuttamarkkinainterventiot sekä valuuttakurssimekanismissa (ERM II) ”vaihteluvälin rajoilla” suoritetut interventiot.
5.2 EU:n luotonanto- ja luotonotto-operaatioiden hoito
EKP käsittelee EU:n eri lainaohjelmien maksut
EKP hoitaa keskipitkän ajan rahoitustuen järjestelmän (MTFA)[44], Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin (ERVM)[45], eurooppalaisen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen (SURE)[46] sekä Next Generation EU ‑ohjelman (NGEU)[47] alaisia EU:n luotonanto- ja luotonotto-operaatioita. Vuonna 2022 EKP myöntyi myös Euroopan komission pyyntöön maksujenvälittäjänä toimimisesta ja laajensi siten nykyisiä verojen ja maksujen välityspalvelujaan. Valmistelut ovat meneillään tämän toiminnan käynnistämiseksi vuonna 2023.
Vuonna 2022 EKP huolehti keskipitkän aikavälin rahoitustuen järjestelmän lainoihin liittyvien korkomaksujen käsittelystä. Järjestelmän kautta myönnettyjen lainojen nimelliskanta oli vuoden 2022 lopussa 200 miljoonaa euroa. Vuonna 2022 EKP hoiti myös erilaisia ERVM:n alaisiin lainoihin liittyviä maksuja ja korkomaksuja. Vuoden 2022 lopussa mekanismin kautta myönnettyjen lainojen kanta oli 46,3 miljardia euroa. Vuonna 2022 EKP hoiti SURE-mekanismin kautta myönnettyjen lainojen maksatukset EU:n eri jäsenvaltioille ja niihin liittyvät korkomaksut. Vuoden 2022 lopussa mekanismin kautta myönnettyjen lainojen kanta oli 98,4 miljardia euroa. Lisäksi EKP hoiti vuonna 2022 NGEU-rahaston kautta myönnettyjen lainojen ja avustusten maksatukset eri jäsenvaltioille.
EKP hoitaa myös Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV)[48] ja Euroopan vakausmekanismin (EVM)[49] toiminnasta aiheutuvat maksut. Vuonna 2022 EKP huolehti yhteen ERVV:n lainaan liittyvien erilaisten korkojen ja maksujen käsittelystä.
Lisäksi EKP hoitaa kaikki Kreikan lainajärjestelysopimukseen liittyvät maksut.[50] Sopimuksen mukaisesti myönnettyjen lainojen kanta oli vuoden 2022 lopussa 44,8 miljardia euroa.
5.3 Eurojärjestelmän varannonhoitopalvelut
Eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit tarjosivat rahoituspalveluja varannonhoitopalvelujen järjestelmässä
Vuonna 2022 eurojärjestelmä tarjosi edelleen asiakkailleen kattavia rahoituspalveluja varannonhoitopalvelujen järjestelmässään (ERMS), joka otettiin käyttöön vuonna 2005 asiakkaiden euromääräisten varantojen hoitamiseksi. Useat eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit tarjoavat tässä järjestelmässä sijoituspalveluita euroalueen ulkopuolisten maiden keskuspankeille, rahaviranomaisille ja valtion elimille sekä kansainvälisille järjestöille yhtenäisin ehdoin ja yleisten markkinastandardien mukaisesti. Järjestelmän yleisenä koordinoijana EKP huolehtii sen häiriöttömästä toiminnasta ja kehittämisestä sekä raportoi siitä EKP:n päättäville elimille.
Vuoden 2022 lopussa raportoituja eurojärjestelmän varannonhoitopalveluihin liittyviä asiakassuhteita oli 270, kun niitä edellisvuoden lopussa oli 265. Euromääräisten varannonhoitopalvelujen järjestelmässä hoidettujen varojen kokonaismäärä (johon sisältyvät sekä käteisvarat että arvopaperit) väheni samalla aikavälillä noin 6 %.
Kehikko 3
EKP:n ohjauskorkojen muutosten välittyminen euroalueen rahamarkkinakorkoihin
Vuoden 2022 heinäkuusta joulukuuhun EKP nosti ohjauskorkojaan 2,50 prosenttiyksiköllä, jolloin EKP:n talletuskorko muuttui positiiviseksi ja nousi vuoden loppuun mennessä 2,0 prosenttiin. Historiallisesti tämä koronnousujakso on poikkeuksellinen koronnostojen suuruuden (kaksi 0,50 prosenttiyksikön nostoa ja kaksi 0,75 prosenttiyksikön nostoa) ja nopean tahdin (ne tehtiin viiden kuukauden jaksolla) vuoksi sekä siksi, että koronnostotilanteessa ylimääräistä likviditeettiä oli ennätysmäisen paljon, yli 4 000 miljardia euroa.
Tässä kehikossa esitetään yleiskatsaus siihen, miten ohjauskorkojen muutokset välittyivät rahamarkkinoille eli rahapolitiikan välittymisketjun ensimmäiseen lenkkiin. Kaiken kaikkiaan välittyminen lyhyiden vakuudettomien rahamarkkinakorkojen segmenttiin oli täysimääräistä ja välitöntä, mikä näkyi euromääräisten markkinoiden lyhyessä korossa (€STR-korossa), kun taas pitempiaikaiset vakuudettomat korot reagoivat vitkallisemmin. Vakuudellisilla rahamarkkinoilla ohjauskorkomuutosten välittyminen takaisinosto- eli reposopimusten korkoihin oli osittain viipeistä tai jopa vaillinaista, mikä johtui pääosin siitä, että vakuuspula paheni vuonna 2022. Lisäksi lyhytaikaisten arvopapereiden suppea tarjonta ja tällaisten instrumenttien kysynnän kasvu vaikuttivat siihen, että ohjauskorkojen nostot välittyivät valtioiden velkasitoumusten korkoihin vain osittain.
Lyhyet vakuudettomat rahamarkkinakorot mukautuivat hyvin ohjauskorkojen nostoihin, kun taas pitempiaikaiset vakuudettomat korot nousivat vitkallisemmin.
€STR-korko nousi 2,49 prosenttiyksikköä heinäkuusta joulukuuhun 2022 ja mukautui siten lähes täysimääräisesti ohjauskorkojen 2,50 prosenttiyksikön nostoon (kuvio A). EKP:n rahamarkkinatilastoasetuksen nojalla kerättyjen, €STR-koron perustana olevien rahamarkkinatransaktioiden korkojen jakauma pysyi niin ikään vakaana, mikä näkyy siinä, että €STR-koron laskennassa käytettävien korkojen ala- ja yläkvartiilin välinen ero pysyi ennallaan. Vakuudettomilla lyhytaikaisilla rahamarkkinoilla kaupankäynti piristyi huomattavasti etenkin korkojen palattua positiivisiksi. Erityisesti €STR-koron perustana olevien transaktioiden keskimääräinen volyymi kasvoi 20 % syys-joulukuussa 2022 verrattuna keskimääräiseen volyymiin syyskuuhun 2022 päättyneellä jaksolla. Vakuudettomat pitempiaikaiset korot, jotka ilmenevät euriborkorossa, reagoivat kuitenkin viipeellä lyhytaikaisten maturiteettien koronnostoihin (kuvio B). Pitempiaikaisten korkojen hitaamman mukautumisen tärkeimpinä taustatekijöinä olivat lyhytaikaisten rahamarkkinainvestointien kysynnän kasvu tilanteessa, jossa ohjauskorkojen tulevasta tasosta esiintyi suurta epävarmuutta, ja pitempiaikaisia talletuksia vastaanottavien pankkien perimät palkkiot.
Koronnostot välittyivät myös vakuudellisille rahamarkkinoille lopulta melko täysimääräisesti, joskin eri segmenttien mukautumisnopeudessa oli vaihtelua.
Reposopimukset toimivat käytännössä lyhytaikaisina vakuudellisina lainoina, joissa käteistä vaihdetaan arvopapereihin samalla sopien, että myydyt arvopaperit ostetaan takaisin määräajassa (tyypillisesti seuraavana päivänä). Vuoden 2021 viimeisestä neljänneksestä alkaen lainattavien arvopapereiden ja vakuudellisten lyhytaikaisten investointien kysyntä kasvoi merkittävästi, mikä laajensi reposopimusten korkojen ja EKP:n talletuskoron välistä eroa, kun tällaisissa sopimuksissa käytettävistä vakuuksista alkoi syntyä pulaa. Heinäkuussa, lokakuussa ja joulukuussa 2022 tehdyt kolme koronnostoa välittyivät kaikki melko täysimääräisesti useimpien euroalueen valtioiden joukkolainoista tehtyjen lyhytaikaisten reposopimusten korkoihin, mutta vakuuksina käytetyissä korkeimmin luottoluokitetuissa valtion joukkolainoissa, kuten esimerkiksi Saksan valtion velkapapereissa, välittyminen viivästyi jonkin verran. Syyskuussa 2022 toteutetussa 0,75 prosenttiyksikön koronnostossa, jonka myötä ohjauskorko palasi positiiviseksi, muutoksen välittyminen reposopimusten korkoihin viivästyi tuntuvammin ja jäi vaillinaisemmaksi. Ensimmäisinä koronnoston jälkeisinä päivinä takaisinostosopimusten korkoihin kohdistui kaikissa euroalueen maissa huomattavaa laskupainetta ja vakuuskysynnän merkittävä kasvu herätti huolta, kun investoijat kiiruhtivat sijoittamaan käteisvarojaan repomarkkinoille korkotason palattua positiiviseksi. Ohjauskoron muutoksen välittyminen jäi epätäydelliseksi myös pitempiaikaisten reposopimusten ja valtioiden velkasitoumusten koroissa, mikä johtui pääosin vakuuksien suppeasta tarjonnasta ja tällaisten investointien kysynnän kasvusta. Vuoden 2022 loppupuolella vakuuksien saatavuus koheni ja sen ansiosta myös vakuudellisten rahamarkkinakorkojen ja EKP:n ohjauskorkojen välinen ero kaventui, mihin vaikuttivat erityisesti useat eurojärjestelmän sekä jäsenvaltioiden velanhoidosta vastaavien yksikköjen aloitteet vakuuspulan lievittämiseksi. Joulukuun lopussa 2022 esiintyi tavanomaista vuoden lopun volatiliteettia (kuviot A ja B).
Kuvio A
Koronnostojen välittyminen lyhyisiin vakuudettomiin ja vakuudellisiin rahamarkkinakorkoihin
Kuvio B
Koronnostojen välittyminen pitempiaikaisiin vakuudettomiin ja vakuudellisiin rahamarkkinakorkoihin
6 Euroalueen kansalaiset suosivat edelleen maksuvälineenä käteistä, ja väärennökset ovat harvinaisia
Kierrossa olevien eurosetelien määrä kasvoi edelleen vuonna 2022. Määrällistä lisäystä oli 4,5 %, ja kierrossa olevan setelimäärän arvo puolestaan kasvoi 1,8 %. Eniten kehitykseen vaikuttivat Venäjän Ukrainassa käymä sota sekä EKP:n ohjauskorkojen nostot heinäkuusta eteenpäin.
EKP:n tutkimus euroalueen kuluttajien maksutottumuksista osoitti, että tavallisin myyntipaikoissa käytetty maksuväline oli käteisraha, jonka osuus maksuista oli 59 %. Lisäksi ensimmäisessä tutkimuksessa, joka tehtiin yritysten käteisen käytöstä, todettiin, että 96 % yrityksistä, jotka palvelevat enimmäkseen yksityisasiakkaita, otti vastaan käteistä ja että yli 90 % näistä yrityksistä aikoo tehdä niin tulevaisuudessakin.
Väärennöksiä esiintyy edelleen huomattavan vähän. Setelien uusien turvatekijöiden kehitystyö jatkuu, jotta EKP pysyisi väärentäjien edellä ja setelien kestävyys ja laatu paranisivat edelleen.
6.1 Eurosetelien kierto
Eurosetelien kierto lisääntyi kahden merkittävän tekijän vaikutuksesta
Vuoden 2022 lopussa liikkeessä oli 29,5 miljardia euroseteliä, arvoltaan 1 570 miljardia euroa. Setelimäärän vuotuinen lisäys oli 4,5 % ja setelien arvon nousu 1,8 %. Eurosetelien kiertoon vaikutti vuonna 2022 kaksi merkittävää tekijää. Ensinnäkin Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa lisäsi eurosetelien kysyntää helmi-maaliskuussa 2022 ihmisten pyrkiessä varautumaan riittävillä käteisvaroilla mahdollisiin maksujärjestelmien häiriöihin. Eurosetelien kysyntä vakautui huhtikuusta 2022 eteenpäin. Toiseksi EKP:n ohjauskorkojen nostot 27.7.2022 alkaen tekivät hallussa olevista euromääräisistä käteisvaroista kalliimpia verrattuina korkoinstrumentteihin. Tästä seurasi, että pieni osa liikkeessä olevista euroseteleistä palautui eurojärjestelmälle, mikä vähensi kierrossa olevien eurosetelien määrää (kuvio 6.1).
Kuvio 6.1
Liikkeessä olevien eurosetelien lukumäärä ja arvo
Liikkeessä olevien eurosetelien kuntoisuuden ja niihin kohdistuvan luottamuksen ylläpitämiseksi eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit käsittelivät 24,8 miljardia euroseteliä. Tästä määrästä 3,2 miljardia kulunutta seteliä jouduttiin korvaamaan uusilla seteleillä.
Myös liikkeessä olevien eurokolikoiden arvo kasvoi vuositasolla 4,0 % ja oli vuoden 2022 lopussa 32,5 miljardia euroa. Yhteensä liikkeessä oli 145 miljardia eurokolikkoa.
Fyysisten eurosetelien ja ‑kolikoiden käyttöönotto vuonna 2002 oli merkittävä askel Euroopan historiassa. Se oli maailmanlaajuisestikin huomionarvoinen tapaus, sillä kyseessä oli – ja on edelleen – kaikkien aikojen laajin uuden valuutan käyttöönotto.
6.2 Euroalueen kuluttajien maksutottumuksia ja yritysten käteisen käyttöä tutkittiin
Euroalueen kuluttajien maksutottumuksista tehtiin tutkimus
Käteinen oli edelleen tavallisin myyntipaikoissa käytetty maksuväline.
Lokakuusta 2021 kesäkuuhun 2022 EKP toteutti tutkimuksen euroalueen kuluttajien maksutottumuksista arvioidakseen kuluttajien maksukäyttäytymistä ja ‑asenteita sekä eri maksuvälineiden saatavuutta kuluttajien kannalta. Tutkimus osoitti, että myyntipaikoissa tavallisimmin käytetty maksuväline oli käteinen. Kaikista maksuista 59 % tapahtui käteisellä, joskin käteismaksujen osuus oli supistunut vuodesta 2019, jolloin se oli 72 %. Arvossa mitattuna korttimaksujen osuus maksuista (46 %) oli suurempi kuin käteismaksujen (42 %). Koko euroalueen myyntipaikoissa käteistä otettiin vastaan 95 prosentissa maksutapahtumista, ja muiden maksuvälineiden kuin käteisen käyttö oli mahdollista 81 prosentissa maksutapahtumista.
Useimmat euroalueen kuluttajat olivat tyytyväisiä käteisen saatavuuteen. Kuluttajien suuren enemmistön (90 %) mielestä pankkiautomaatti tai pankki oli melko helposti tai hyvin helposti saavutettavissa.
Käteisen käyttö euroalueen yrityksissä
Yksityisasiakkaita palvelevista yrityksistä 96 % ottaa vastaan käteistä, ja 90 % näistä yrityksistä aikoo tehdä niin tulevaisuudessakin
Vuonna 2022 EKP julkaisi ensimmäisen yritysten käteisen käytöstä tekemänsä tutkimuksen tulokset, jotka valottavat yritysten strategisia näkemyksiä käteisen käytöstä ja vastaanottamisesta nyt ja tulevaisuudessa. Käteinen säilyy todennäköisesti merkittävänä maksutapana, sillä yli 90 % niistä yrityksistä, jotka nykyään ottavat vastaan käteistä, aikoo jatkaa sitä tulevaisuudessakin. Maksuvälineen vastaanottamisesta päätettäessä tärkeimpiä kriteereitä yritysten kannalta ovat maksuvälineen turvallisuus ja luotettavuus.
6.3 Väärennösten vähäisyys ja eurosetelien kehitystyö
Eurosetelien väärennöksiä tavattiin huomattavan vähän
Vuonna 2022 väärennösten määrä suhteessa liikkeessä oleviin seteleihin oli toiseksi pienin koko eurosetelien käyttöaikana
Vuoden 2022 aikana kierrosta poistettiin 376 000 euroseteliväärennöstä. Jokaista miljoonaa liikkeessä olevaa aitoa seteliä kohti havaittiin siis 13 väärennöstä, mikä merkitsee toiseksi alhaisinta väärennösten määrää suhteessa liikkeessä oleviin seteleihin koko eurosetelien käyttöaikana (kuvio 6.2). Kierrosta poistettujen väärennösten kokonaismäärä kasvoi 8,4 % vuoteen 2021 verrattuna. Tämä johtui myös taloudellisen toiminnan vilkastumisesta vuonna 2022 useimpien pandemiaan liittyneiden rajoitusten purkamisen jälkeen. Väärennökset ovat edelleen heikkolaatuisia. Ne on helppo tunnistaa väärennöksiksi tutulla ”tunnustele-katso-kallistele”-testillä.
Kuvio 6.2
Vuosittain havaittujen väärennösten määrä miljoonaa liikkeessä olevaa aitoa seteliä kohti
Eurosetelien kehitystyö
Uusien turvatekijöiden kehitystyö jatkui, jotta pysyttäisiin teknisesti väärentäjien edellä
Euroseteleihin kehitetään edelleen uusia turvatekijöitä, jotta setelit pysyisivät laadukkaina ja niiden väärentäminen olisi vaikeaa jatkossakin. Myös uusia tekniikan edistysaskelia hyödynnetään. Muita kehitystyön tärkeitä tavoitteita ovat muun muassa eurosetelien ilmeen uudistaminen ja niiden ympäristövaikutusten pienentäminen. Uusien eurosetelien varsinaisesta valmistuksesta ja liikkeeseen laskemisesta ei vielä ole tehty päätöstä.
7 Tilastot
EKP laatii, kerää, koostaa ja julkaisee kansallisten keskuspankkien avustuksella laajaa valikoimaa tilastoja, jotka tukevat EKP:n rahapolitiikan harjoittamista sekä rahoitusjärjestelmän vakauteen liittyvien ja muiden EKPJ:n ja Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) tehtävien hoitamista. Tilastoja käyttävät myös viranomaiset, kansainväliset järjestöt, rahoitusmarkkinaosapuolet, tiedotusvälineet ja suuri yleisö, ja ne edistävät osaltaan EKP:n avoimuustavoitetta.
Vuonna 2022 EKP keskittyi euroalueen uusiin tilastoihin, joita olivat parannetut arvopaperitilastot, Money Market Statistical Reporting (MMSR) ‑tietoaineiston pohjalta kehitetyt euroalueen rahamarkkinoiden OIS-indikaattorit, erillisyhtiöiden tiedot ja euroalueen maiden kahdenväliset ulkomaiset tilastot suhteessa Venäjään. Kokeellisia indikaattoreita ilmastonmuutospolitiikan tueksi kehitettiin, ja Integrated Reporting Framework (IReF) -säännöstön suunnitteluvaihe aloitettiin. Lisäksi uusia tilastotietoja pankkisektorin ulkopuolisista rahoituslaitoksista sisällytettiin neljännesvuotuiseen rahoitustilinpitoon.
7.1 Uusia ja laajennettuja euroalueen tilastoja
EKP:n neuvosto antoi suuntaviivat arvopaperien liikkeeseenlaskua koskevien uusien kuukausitilastojen tuottamisesta
EKP:n neuvosto antoi uudet suuntaviivat arvopaperitietokannasta ja arvopaperien liikkeeseenlaskua koskevista tilastoista.[51] Suuntaviivoissa määritetään EKPJ:n keskitetyn arvopaperitietokannan laadunhallintaa koskevat uudistetut vaatimukset sekä uudet vaatimukset arvopaperien liikkeeseenlaskua koskevien tilastojen tuottamisesta tietokannan pohjalta.
Uudet arvopaperien liikkeeseenlaskuja ja omistuksia koskevat tilastot saadaan käyttöön entistä nopeammin
Suuntaviivojen antamisen jälkeen EKP ryhtyi julkaisemaan arvopaperien liikkeeseenlaskuja koskevia tietoja jaoteltuna arvostusmenetelmän, maturiteetin ja korkolajin mukaan kaikkien EU:n jäsenmaiden osalta. Tämä on ensimmäinen EKPJ:n tietoaineisto, jossa CSDB-tietokannan mikrotason tietojen pohjalta kootaan makrotason tilasto kansainvälisten tilastointistandardien mukaan. Tiedot saadaan käyttöön aiempaa merkittävästi nopeammalla aikataululla. Lisäksi EKP laajensi merkittävästi arvopaperiomistusten julkistettavia tilastotietoja, jotka nyt jaotellaan yksittäisten euroalueen maiden sekä omistaja- ja liikkeeseenlaskijasektoreiden mukaan. Uudet tiedot tarjoavat entistä ajantasaisemman ja kattavamman kuvan rahoitusmarkkinoista, mikä mahdollistaa ensi- ja jälkimarkkinoiden paremman valvonnan.
Uusia tilastoja euroalueen rahamarkkinoiden OIS-sopimuksista
EKP ryhtyi julkaisemaan uusia tilastoja euroalueen rahamarkkinoiden yön yli ‑indeksiswapsopimuksista eli OIS-sopimuksista. Tilastot perustuvat 47:stä euroalueen pankista kerättyyn Money Market Statistical Reporting (MMSR) ‑tietoaineistoon.[52] Datasarjaan sisältyvät OIS-spot- ja termiinitransaktioiden kokonaisnimellisarvo ja päiväkeskiarvo sekä painotettu keskikorko. Uudet tilastot täydentävät vakuudettomien ja vakuudellisten rahamarkkinoiden tietoja. Edellisiä on julkaistu säännöllisesti marraskuusta 2017 asti ja jälkimmäisiä tammikuusta 2019 asti. Uusien tilastotietojen julkaiseminen parantaa markkinoiden läpinäkyvyyttä ja sitä kautta rahamarkkinoiden toimintaa.
EKP:n suuntaviivoihin ulkomaisista tilastoista sisällytettiin erillisyhtiöt
Toukokuussa 2022 EKP:n neuvosto hyväksyi ulkomaisia tilastoja koskeviin suuntaviivoihin tehdyt muutokset erillisyhtiöitä koskevien tietojen keräämiseksi.[53] Näin voidaan syventää ymmärrystä niiden roolista euroalueen taloudessa ja rahoitusjärjestelmässä. Kotimaisten erillisyhtiöiden rajat ylittäviä taloustoimia ja kantoja koskevat tiedot toimitettiin ensi kerran maaliskuussa 2023 (vuoden 2022 neljännen neljänneksen tiedot), ja taannehtivat tiedot vuoden 2020 ensimmäiseltä neljännekseltä toimitetaan syyskuussa 2023.
Ulkomaiset tilastot euroalueesta suhteessa Venäjään julkaistaan
Lokakuussa 2022 EKP ryhtyi julkaisemaan kahdenvälisten ulkomaisten tilastojen alaosiota, joka sisältää euroalueen maiden tietoja suhteessa Venäjään.[54] Nämä entistä tarkemmat neljännesvuosittain julkaistavat tiedot tarjoavat hyödyllisen aineiston, jonka pohjalta euroalueen maiden ja Venäjän välisiin rajat ylittäviin taloustoimiin ja positioihin liittyviä aiheita voidaan kartoittaa.
7.2 Ilmastonmuutospolitiikkaa tukevien kokeellisten indikaattorien kehittäminen
Uusia ilmastonmuutoksen indikaattoreita otettiin käyttöön EKP:n rahapolitiikan strategian tukemiseksi
Vuonna 2022 valmistuneen työn pohjalta EKP julkaisi 24.1.2023 ensimmäistä kertaa kolme tilastollisten indikaattorien sarjaa, jotka käsittelevät kestävää rahoitusta, kasvihuonekaasupäästöjä ja fyysisiä riskejä. Työ on osa EKP:n toimintaohjelmaa[55], jonka tarkoituksena on ottaa ilmastonmuutosasiat osaksi EKP:n rahapolitiikan strategiaa. Ilmastonmuutosta koskevien indikaattorien kehittäminen oli äärimmäisen monimutkainen tehtävä. Indikaattoreissa muun muassa yhdistettiin erilaisia eri maita käsitteleviä mikrotason tietoaineistoja, kehitettiin sopivia menetelmiä puuttuvien tietojen kattamiseksi ja huolehdittiin tietojen laadusta ottamalla huomioon esimerkiksi luottamuksellisuus, toistettavuus ja edustavuus. Indikaattoreissa on käytettyjen tietoaineistojen aliotoksista johtuvia eroja ja niiden käyttöä rajoittavia tekijöitä, ja työ niiden parissa jatkuu.
Julkaistut indikaattorisarjat ovat seuraavat:[56]
- Kestävän rahoituksen indikaattorit: Nämä indikaattorit tarjoavat kokonaiskuvan kestävään rahoitukseen lukeutuvien velkainstrumenttien liikkeeseenlaskusta ja omistuksista euroalueella. Aineisto on jo varsin kattava, ja sen tietojen laatu on määritelty kokeelliseksi.
- Rahoituslaitosten kasvihuonekaasupäästöjä kuvaavat indikaattorit: Nämä indikaattorit tarjoavat tietoa rahoituslaitosten (kuten pankkien) laina- ja sijoitussalkkujen kasvihuonekaasuintensiivisyydestä ja auttavat arvioimaan tämän sektorin roolia nettonollatalouteen siirtymisen rahoituksessa ja siihen liittyviä riskejä. Perustana oleva tietoaineisto vaatii kuitenkin vielä parannuksia etenkin kattavuuden osalta. Niinpä näitä indikaattoreita on tulkittava varovasti, ja niitä on pidettävä edelleen kehitteillä olevina.
- Laina- ja sijoitussalkkujen fyysisten riskien indikaattorit: Näillä indikaattoreilla arvioidaan riskejä, jotka aiheutuvat ilmastonmuutoksen mukanaan tuomista ääri-ilmiöistä, kuten tulvista tai maastopaloista, ja kohdistuvat luotto-, joukkolaina- ja osakesalkkujen kehitykseen. Perustana oleva tietoaineisto vaatii kuitenkin vielä parannuksia esimerkiksi paikkatietojen osalta. Niinpä näitä indikaattoreita on tulkittava varovasti, ja niitä on pidettävä edelleen kehitteillä olevina.
EKP:n neuvoston laatiman toimintasuunnitelman mukaan näiden kolmen tietoaineiston kehitystyötä jatketaan, ja sen tukena ovat uudet ja paremmat tietolähteet sitä mukaan, kun sellaisia tarjoutuu käytettäviksi, sekä menetelmien kehittyminen tulevaisuudessa sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän piirissä että kansainvälisesti.
7.3 Eurojärjestelmän yhdistetyn raportointijärjestelmän eteneminen
Pankkien raportointitaakkaa vähentävän järjestelmän käytännön toteutus alkaa
EKP on jo pitkään ollut sitoutunut vähentämään pankkien raportointirasitetta sekä parantamaan tietojen laatua ja vertailtavuutta. Tämän hankkeen toteutuksessa otettiin konkreettisia askelia vuonna 2022. Joulukuussa 2021 käynnistettiin Integrated Reporting Framework (IReF) ‑ohjelma, jonka tarkoituksena on yhdistää euroalueen pankkien tilastoraportointivaatimukset yhdeksi standardoiduksi järjestelmäksi, jota sovelletaan koko euroalueella ja jonka myös muiden EU:n jäsenmaiden viranomaiset voivat mahdollisesti ottaa käyttöön.[57]
IReF-järjestelmän suunnitteluvaiheessa keskityttiin tulevaan kehykseen ja kustannus-hyötyarvioon
Suunnitteluvaiheen aikana eurojärjestelmä määrittää uuden kehyksen keskeiset tekijät (sekä sisällön että dataprosessien kannalta) ja hahmottaa entistä tehokkaamman tavan organisoida eurojärjestelmän tilastotuotannon liiketoimintaprosessi. IReF-järjestelmän muotoilemisessa eurojärjestelmä hyödyntää asianosaisten sidosryhmien panosta jatkuvan kustannus-hyötyarvion kautta.[58] Osana tätä analyysia julkaistiin kolme raporttia syyskuussa 2022. Kussakin niistä keskityttiin suunnitellun raportointijärjestelmän tiettyihin piirteisiin, joita olivat sisältökysymykset, maakohtaisten vaatimusten tekninen integrointi sekä prosessiin ja toteutukseen liittyvät kysymykset.[59] Lisäksi EKP järjesti vuonna 2022 kaksi työpajaa, joissa keskusteltiin pankkialan laajuudella kustannus-hyötyarvion tilasta.
IReF-järjestelmä on ensimmäisen askel kohti laajempaa hanketta, jonka tavoitteena on entistä parempi tilasto-, vakavaraisuus- ja kriisinratkaisuraportoinnin standardointi ja integraatio EU:ssa. Tällä Euroopan pankkitoimialan esittämällä tavoitteella on Euroopan parlamentin ja neuvoston tuki. Euroopan pankkiviranomainen (EPV), EKP, yhteinen kriisinratkaisuneuvosto ja Euroopan komissio ovat perustaneet yhteistyökanavaksi Informal Coordination Group ‑työryhmän. Viranomaisten yhteistyö on tarkoitus virallistaa perustamalla Joint Bank Reporting Committee (JBRC), jonka jäseninä ovat EKPJ, EPV, yhteiseen pankkivalvontaan osallistuvien maiden ja sen ulkopuolisten maiden kansalliset valvontaviranomaiset, yhteinen kriisinratkaisuneuvosto, kansalliset kriisinratkaisuviranomaiset ja Euroopan komissio, kuten joulukuussa 2021 julkaistussa EPV:n toteutettavuustutkimuksessa on linjattu.[60]
Kehikko 4
Uusia tilastotietoja pankkisektorin ulkopuolisista rahoituslaitoksista neljännesvuotuisessa rahoitustilinpidossa
Muut rahoituslaitokset ‒ euroalueen toiseksi suurin rahoitussektori
EKP:n julkaisemassa neljännesvuotuisessa rahoitustilinpidossa on nyt eritelty ”muut rahoituslaitokset”. Muut rahoituslaitokset ovat rahalaitosten (eli pankkien ja rahamarkkinarahastojen) jälkeen toiseksi suurin rahoitussektori euroalueella (kuvio A). EKP on todennut muiden rahoituslaitosten sektorin kasvavan merkityksen rahapolitiikan strategiansa uudelleenarvioinnissa vuosina 2020–2021, ja uusi erittely on tärkeä askel, joka helpottaa tämän kehityksen analysoimista.[61] Muiden rahoituslaitosten luokassa on kolme alasektoria:
- Rahalaitoksiin kuuluvat kytkösyhtiöt ja rahalainaajat – pääasiassa holding-yhtiöitä ja konsernin sisäisiä yhtiöitä, esimerkiksi erillisyhtiöitä. Tämä alasektori käsittää 17 % euroalueen koko rahoitussektorista ja on keskittynyt muutamaan euroalueen maahan (Irlanti, Luxemburg ja Alankomaat kattavat yli 85 % kytkösyhtiöistä).
- Muut rahoituksenvälittäjät ‒ esimerkiksi arvopaperi- ja johdannaisvälittäjät sekä arvopaperistamisiin osallistuvat erityisyhteisöt. Tämä alasektori käsittää 4 % koko rahoitussektorista euroalueella. Tämän alasektorin tiedot ovat olennaisia, jotta rahoituksenvälityksen prosessi euroalueella voidaan kartoittaa kokonaisuudessaan.
- Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat yhtiöt – avustavat rahoitustaloustoimissa olematta niissä juridisena (tai taloudellisena) vastapuolena. Esimerkkejä näistä ovat arvopaperipörssit, eläkerahastojen ja sijoitusrahastojen hoitajat sekä vakuutusmeklarit. Tämä alasektori käsittää 1 % euroalueen koko rahoitussektorista.
Kuvio A
Rahoitusjärjestelmän alasektorit euroalueella
8 EKP:n tutkimustoiminta
Vuonna 2022 EKP:n tutkimustoiminnassa keskityttiin arvioimaan inflaatiokehitystä ja analysoimaan rahapolitiikan normalisoitumisen mahdollisia vaikutuksia. Kotitalouksien varallisuutta ja kulutusta käsittelevän HFCN-tutkimusverkoston (Household Finance and Consumption Network) aineistojen käyttöä laajennettiin. Uutena analyysin kohteena olivat kotitalouksien taloustilanteiden heterogeenisyys euroalueen eri maissa. Lisäksi käynnistettiin uusia hankkeita, joissa käytetään kuluttajien odotuksia selvittävässä EKP:n Consumer Expectations Survey (CES) ‑kyselyssä kerättyä runsasta aineistoa. Myös ilmastonmuutokseen liittyvien aiheiden tutkimusta tehostettiin. Yhteistyö kansallisten keskuspankkien kanssa jatkui Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) tutkimusklusterien kautta. Klusterien vuotuisissa työkokouksissa keskusteltiin kunkin klusterin erikoisalaan kuuluvista päivänpolttavista kysymyksistä. Mikrotason hintatietoaineistoihin keskittynyt PRISMA-tutkimusverkosto sai työnsä päätökseen ja raportoi monista rahapolitiikan kannalta merkittävistä tuloksista (ks. kehikko 5).
8.1 EKP:n tutkimushankkeiden tilannekatsaus
Tutkimuksessa keskityttiin arvioimaan rahapolitiikan normalisoitumisen vaikutuksia
Vuonna 2022 EKP:n tutkimustoiminnan keskeinen painopiste oli selvittää korkotason ja taseiden normalisoitumisen vaikutuksia sekä niiden välittymiskanavia ja erisuuntaisten vaikutusten välistä tasapainoa. Käytössä oli laaja valikoima EKP:n asiantuntijoiden kehittämiä malleja, joihin sisältyi makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden välisiä yhteyksiä ja joilla arvioitiin normalisoitumisen mahdollista vaikutusta rahoitusvakauteen. Valtaosassa tutkimuksia toistuva keskeinen tulos on, että rahapolitiikan normalisoituminen hillitsee rahoitusvakauden riskitekijöiden kertymistä ja vähentää äärimmäisen inflaatiokehityksen riskiä keskipitkällä aikavälillä. Vastapoolina ovat rahoitusolojen tiukentuminen ja suurempi kasvun hidastumisen riski lyhyellä aikavälillä.
HFCN-verkosto antoi merkittävän panoksen kotitalouksien heterogeenisyyden tutkimukseen
Kotitalouksien varallisuutta ja kulutusta käsittelevän HFCN-tutkimusverkosto (Household Finance and Consumption Network) on aineistoillaan antanut merkittävän panoksen euroalueen kotitalouksien varallisuusjakauman määrittämiseen. Aineistot olivat tärkeä tietolähde useissa EKP:n Research Taskforce on Heterogeneity ‑työryhmän toteuttamissa tutkimusprojekteissa.
HFCN-verkoston aineistoihin perustuvan tutkimuksen keskeisiä aiheita olivat varallisuuden ja likvidien varojen erot euroalueen syntyperäisten kotitalouksien ja maahanmuuttajatalouksien välillä, kotitalouksien taloudelliset vaikeudet, olennaiset erot asumisessa ja asunnonomistusasteessa euroalueen eri maissa sekä pandemian heterogeeniset vaikutukset kotitalouksien taloustilanteisiin.
Kuluttajien odotuksia selvittävän CES-kyselyn pohjalta aloitettiin uusia tutkimushankkeita
Kuluttajien odotuksia selvittävä CES-kysely (Consumer Expectations Survey) sai näkyvyyttä vuoden 2022 aikana. Kyselyyn laadittiin uusia osioita, joissa selvitettiin kuluttajien odotuksia taloudesta, asumisesta, työmarkkinoista ja muista keskuspankkiin liittyvistä aiheista. Lisäksi aineistoa käsitteleviä tutkimuksia valmistui entistä enemmän, ja useita monipuolista aineistoa hyödyntäviä hankkeita aloitettiin. CES-kyselyyn pohjautuvista tutkimuksista on saatu merkittävää tietoa, jota on käytetty laajasti EKP:n taloutta, rahapolitiikkaa ja rahoitusta käsittelevissä analyyseissa ja myös EKP:n virallisissa julkaisuissa. Kuten vastikään julkaistulla CES-verkkosivulla todetaan, kyselyaineiston pohjalta julkaistut tutkimukset ovat tarjonneet uutta tietoa useista aiheista, joita ovat esimerkiksi inflaatio-odotukset, keskuspankin viestintä, kulutus ja kotitalouksien taloustilanne, rahapolitiikan välittyminen kotitalouksille, energiasokki ja finanssipoliittinen tuki kotitalouksille. Lisäksi kuukausittaisten kyselytutkimusten kokonaistulokset raportoidaan nyt säännöllisesti CES-verkkosivulla. Elokuusta 2022 asti kuukausittain julkaistussa lehdistötiedotteessa esitetään tiivistelmä kuluttajien odotuksista, jotka koskevat inflaatiota, asuntomarkkinoita, luotonsaantia, tuloja, kulutusta, työmarkkinoita ja talouskasvua.
Laaja tutkimus ilmastonmuutokseen liittyvistä kysymyksistä tuotti politiikkatoimien kannalta merkittäviä tuloksia
Ilmastonmuutosta koskevaa tutkimusta tehostettiin vuoden 2022 kuluessa. Tutkijat keskittyivät rahoitusvakauden, rahoitusmarkkinoiden, julkisen politiikan ja vihreän siirtymän välisiin yhteyksiin useista eri näkökulmista. Aiheesta julkaistiin useita EKP:n tutkimuspapereita, joissa esitettiin seuraavat politiikkatoimien kannalta merkittävät tulokset: 1) pankkien lainananto reagoi ilmastopolitiikkaan – hiilidioksidiverojen seurauksena luotonantoa fossiilisia polttoaineita hyödyntäville hankkeille suunnattiin rajat ylittäviin kohteisiin[62] ja Pariisin ilmastosopimuksen seurauksena luotonanto kasvihuonekaasuvaltaisille yrityksille väheni merkittävästi[63], 2) pääomapainotteiset taloudet muuttuvat vähähiilisemmiksi nopeammin kuin velkapainotteiset[64], 3) luonnonvarojen niukkuus edistää energiaa säästäviä teknisiä muutoksia[65] ja 4) yhteiskunnalle tulee kalliimmaksi määrittää hiilidioksidivero optimitasoa alemmaksi kuin sitä ylemmäksi.[66]
Toisessa tutkimuslinjassa selvitettiin ilmastoon liittyvien riskien ja rahoitusvakauden yhteyttä kolmen eri ulottuvuuden kautta: 1) rahoitusjärjestelmään kohdistuvien ilmastoon liittyvien riskien tietoaineistot ja riskien määrittäminen, 2) ilmastoon liittyvien riskien stressitestauksen arviot ja 3) ilmastoon liittyvien riskien vaikutukset makrovakauspolitiikkaan. Tulokset julkaistiin EKP:n ja Euroopan järjestelmäriskikomitean yhteisessä raportissa (englanniksi) heinäkuussa 2022.
8.2 EKPJ:n tutkimusklusterien työ
Tutkimusklusterien sisäinen yhteistyö jatkui ja uusi ilmastonmuutoksen tutkimusklusteri aloitti työnsä
Vakiintuneet tutkimusverkostot jatkoivat EKPJ:n tutkimustoiminnan koordinointia ja yhteydenpitoa akateemisiin tutkijoihin. EKPJ:n tutkimusklusterit ”Monetary economics” (klusteri 1), ”International macroeconomics, fiscal policy, labour economics, competitiveness and EMU governance” (klusteri 2), ”Financial stability, macroprudential regulation and microprudential supervision” (klusteri 3) ja ”Climate change” (klusteri 4) järjestivät työkokoukset alojensa päivänpolttavista kysymyksistä.
Klusterin 1 vuotuinen työkokous pidettiin Pariisissa 10.–11.10.2022. Ranskan keskuspankin järjestämässä työkokouksessa teemoina olivat inflaatio, korkotaso sekä raha- ja finanssipolitiikan väliset yhteydet. Klusterin 2 vuotuinen työkokous järjestettiin Kreikan keskuspankissa 29.–30.9.2022. Siinä keskityttiin taloudellisten pakotteiden vaikutuksiin erityisesti kaupan, työllisyyden ja tuotannon osalta. Jäsenet keskustelivat myös raha- ja finanssipolitiikan välisistä yhteyksistä sekä EU:n toimielinmallista hajoamisen uhan valossa. Klusterin 3 vuotuisen työkokouksen isäntänä toimi Portugalin keskuspankki, ja se pidettiin Lissabonissa 20.–21.10.2022. Teemoina olivat pankkien sääntely ja valvonta sekä asuntomarkkinat ja digitaaliset keskuspankkirahat. Saksan keskuspankki isännöi klusterin 4 ensimmäistä vuotuista työkokousta, joka pidettiin 5.–6.9.2022 etäkokouksena. Siellä käsiteltiin teoreettista ja empiiristä tutkimusta ilmastonmuutoksen ja ilmastopolitiikan makrotaloudellisista vaikutuksista sekä eri rahoitusmarkkinoihin kohdistuvista vaikutuksista.
Kehikko 5
Mikrotason hintatietoaineistot – PRISMA-verkoston tutkimustuloksia
Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) perusti vuonna 2018 PRISMA-tutkimusverkoston (Price-setting Microdata Analysis). Verkoston tavoitteena oli syventää ymmärrystä hinnoittelukäyttäytymisestä ja inflaatiodynamiikasta Euroopan unionissa ja tarjota uusia näkemyksiä tästä rahapolitiikan välittymisen keskeisestä tekijästä. Verkosto sai työnsä päätökseen maaliskuussa 2022.
PRISMA-tutkimusverkostossa EKP:n ja kansallisten keskuspankkien asiantuntijat tutkivat hinnoittelua ja inflaatiodynamiikkaa, sähköistä kaupankäyntiä, verkkohintoja ja inflaation heterogeenisyyttä eri kotitalouksissa. Tutkimustyö keskittyi vuosille 2010–2019, ja tuloksena olivat seuraavat EKP:n politiikkatoimien kannalta merkittävät löydökset.
Hintamuutosten esiintymistiheys euroalueella vuosina 2010–2019 oli vähäinen, mutta se vaihteli huomattavasti ydinsektoreiden välillä, mikä viittaa siihen, että nimellisten sokkien välittyminen on hidasta. Kuluttajahinnoista (alennushinnat pois lukien) muuttui kunakin kuukautena keskimäärin 8,5 %, mikä on lähellä Yhdysvaltojen lukemaa (10 %). Tyypillinen vähittäishinta (alennushinnat pois lukien) siis muuttui vain joka 12. kuukausi, mikä merkitsee, että nimellisten sokkien välittyminen tapahtui hitaasti. Hintojen muutosaste (alennushinnat pois lukien) oli alin palveluiden osalta (17 kuukauden jaksolla 6 %) ja korkein jalostettujen elintarvikkeiden osalta (10 kuukauden jaksolla 10 %).
Hintojen muutokset ovat heterogeenisiä, eli niihin sisältyy sekä pieniä että suuria nousuja ja laskuja, ja niiden tärkeimpänä taustatekijänä ovat yrityskohtaiset sokit. Tyypilliset (nollasta poikkeavat) hintamuutokset olivat melko suuria (jopa alennushinnat pois lukien). Vuosina 2010–2019 hinnan nousujen mediaani oli noin 9 % ja laskujen noin 12 %. Hintojen nousuissa ja laskuissa oli kuitenkin paljon vaihtelua. Muutoksista 14 % oli absoluuttisesti tarkastellen pienempiä kuin ±2 %, kun taas noin 20 % muutoksista oli suurempia kuin ±14 %. Yrityskohtaiset kustannus- ja kysyntäsokit olivat siis olennaisempi tekijä kuin kokonaistaloudelliset sokit, kun halutaan määrittää, milloin ja missä määrin yritykset muuttavat hintojaan. Aineiston perusteella tuottajahintojen muutoksia tapahtuu useammin ja ne ovat pienempiä kuin kuluttajahintojen muutokset, minkä euroalueen aiemmat tutkimustulokset vahvistavat.
Useimpien hyödykkeiden verkkohinnat muuttuvat useammin kuin kivijalkamyymälöiden hinnat, kun taas hintamuutosten (nousujen tai laskujen) suuruusluokassa ei kummassakaan tapauksessa ole merkittäviä eroja, mikä vastaa havaintoja alhaisemmasta kynnyksestä muuttaa verkkohintoja. Sekä Puolassa että Saksassa, missä tämä vertailu oli mahdollista toteuttaa, hintojen muutosaste muille hyödykkeille kuin energialle ja jalostetuille elintarvikkeille oli verkossa suurempi (16,7 %) kuin kivijalkamyymälöissä (11,1 %). Verkkohintojen nousujen ja laskujen (absoluuttinen) suuruusluokka oli kuitenkin Saksassa pienempi, kun taas Puolassa tilanne oli pikemminkin päinvastainen. Kaiken kaikkiaan nämä löydökset vastasivat havaintoja verkkohintojen pienemmästä hinnoittelukitkasta ainakin hyödykkeiden osalta. Ne vahvistivat aiemmat tulokset, jotka tukevat oletusta siitä, että kun verkkokaupan markkinaosuus kasvaa entistä useammilla toimialoilla, hintajoustavuus kokonaisuutena saattaa lisääntyä.
Hinnoittelu riippuu jossain määrin talouden suhdannevaiheesta, mikä merkitsee, että nykyisessä ympäristössä hinnanmuutoksia saattaa esiintyä useammin ja ne saattavat olla suurempia kuin historiallisten säännönmukaisuuksien perusteella voisi olettaa. Hinnat, jotka ovat kaukana tavoitetasoistaan, saattavat todennäköisemmin muuttua. Tämä jonkinasteinen tilariippuvuus saattaa vaikuttaa rahapolitiikan välittymiseen etenkin sitä kautta, että pohjainflaation vaihtelu tai suuret kustannussokit aiheuttavat epälineaarisia reaktioita. Nykyisessä voimakkaasti vaihtelevassa ympäristössä saattaa esiintyä enemmän ja suurempia hintamuutoksia kuin historiallisten säännönmukaisuuksien perusteella voisi olettaa.
Inflaation vaihtelu vuosina 2005–2019 johtui hinnanmuutosten keskimääräisen suuruusluokan vaihtelusta, sillä hintojen muutosaste sinänsä vaihteli hyvin vähän. Monista mahdollisista rakenteellisista vaikutuksista huolimatta hintojen muutosaste ei juuri vaikuttanut noudattavan sen paremmin laskevaa kuin nousevaa trendiä tarkastellun hitaan inflaation jakson aikana. Lisäksi muutosasteen vähäinen suhdannevaihtelu ei paljoakaan lisännyt kokonaisinflaation vaihtelua, jossa pikemminkin kuvastui hintamuutosten keskimääräisen suuruusluokan vaihtelu. Tarkemmin sanottuna kokonaistaloudelliset häiriöt vaikuttivat inflaatioon siten, että hintojaan nostavien tai laskevien yritysten suhteellinen osuus muuttui, ei niinkään hinnan nousujen tai laskujen suuruusluokka tai hintojen muutosaste. Tämä kokonaisinflaation lineaarinen kehitys saattaa kuitenkin muuttua, kun kokonaistaloudelliset sokit ovat aiemmin koettua suurempia yritystason päätösten epälineaarisuuden vuoksi.
Mikrotason hintahavaintojen perusteella kalibroitujen mallien mukaan yli 5–6 prosentin suuruiset pohjainflaation muutokset lisäisivät olennaisesti euroalueen Phillipsin käyrän jyrkkyyttä. Simulaatiomallit, joissa käytetään mikrotason hintahavaintoihin perustuvia hinnoittelun epälineaarisuuksia, viittaavat siihen, että yli 5–6 prosentin suuruiset muutokset pohjainflaatiossa (ja siten yritysten pitkän aikavälin inflaatio-odotuksissa) lisäisivät olennaisesti hintojen muutosastetta ja malliin perustuvan Phillipsin käyrän jyrkkyyttä. Yhdysvaltojen aineistot osoittavat, että nopean inflaation jaksolla (ns. Great Inflation) vuosina 1978–1982 hintojen muutosaste oli yli 15 % (kun se nyt tarkasteltavan hitaan inflaation jaksolla on ollut 10 %).
Kalibroidut mallit osoittavat myös, että suuret kustannussokit voivat vaikuttaa inflaatiodynamiikkaan epälineaarisesti. Hinnoittelun epälineaarisuudet viittaavat siihen, että mitä suuremmat mallipohjaisissa simulaatioissa käytetyt sokit ovat, sitä suurempi vaikutus niillä on hintojen muutosasteeseen. Sokkien suuruusluokan on oltava yli 15 % epälineaarisuuksien osalta, jotta niillä olisi olennaisesti inflaatiodynamiikkaa kiihdyttävä jälkivaikutus. Koska ympäristö on ollut suhteelliseen vakaa vuoteen 2019 asti, mihin asti siis mikrotason hintatietoaineisto on saatavilla, sokkien empiirisistä kynnysarvoista ei juuri ole välittömiä todisteita. PRISMA-tutkimusverkoston työn aikana muutamissa maissa mikrotason hintatietoaineistot on silti analysoitu vuodesta 2019 lähtien. Tarkoituksena oli tarkistaa, esiintyikö voimakkaasti vaihtelevassa pandemiaympäristössä epälineaarisuuksia, ja tutkimuksessa todettiin joitakin tapauksia, joissa hintojen muutosasteen vaihtelu oli suurta.
9 Oikeudelliset asiat
Vuonna 2022 Euroopan unionin tuomioistuin tulkitsi ensi kertaa termiä ”muu luottojärjestely” (”other type of credit facility”) keskuspankkirahoituksen kiellon yhteydessä ja tunnusti kansallisten keskuspankkien taloudellisen riippumattomuuden (asia C-45/21). Lisäksi EU-tuomioistuin saattoi päätökseen lähes 10 vuotta kestäneet oikeusriidat, jotka koskivat vuonna 2013 toteutettuja kriisinratkaisutoimia Kyproksessa (asiat T-200/18 ja T-379/16), ja selvensi tärkeitä seikkoja, jotka koskevat EKP:n toimivaltuuksia luottolaitosten vakavaraisuusvalvonnan osalta (asia T-275/19). Vuonna 2018 EKP antoi 14 lausuntoa ehdotuksista unionin säädöksiksi ja 32 lausuntoa ehdotuksista kansalliseksi lainsäädännöksi toimivaltaansa kuuluvilla aloilla. Velvollisuus kuulla EKP:tä kansallisesta lainsäädäntöehdotuksesta laiminlyötiin viidessä tapauksessa. EKP:n vuonna 2022 toteuttamassa valvontahankkeessa selvitettiin, noudattavatko kansalliset keskuspankit julkisen sektorin keskuspankkirahoitusta ja erityisoikeuksia koskevaa kieltoa, ja EKP totesi, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artikloja 123 ja 124 oli yleisesti ottaen noudatettu.
9.1 EKP:tä koskevat Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisut
Unionin tuomioistuin tulkitsi ensi kertaa käsitettä ”muu luottojärjestely” keskuspankkirahoituksen kiellon yhteydessä
Unionin tuomioistuin tulkitsi syyskuussa 2022 suuressa jaostossa ensi kertaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklan 123 kohdassa 1 käytetyn ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 3603/93 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa ii määritellyn termin ”muu luottojärjestely” tarkoittavan ”kaikenlaista julkisen sektorin kolmansille antamaa sitoumusten rahoitusta” (asia C-45/21). Unionin tuomioistuimen mukaan luottojärjestelyn kielto mainitussa merkityksessä ei tarkoita ainoastaan sitä, että kansalliset keskuspankit eivät saa ottaa vastatakseen muiden viranomaisten tai elinten jo voimassa olevista sitoumuksista kolmansiin nähden; se edellyttää myös, että kansallisten keskuspankkien tosiasiallisesti rahoittamat sitoumukset kolmansiin nähden eivät saa välittömästi johtua muiden viranomaisten tai elinten toteuttamista toimista tai niiden tekemistä talouspoliittisista valinnoista. Samassa ennakkoratkaisussa unionin tuomioistuin nimenomaisesti tunnusti, niin ikään ensi kertaa, kansallisten keskuspankkien riippumattomuuden taloudellisen ulottuvuuden ja tulkitsi sen merkitystä Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) ulkopuolella kansallisia tehtäviään toteuttavan kansallisen keskuspankin yhteydessä. Unionin tuomioistuimen mukaan kansallisen keskuspankin kyky suorittaa riippumattomasti jokin EKPJ:n alaan kuuluva tehtävä vaarantuisi, jos kyseisen alan ulkopuolelle rajatut kansalliset tehtävät estäisivät kansallista keskuspankkia kerryttämästä riittäviä taloudellisia resursseja varannoksi tai puskuriksi, jolla voidaan kompensoida tappioita, erityisesti rahapoliittisista toimista mahdollisesti aiheutuvia tappioita.
Unionin yleinen tuomioistuin saattoi päätökseen lähes 10 vuotta kestäneen oikeudenkäynnin vuonna 2013 toteutetuista kriisinratkaisutoimista Kyproksessa, hylkäämällä viimeiset vireillä olleet vahingonkorvauskanteet EKP:tä vastaan
Heinäkuussa ja marraskuussa 2022 unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi viimeiset vireillä olevat vahingonkorvauskanteet, joita vuonna 2013 kriisinratkaisutoimenpiteiden kohteina olleiden kahden kyproslaisen pankin eräät sidosryhmät olivat nostaneet mm. EKP:tä vastaan (asia T-200/18 ja asia T-379/16). Määräykset noudattavat tuomiota, jonka unionin tuomioistuin antoi vuonna 2020 yhdistetyissä asioissa Chrysostomides ja Bourdouvali[67] ja jolla oli samankaltainen kohde. Kantajat väittivät, että EKP ja muut vastaajat[68] olivat määränneet kyseiset kriisinratkaisutoimenpiteet käyttäen apuna muun muassa euroryhmän kokouksiin osallistumistaan, asemaansa Kyproksen yhteisymmärryspöytäkirjan neuvotteluissa ja hyväksymisessä sekä EKP:n neuvoston hätärahoituspäätöksiä. Unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että EKP ja muut vastaajat eivät loukanneet omistusoikeutta eivätkä rikkoneet luottamuksensuojan periaatetta, suhteellisuusperiaatetta tai yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Unionin yleisen tuomioistuimen määräyksillä saatettiin päätökseen lähes 10 vuotta jatkuneet oikeusriidat, jotka koskivat vuonna 2013 toteutettuja kriisinratkaisutoimia Kyproksessa ja joissa EKP on aina osoittanut toimineensa lainmukaisesti.
Unionin yleinen tuomioistuin selvensi tutkintaan ja luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyviä EKP:n toimivaltuuksia
Joulukuussa 2022 unionin yleinen tuomioistuin antoi neljä tuomiota, joissa hylättiin kaikki AS PNB Bankan useista EKP:n valvontapäätöksistä nostavat kanteet ja selvennettiin EKP:n toimivaltuuksia luottolaitosten vakavaraisuusvalvonnan osalta. Tammikuun 2019 ja helmikuun 2020 välisenä aikana EKP antoi useita AS PNB Bankaa koskevia valvontapäätöksiä. Käytyään kyseiset päätökset läpi tuomioistuin vahvisti, että EKP on toimivaltainen käyttämään vähemmän merkittävien luottolaitosten kohdalla kaikkia YVM-asetuksen artikloissa 10–13 säädettyjä tutkintavaltuuksia, myös valtuutta suorittaa paikalla tehtävä tarkastus. Lisäksi tuomioistuin selvensi, että sovellettavassa lainsäädännössä ei edellytetä tutkittavan laitoksen kuulemista ennen paikalla tehtävää tarkastusta koskevan päätöksen tekemistä (asia T-275/19). Tuomioistuin vahvisti myös, että EKP:llä on laaja harkintavalta, kun se toteuttaa toimivaltuuttaan, jonka nojalla se voi ottaa vähemmän merkittävän laitoksen suoraan valvontaansa, mikäli se laadukkaiden valvontakäytäntöjen johdonmukaisen soveltamisen kannalta on tarpeen (asia T-301/19). Kolmanneksi tuomioistuin katsoi, että EKP voi vastustaa ehdotettua määräenemmistön hankintaa, jos se on perusteltua direktiivin 2013/36 artiklan 23 kohdassa 1 säädettyjen yhden tai useamman perusteen nojalla, tutkimatta muita perusteita (asia T-330/19). Lopuksi tuomioistuin selvensi peruuttamispäätöksen huomioon ottaen joitakin näkökohtia, jotka koskivat kansallisen toimivaltaisen viranomaisen päätösehdotuksen ja EKP:n lopullisen peruuttamispäätöksen välistä suhdetta. Tuomioistuin katsoi esimerkiksi, että koska kansallisen toimivaltaisen viranomaisen päätösehdotus ei sido EKP:tä, EKP tekee oman arvionsa ottaen huomioon YVM-kehysasetuksen artiklan 83 kohdassa 2 luetellut seikat. Niinpä EKP voi katsoessaan sen hyödylliseksi lisätä lopulliseen peruuttamispäätökseen peruuttamisperusteita, jotka eivät sisältyneet kansallisen toimivaltaisen viranomaisen päätösehdotukseen (asia T-230/20).
9.2 EKP:n lausunnot ja kuulematta jättämiset
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklan 127 kohdan 4 ja artiklan 282 kohdan 5 nojalla EKP:tä on kuultava ehdotuksista EU:n tai sen jäsenvaltioiden lainsäädännöksi EKP:n toimivaltaan kuuluvilla aloilla. Kaikki EKP:n lausunnot julkaistaan EUR-Lexissä. EKP:n lausunnot EU:n lainsäädäntöehdotuksista julkaistaan myös Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Vuonna 2022 EKP antoi 14 lausuntoa ehdotuksista unionin säädöksiksi ja 32 lausuntoa ehdotuksista kansalliseksi lainsäädännöksi toimivaltaansa kuuluvilla aloilla.
Viisi selkeää ja tärkeää tapausta, joissa EKP:tä ei kuultu
Velvollisuus kuulla EKP:tä kansallisesta lainsäädäntöehdotuksesta ja Euroopan unionin säädöksestä laiminlyötiin viidessä tapauksessa. Ensimmäinen tapaus koski eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla annettua Suomen lakia. Tämän tapauksen selkeys ja tärkeys perustui vaikutukseen, joka sillä mahdollisesti on EKPJ:n tehtävään edistää maksujärjestelmien moitteetonta toimintaa sekä Suomen Pankin tehtäviin. Toinen tapaus koski henkilömiinoja, rypäleammuksia ja tytärammuksia valmistavien yritysten rahoittamiskiellosta annettua Italian lakia, jossa edellytettiin asiaankuuluvien viranomaisten ja myös Italian keskuspankin varmistavan, että luottolaitokset noudattavat kyseistä kieltoa. Tämä tapaus katsottiin selkeäksi ja tärkeäksi sillä perusteella, että se saattaa vaikuttaa Italian keskuspankkiin, koska tehtävä on luonteeltaan kansalliselle keskuspankille epätyypillinen. Kolmas tapaus koski Irlannin Land Development Agency Act ‑lakia, joka sisältää ehdon asiaankuuluvien julkisten laitosten – myös Irlannin keskuspankin – omistamien maa-alueiden lunastuspakosta. Tämä tapaus katsottiin selkeäksi ja tärkeäksi sillä perusteella, että se saattaa vaikuttaa Irlannin keskuspankkiin, erityisesti sen rahoitukselliseen riippumattomuuteen. Neljäs tapaus koski Liettuan arvopaperistamista ja katettuja joukkolainoja koskevaa lakia, jolla Liettuan keskuspankkilakia muutettiin siten, että Liettuan keskuspankki nimettiin toimivaltaiseksi viranomaiseksi arvopaperistamisen ja katettujen joukkolainojen julkisen valvonnan osalta ja jonka nojalla keskuspankille annettiin asiaankuuluvat valvonta-, tutkimus- ja sanktio-oikeudet kyseisessä asiassa. Tämä tapaus katsottiin selkeäksi ja tärkeäksi sillä perusteella, että se vaikuttaa Liettuan keskuspankin tehtäviin. Viides tapaus koski EU:n direktiiviä toimenpiteistä kyberturvallisuuden yhteisen korkean tason varmistamiseksi kaikkialla unionissa. Tämä tapaus katsottiin selkeäksi ja tärkeäksi tapaukseksi, jossa EKP:tä ei ole kuultu, sillä perusteella, että se saattaa vaikuttaa Euroopan keskuspankkijärjestelmän tehtäviin, etenkin maksujärjestelmien moitteettoman toiminnan edistämiseen, toimivaltaisten viranomaisten rahoitusmarkkinajärjestelmän vakauteen liittyvän politiikan moitteettomaan harjoittamiseen sekä luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyviin EKP:n tehtäviin.
EKP antoi 14 lausuntoa ehdotuksista EU:n lainsäädännöksi
EKP antoi 14 lausuntoa EU:n lainsäädäntöehdotuksista, joiden aiheina olivat euron käyttöönotto Kroatiassa ja Kroatian kunan eurokurssi; kaasun hintojen markkinakorjausmekanismin käyttöönotto; arvopaperikeskukset; luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimukset luottoriskiä koskevien vaatimusten osalta ja kriisinratkaisuun liittyen (CRR III); valvontavaltuudet, seuraamukset, kolmannen maan sivuliikkeet sekä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät riskit (CRD VI); rahoitusjärjestelmän käytön estäminen rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen (AMLD 6), sekä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomaisen perustaminen; toimenpiteet kyberturvallisuuden yhteisen korkean tason varmistamiseksi kaikkialla unionissa (NIS 2); rahoitusvälineiden markkinat (MiFIR/MiFID II); vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat; datan oikeudenmukaista saatavuutta ja käyttöä koskevat yhdenmukaiset säännöt (ns. datasäädös); rahoituspalvelujen, pääomamarkkinoiden ja kestävyyden kannalta merkityksellisiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin keskitetyn pääsyn tarjoavan eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustaminen ja toiminta; sekä Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmä Euroopan unionissa.
EKP antoi 32 lausuntoa ehdotuksista kansalliseksi lainsäädännöksi
Mitä tulee kansallisiin lainsäädäntöehdotuksiin, jotka usein kattavat useampia aiheita, EKP antoi kahdeksan lausuntoa valuutta-asioista ja maksuvälineistä; 25 lausuntoa kansallisista keskuspankeista; kaksi lausuntoa maksujärjestelmistä ja/tai arvopaperien selvitysjärjestelmistä; neljä lausuntoa tilastoasioista; viisi lausuntoa rahoitusjärjestelmän vakaudesta; kaksi lausuntoa rahapoliittisista välineistä ja operaatioista; ja seitsemän lausuntoa luottolaitosten vakavaraisuusvalvonnasta.
9.3 Julkisen sektorin keskuspankkirahoitusta ja erityisoikeuksia koskevan kiellon noudattaminen
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklan 271 alakohdan d perusteella EKP:n tehtävänä on valvoa, että EU:n kansalliset keskuspankit noudattavat sopimuksen artikloihin 123 ja 124 sekä neuvoston asetuksiin (EY) N:o 3603/93 ja N:o 3604/93 sisältyviä kieltoja. Artiklassa 123 kielletään EKP:tä ja kansallisia keskuspankkeja myöntämästä tilinylitysoikeuksia tai muita luottojärjestelyjä jäsenvaltioiden keskushallinnoille tai EU:n toimielimille tai laitoksille sekä hankkimasta velkasitoumuksia suoraan niiltä (ensimarkkinoilta). Artiklassa 124 kielletään toimenpiteet, joilla jäsenvaltioiden keskushallinnoille tai EU:n toimielimille tai laitoksille annetaan erityisoikeuksia rahoituslaitoksissa, elleivät tällaiset toimenpiteet perustu toiminnan vakauden valvontaan liittyviin seikkoihin. EKP:n neuvoston ohella myös Euroopan komissio valvoo, että jäsenvaltiot noudattavat näitä määräyksiä.
EKP seuraa myös, miten EU:n kansalliset keskuspankit ostavat jälkimarkkinoilta oman maansa ja muiden jäsenvaltioiden julkisen sektorin sekä EU:n toimielinten ja laitosten velkainstrumentteja. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 3603/93 johdanto-osan kappaleiden mukaan julkisen sektorin velkainstrumenttien hankkimista jälkimarkkinoilta ei saisi käyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklassa 123 määrätyn tavoitteen kiertämiseen. Tällaisia velkainstrumenttien ostoja ei saisi käyttää julkisen sektorin epäsuorana keskuspankkirahoituksena.
Perussopimuksessa asetettuja kieltoja on yleisesti ottaen noudatettu
EKP:n vuonna 2022 toteuttaman seurannan perusteella Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artikloja 123 ja 124 oli yleisesti ottaen noudatettu.
EKP seuraa edelleen Unkarin keskuspankin omistusta Budapestin pörssissä. Unkarin keskuspankki osti vuonna 2015 enemmistöosuuden Budapestin pörssistä, minkä voidaan yhä katsoa aiheuttavan huolta keskuspankkirahoituksen käytöstä.
Irlannin keskuspankki vähensi vuonna 2022 IBRC-pankkiin (Irish Bank Resolution Corporation) liittyviä omaisuuseriä myymällä pitkäaikaisia vaihtuvakorkoisia joukkovelkakirjalainoja, jotka on ajan mittaan myytävä kokonaisuudessaan. Näillä näkymin kaikki tähän salkkuun liittyvät sijoitukset myydään vuoden 2023 aikana. Myyntien jatkaminen asianmukaiseen tahtiin hälventäisi edelleen vakavia huolia keskuspankkirahoituksen käytöstä.
Keskuspankkirahoituksena ei pidetä toimia, joilla kansalliset keskuspankit rahoittavat julkisen sektorin velvoitteita Kansainvälistä valuuttarahastoa (IMF) kohtaan, jos tuloksena on varantosaamisten kaltaisia valuuttasaamisia. Kuten aiempinakin vuosina, jotkin kansalliset keskuspankit antoivat rahoitusta IMF:n välityksellä tukeakseen pahoin velkaantuneita köyhiä maita. Rahoituksesta ei kuitenkaan syntynyt valuuttasaamisia. Tällainen kansallisten keskuspankkien osallistuminen IMF:n hankkeisiin on ristiriidassa keskuspankkirahoitusta koskevan kiellon kanssa ja edellyttää (Belgian, Ranskan, Italian, Liettuan ja Ruotsin) keskuspankeilta korjaavia toimenpiteitä, mikäli niitä on vielä kesken.
10 EKP:n rooli EU:ssa ja kansainvälisissä yhteyksissä
EKP piti yllä tiivistä kanssakäymistä eurooppalaisten ja kansainvälisten kumppaniensa kanssa vuonna 2022. EKP:n tilivelvollisuuden kulmakivi on sen suhde Euroopan parlamenttiin, ja se teki vuoden aikana yhteistyötä Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan (ECON) kanssa säännöllisissä kuulemisissa, kirjeenvaihdossa sekä ylimääräisissä kokouksissa, joissa käsiteltiin digitaalista euroa. Euroopan ulkopuolella EKP osallistui rakentavasti myös haastavaan vuoropuheluun G20-ryhmän valtiovarainministerien ja keskuspankkien kanssa sekä keskuspankkeja koskeviin keskusteluihin Kansainvälisessä valuuttarahastossa (IMF), joissa käsiteltiin erityisesti finanssipoliittisia toimia Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan vaikutusten lievittämiseksi IMF:n jäsenmaissa. EKP teki tiivistä yhteistyötä IMF:n kanssa kestävyyden ja vakauden rahaston käynnistämiseksi ja erityisnosto-oikeuksien vaihdannan vapaaehtoisten markkinoiden toiminnan helpottamiseksi sen jälkeen, kun IMF toteutti vuonna 2021 käänteentekevän erityisnosto-oikeuksien yleisen allokaation talous- ja rahaliiton ohjauskehyksen mukaisesti. EKP jatkoi toimintaa muillakin kansainvälisillä foorumeilla, usein yhdessä Euroopan keskuspankkijärjestelmän kanssa. Tästä esimerkkinä oli keskuspankkien yhteistyö Ukrainan ja muiden EU:n ehdokasmaiden kanssa sekä kehittyvien maiden ja nousevien talouksien kanssa.
10.1 EKP:n tilivelvollisuus
EKP täytti tilivelvollisuutta koskevat vaatimukset
Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus takaa EKP:lle riippumattomuuden, jonka turvin se voi hoitaa rahoitusvakaustehtäväänsä suojassa poliittisilta vaikuttamisyrityksiltä. Riippumattomuus edellyttää vastaavasti tilivelvollisuutta, ja niinpä perussopimuksessa määrätään, että EKP on ensisijaisesti vastuussa Euroopan parlamentille, joka on EU:n kansalaisten valitsemista edustajista koostuva toimielin. EKP:n tehokas suoriutuminen tilivelvollisuudestaan Euroopan parlamenttiin nähden on olennainen osa EKP:n työtä. Vuoropuhelu Euroopan parlamentin kanssa tarjoaa EKP:lle mahdollisuuden selventää toimintaansa EU:n kansalaisten edustajille ja kuunnella edustajien huolenaiheita. EKP:n tilivelvollisuuskäytännöt ovat ajan myötä kehittyneet perussopimuksen artiklan 284 kohdan 3 vaatimuksia perusteellisemmiksi. Niitä täydentää Euroopan unionin tuomioistuimen toteuttama oikeudellinen arviointi.
Laaja vuorovaikutus Euroopan parlamentin kanssa jatkui
Vuonna 2022 EKP:n pääjohtaja osallistui neljään talous- ja raha-asioiden valiokunnan säännölliseen kuulemiseen sekä helmikuussa täysistuntokeskusteluun, jonka aiheena oli Euroopan parlamentin päätöslauselma EKP:n vuoden 2020 vuosikertomuksesta. Säännöllisissä kuulemisissa EKP:n pääjohtaja vastasi yli 120 kirjalliseen kysymykseen Euroopan parlamentin jäseniltä. Valtaosa kysymyksistä käsitteli EKP:n rahapolitiikkaa ja talouden näkymiä (75 %). Parlamentin jäsenet esittivät kysymyksiä myös talouspoliittisesta ohjauksesta (9 %), ilmastonmuutoksesta (6 %) ja rahoitusalaa koskevasta lainsäädännöstä (4 %). EKP:n varapääjohtaja esitteli EKP:n vuosikertomuksen vuodelta 2021 Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnalle huhtikuussa 2022. Samassa tilaisuudessa EKP julkaisi vastauksen Euroopan parlamentin päätöslauselmaan Euroopan keskuspankin vuosikertomuksesta 2020. Toukokuussa 2022 talous- ja raha-asioiden valiokunnan delegaatio teki EKP:hen vuosittaisen vierailun, joka kahden pandemiavuoden virtuaalivierailujen jälkeen tapahtui nyt lähivierailuna. Suoran vuorovaikutuksen lisäksi EKP vastasi Euroopan parlamentin edustajien vuoden aikana esittämiin 32 kirjalliseen kysymykseen.
Lisäksi EKP teki tiivistä yhteistyötä talous- ja raha-asioiden valiokunnan kanssa digitaalisen euron saralla.[69] Vuonna 2022 EKP:n johtokunnan jäsen Fabio Panetta osallistui valiokunnassa kolmeen kuulemiseen, joiden aiheena oli digitaalisen euron tutkimusvaiheen edistyminen sekä yksityisyyden suoja, rahoitusvakaus ja yksityisen sektorin rooli digitaalisen euron ekosysteemissä. EKP järjesti myös yhdessä Euroopan parlamentin kanssa henkilöstötason teknisiä seminaareja ja osallistui Euroopan parlamentin jäsenten järjestämiin tilaisuuksiin, joissa käsiteltiin digitaalista euroa.
Tammi- ja helmikuussa tehdyn talven 2022–2023 Eurobarometri-kyselytutkimuksen mukaan 79 % euroalueen vastaajista kannattaa euroa. Vaikka tulos onkin rohkaiseva, sama tutkimus osoitti myös, että suhteellisesti pienempi osuus eli 44 % luotti EKP:hen. EKP:lle on olennaisen tärkeää vaalia yleisön luottamusta sekä inflaatio-odotusten vakauttamiseksi että EKP:n suojaamiseksi poliittisilta paineilta, jotka saattaisivat koetella sen riippumattomuutta. Niinpä EKP pyrkii edelleen rakentamaan luottamusta yleisön keskuudessa käymällä Euroopan parlamentin ja euroalueen kansalaisten kanssa rakentavaa vuoropuhelua selventääkseen päätöksiään ja kuullakseen heidän huolenaiheitaan.
10.2 Kansainväliset suhteet
G20-ryhmä
G20-ryhmä joutui reagoimaan Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan vaikutuksiin ja rakenteellisiin haasteisiin
Indonesian G20-ryhmän puheenjohtajakaudella maailman talouskehitystä hallitsivat Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan vakavat taloudelliset ja humanitaariset seuraukset, jotka kärjistivät globaaleja heikkouksia ja hidastivat maailmantalouden elpymistä. G20-ryhmän valtiovarainministerit ja keskuspankkien johtajat joutuivat reagoimaan sodan välittömiin ja välillisiin vaikutuksiin, joita olivat esimerkiksi elintarvike- ja energiapula sekä maailmanlaajuisesti nopeutuva inflaatio ja kasvavat velkaongelmat etenkin haavoittuvissa maissa. Lisäksi keskeisiä painopisteitä olivat edelleen pitkän aikavälin rakenteelliset haasteet, esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitseminen, entistä parempi pandemioihin varautuminen sekä protektionismin ja maailmankaupan hajautumisen välttäminen.
EKP antoi edelleen tukensa rahoitusvakauden ja häiriönsietokyvyn vahvistamista koskeville G20-ryhmän aloitteille. Niitä olivat esimerkiksi muihin rahoituksenvälittäjiin kuin pankkeihin liittyvien rakenteellisten heikkouksien vähentäminen sekä kryptovarojen ekosysteemiin liittyvien riskien hallitsemiseksi tarvittavan kansainvälisen ja maakohtaisen sääntelykehyksen edistäminen. Lisäksi EKP antoi tukensa G20-ryhmän kehitystyölle, jonka tavoitteena on luoda säännöstö oikeudenmukaisen ja edullisen ilmastosiirtymän varmistamiseksi ja vastuullisen sijoittamisen vauhdittamiseksi. Haavoittuvien maiden osalta EKP tuki edelleen velkojen käsittelyä koskevien yhteisten sääntöjen (Common Framework for Debt Treatments) ennustettavaa, oikea-aikaista ja koordinoitua toteutusta sekä velan läpinäkyvyyttä lisääviä toimia.
IMF:ään ja kansainväliseen rahoitusrakenteeseen liittyvät politiikkakysymykset
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) otti käyttöön tukitoimia Ukrainalle ja muille jäsenmaille Venäjän hyökkäyssodan vaikutusten vuoksi
IMF tuki merkittävästi Ukrainaa ja muita jäsenmaita, jotka kärsivät Venäjän hyökkäyssodan välittömistä ja välillisistä vaikutuksista, kuten energia- ja elintarvikekriiseistä. Se toteutti useita toimia, esimerkiksi uuden Food Shock Window ‑hätärahoitusinstrumentin ja uuden Program Monitoring with Board (PMB) ‑ohjelman, joista Ukraina ja monet muut maat hyötyivät. Lisäksi se perusti erityisen tilin, jonka kautta lahjoittajamaiden taloudellista tukea luottoina tai lahjoituksina voitiin turvallisesti kanavoida Ukrainaan IMF:n maksuinfrastruktuurin kautta. IMF on myös ollut tiiviisti yhteydessä Ukrainan viranomaisiin ja tarjonnut Ukrainan talouspoliittisiin toimiin tarvittavaa teknistä tukea.
Globaalien haasteiden, kuten pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan, vaikutuksia pyrittiin edelleen lievittämään
IMF perusti uuden kestävyyden ja vakauden rahaston (Resilience and Sustainability Trust, RST). Ensimmäinen ehdotus rahastosta tehtiin vuoden 2021 erityisnosto-oikeuksien yleisen allokaation jälkeen, ja se otettiin käyttöön ennen IMF:n vuoden 2022 vuosikokouksia. RST-rahasto kasvattaa osaltaan erityisnosto-oikeuksien yleisen allokaation positiivisia vaikutuksia vuonna 2021 helpottamalla erityisnosto-oikeuksien vapaaehtoista kanavoimista vahvan ulkoisen rahoitusaseman jäseniltä alhaisen tulotason maille ja haavoittuville keskitulotason maille. RST-rahoitusta voidaan suunnata pitempiaikaisiin rakenteellisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja pandemioihin varautumiseen. Näin se vaikuttaa suotuisasti maksutaseen tasapainoon tulevaisuudessa. EKPJ:n panosten osalta on olennaista, että vaateet RST-rahastoon ovat varantovälineiden laatuisia muiden Poverty Reduction and Growth Trust ‑rahaston kautta toteutettavien kanavointivaihtoehtojen tapaan. Muina erityisnosto-oikeuksiin liittyvinä toimina IMF sai toukokuussa 2022 valmiiksi erityisnosto-oikeuksien arvostusta koskevan viisivuotisarvioinnin (englanniksi), jonka mukaan euro oli edelleen markkinaosuudella mitattuna toiseksi suuri valuutta Yhdysvaltain dollarin jälkeen.
Velanottoon liittyvät riskit lisääntyivät pandemian jälkeen ja kärjistyivät edelleen Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Osana velkoihin liittyvää työohjelmaansa IMF julkaisi keväällä 2022 Review of the Fund’s Policies on Sovereign Arrears and Related Perimeter Issues -selvityksen, jossa käsiteltiin takaisinmaksujen laiminlyöntiin liittyviä periaatteita. Selvityksessä esitettiin IMF:n ehdot lainan antamiseksi sellaiselle jäsenmaalle, jolla on maksulaiminlyöntejä. Ehdoissa otetaan huomioon velkojakentän muutokset, kuten uudet viralliset kahdenväliset ja institutionaaliset velkojat ja velkainstrumentit. Tässä yhteydessä muun muassa hienosäädettiin sääntöjä vaateista, joita koskee maksulaiminlyöntien nollatoleranssi. Nollatoleranssi on vahvin IMF:n tarjoama suoja kansainvälisten rahoituslaitosten ja virallisten kahdenvälisten velkojien vaateille. Velan läpinäkyvyyttä koskeva IMF:n ja Maailmanpankin yhteistyö (Joint IMF-WB Multipronged Approach to Address Debt Vulnerabilities) on edistynyt. Lisäksi IMF julkaisi maaliskuussa 2022 Review of The Institutional View on the Liberalization and Management of Capital Flows ‑selvityksen, jossa päivitetään pääomaliikkeiden hallinnan, vapauttamisen ja rajoittamisen perusperiaatteet. Selvitys on osa IMF:n seurantatoimintoja, joiden merkitys on nyt entistä suurempi talouskasvun hidastumisen, rahoitusolojen tiukentumisen sekä energia- ja elintarvikekriisien vaikutusten myötä.
11 Hyvän hallinnon sekä sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden edistäminen
Vuonna 2022 EKP seurasi tiiviisti vastuullisuusraportoinnin kehittymistä Euroopassa ja kansainvälisesti. Tavoitteena on parantaa jatkuvasti EKP:n toiminnan avoimuutta ympäristö- ja sosiaalisen vastuun sekä hyvän hallinnon saralla. Vuoden mittaan näillä alueilla tehtiin merkittävää työtä, kuten saavutettiin useita EKP:n ilmasto-ohjelmalle asetettuja tavoitteita, aloitettiin valistuskampanjoita, parannettiin eettisten ohjeiden ja menettelytapaohjeiden saatavuutta eettisten ja compliance-kysymysten noustessa yhä tärkeämmiksi, otettiin käyttöön uusia tapoja viestiä yleisölle sekä tarkistettiin henkilöstöhallinnon ohjeita ja käytäntöjä pandemian jälkeisten uusien työskentelytapojen mukaisesti.
11.1 EKP:n vastuullisuuskysymyksiin liittyvä työ
Ympäristöä, sosiaalista vastuuta ja hyvää hallintotapaa koskeva työ eteni
EKP alkoi raportoida kokonaisvaltaisemmin ympäristö- ja sosiaalista vastuuta sekä hyvää hallintotapaa (ESG) koskevista aiheista vuonna 2021. Raportoinnin perustaksi laadittiin olennaisuusarvio, jossa määritettiin organisaation kannalta keskeiset kestävyysnäkökohdat. Tämä hanke oli ohjenuorana myös EKP:n raportoinnissa vuonna 2022, jota täydennettiin analysoimalla EU:n vastuullisuusraportoinnin standardeissa (ESRS) yksilöityjä kestävyysteemoja.[70]
Julkisena laitoksena EKP pyrkii toimimaan mahdollisimman luotettavalla ja asianmukaisella tavalla, ja se seuraa ja mukauttaa jatkuvasti toimintaansa varmistaakseen sen tarkoituksenmukaisuuden nopeasti muuttuvassa ympäristössä (ks. osa 11.2). Mitä tulee sosiaalisiin vaikutuksiin, EKP on panostanut toimintatapojensa selventämiseen yleisölle, kohdistanut viestintäänsä erilaisille yleisöille ja paneutunut kansalaisten esittämiin huolenaiheisiin sekä tarjonnut säännöllisesti mahdollisuuksia keskusteluun yleisön kanssa. Osassa 11.3 kuvataan keskeistä toimintaa tällä alueella vuonna 2022. EKP päivitti myös henkilöstöhallinnon menettelytapojaan ja käytäntöjään siten, että ne ovat sopusoinnussa koronapandemian seurauksena syntyneiden uusien työskentelytapojen kanssa. Toimenpiteitä olivat muun muassa uuden, joustavan etätyöpolitiikan kehittäminen, uusien oppimisohjelmien perustaminen sekä monimuotoisuus- ja osallistamishankkeiden edistäminen osassa 11.4 kuvatulla tavalla. Vuonna 2022 EKP määritteli tarkemmin strategista lähestymistapaansa ilmastonmuutokseen kehittämällä EKP:n ilmasto-ohjelman (ks. osa 11.5).
Sen lisäksi, että EKP arvioi ESG-näkökohtia vaikutusten kannalta, se tarkastelee kestävyysriskejä myös olemassa olevan hallintojärjestelmänsä pohjalta tilinpäätöksen riskienhallintaa koskevassa luvussa tarkemmin käsitellyllä tavalla.
11.2 Etiikan ja luotettavuuden lujittaminen
EKP nivoi etiikan ja hyvät menettelytavat osaksi toimintansa perustaa
EKP edistää aktiivisesti etiikkaan ja säännösten noudattamiseen perustuvaa organisaatiokulttuuria, jolla varmistetaan, että sen ylin johto, muut esihenkilöt ja asiantuntijat suorittavat tehtäviään menettelytapaohjeita tinkimättömästi noudattaen. Compliance- ja hallintotapayksikkö vastaa EKP:n henkilöstön eettisten ja hallintoa koskevien sääntöjen laatimisesta ja niiden noudattamisen valvonnasta. Se järjestää tiedotuskampanjoita, koulutuksia ja sähköisen oppimisen ohjelmia sekä tarjoaa eettisiin kysymyksiin liittyvää henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta. Vuonna 2022 pyrittiin lisäämään tietoisuutta näistä säännöistä sekä helpottamaan eettisen neuvonnan saatavuutta. Koska laadukasta ohjeistusta on pystyttävä tarjoamaan nopeasti, yksikkö kehitti eettisen neuvonnan chat-robotin, jolta saa reaaliaikaisesti yleisluonteista tietoa ja vastauksia suoraviivaisiin kysymyksiin etiikan eri alueilta Tästä syystä yksikölle osoitettujen kyselyjen määrä supistui lähes 20 % eli edellisvuoden 2050:stä 1690:een vuonna 2022, joten näiden aiheiden asiantuntijat pystyivät keskittymään monimutkaisempiin kysymyksiin (kuvio 11.1).
Kuvio 11.1
Yhteenveto EKP:n henkilöstöltä vuonna 2022 saaduista kysymyksistä
EKP kehitti määrämuotoisen lähestymistavan ulkoisiin sopimustoimittajiin liittyvän menettelytapariskin hallintaan.
Säännöllisen tiedotus- ja neuvontatoimintansa lisäksi EKP panosti edelleen toimintansa luotettavuuden ja asianmukaisuuden parantamiseen. Vuonna 2022 EKP otti käyttöön standardoidun riskienhallintakäytännön, jota sovelletaan, mikäli eettisesti erityistä tarkkuutta vaativilla alueilla toimiva sopimustoimittaja ei toimi EKP:n eettisten vaatimusten mukaisesti. Uusi käytäntö täydentää EKP:n toimittajariskinhallinnan kehikkoa ja tarjoaa menettelytapariskien valvontaan ja hallintaan liittyvää neuvontaa toimitussopimusten voimassaoloaikana.
EKP:n riippumaton eettinen komitea antaa EKP:n ylimmälle johdolle neuvoja etiikkaan liittyvissä kysymyksissä, jotka useimmiten koskevat henkilökohtaista toimintaa ja toimikauden jälkeistä ansiotyötä, sekä arvioi heidän sidonnaisuusilmoituksiaan. Koska EKP on sitoutunut avoimuuteen ja yleisön luottamuksen rakentamiseen, eettisen komitean lausunnot ylimmän johdon eturistiriidoista, toimikauden jälkeisestä ansiotyöstä ja henkilökohtaisesta toiminnasta sekä sidonnaisuusilmoitukset on julkaistu EKP:n verkkosivuilla.
EKP otti käyttöön tehostetut säännöt EKP:n ylimmän johdon yksityisille rahoitustoimille
Eettinen komitea myös tarkkailee etiikkaan ja menettelytapoihin liittyvää kansainvälistä kehitystä ja antaa neuvoja ja suosituksia EKP:n ylimmän johdon eettisen ohjeistuksen päivitystarpeista. Vuoden 2021 lopussa komitea ehdotti yksityisiä rahoitustoimia koskevan säännöstön uudelleenarviointia, jolla pyrittäisiin vahvemmin hallitsemaan riskiä luottamuksellisen tiedon väärinkäytöstä ja mahdollisista eturistiriidoista. Arvioinnin seurauksena EKP:n neuvosto hyväksyi marraskuussa 2022 tehostetut yhteiset menettelytapaohjeet, joissa asetettiin uusia rajoituksia henkilökohtaisissa rahoitustoimissa sallituille sijoituskohteille ja ajankohdille sekä uusia avoimuusvaatimuksia.[71]
Eurojärjestelmän tasolla eettisten ja compliance-asioiden yhdyselin, joka kokoaa yhteen EKP:n kansallisten keskuspankkien sekä kansallisten valvontaviranomaisten eettisistä asioista vastaavat johtajat, tuki vuonna 2021 hyväksyttyjen eettisten ohjeiden jatkuvaa täytäntöönpanoa, millä tuetaan ohjeistuksen johdonmukaista tulkintaa kansallisissa toimielimissä.[72] Eettisten ja compliance-asioiden kasvavaa merkitystä silmällä pitäen EKP:n neuvosto päätti muuttaa yhdyselimen eettisten ja compliance-asioiden komiteaksi.
EKP osallistui eettisiä asioita koskevaan toimintaan ja tiedonjakoon Euroopassa ja kansainvälisesti
EKP osallistui eurooppalaisten toimielinten ja kansainvälisten organisaatioiden eettisiä asioita koskevaan yhteistoimintaan ja tietojen jakoon. Edistääkseen eettisistä asioista ja luotettavuudesta käytävää keskustelua eettisten ja compliance-asioiden komitea järjesti teematilaisuuksia, joissa kävi puhumassa vierailijoita eurooppalaisista ja kansainvälisistä organisaatioista. Vuonna 2022 EKP osallistui keskusteluihin EU:n kaikkien toimielinten yhteisen riippumattoman eettisen valvontaelimen perustamisesta, tuki YK:n korruptionvastaisen yleissopimuksen arviointimekanismia ja otti hoitaakseen varapuheenjohtajan tehtävän monenvälisten järjestöjen eettisessä verkostossa (ENMO).
11.3 Avoimuuden parantaminen ja EKP:n politiikan ymmärryksen edistäminen
EKP kertoi jälleen sitoutumisestaan hintavakauden ylläpitämiseen ja panosti entistä helpommin ymmärrettävään viestintään
Vuonna 2022 inflaation kiihtyminen, Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siitä seurannut energiakriisi muodostivat haastavan ympäristön myös EKP:n viestinnälle. Poikkeuksellisen epävarmuuden vallitessa selkeä, uskottava ja johdonmukainen viestintä on ensiarvoisen tärkeää odotusten hallitsemiseksi, yleisön luottamuksen tukemiseksi EKP:n sitoumusta kohtaan sekä hintavakauden palauttamiseksi. Tätä silmällä pitäen EKP jatkoi merkittäviä ponnistuksiaan tehdäkseen päätöstensä taustat entistä helpommin ymmärrettäviksi sekä asiantuntijoiden että suuremman yleisön keskuudessa innovatiivisten viestintämuotojen ja monikielisyyden avulla.
EKP:n politiikan selventäminen epävarmoina aikoina ja tulevaisuudessa
EKP viesti eurooppalaisille vakuuttavasti ja selvensi päätöksiään yleistajuisesti
Kun inflaatio kiihtyi nopeammaksi kuin koskaan euron olemassaoloaikana ja EKP toteutti määrätietoista rahapolitiikkaa, oli välttämätöntä tehostaa myös viestintää ja kertoa päätösten taustoista selkeästi. Ensinnäkin EKP halusi viestiä eurooppalaisille vakuuttavasti, että inflaation saattaminen takaisin kahden prosentin tavoitetasolle keskipitkällä aikavälillä on EKP:lle perustavanlaatuinen sitoumus ja että sillä on kyky saavuttaa hintavakaustavoite käytettävissään olevilla välineillä. Samalla oli tärkeää tuoda esiin, että nopea inflaatio rasittaa jokaista talouden toimijaa ja että tarvittava rahapolitiikan kiristäminen ei suju täysin kivuttomasti.
EKP panosti merkittävästi voimavaroja selventääkseen rahapoliittisten päätöstensä vaikutusta inflaatioon. Heinäkuun 2022 koronnosto oli ensimmäinen 11 vuoteen. EKP toteutti laajan viestintäkampanjan tiedottaakseen suurelle yleisölle, mitä korkeammilla koroilla pyritään saavuttamaan ja mitä ne konkreettisesti tarkoittavat ihmisten sekä heidän taloudellisten valintojensa kannalta. Sen osana EKP:n verkkosivuilla julkaistiin aihetta koskevaa yleistajuista oheistietoa (kaikilla EU:n virallisilla kielillä) ja järjestettiin useita EKP:n johtokunnan jäsenten ja asiantuntijoiden televisio- ja radioesiintymisiä, joissa kerrottiin laajemmin tehdyistä päätöksistä ja niiden perusteluista sekä käsiteltiin esitettyjä huolenaiheita.
Lisäksi mekanismia, jolla korkeammat korot voivat hillitä inflaatiota, kuvattiin erityisessä EKP:n podcast-jaksossa ja toisessa podcastissa selvitettiin, miksi rahapolitiikkaa on kiristettävä edelleen talouden heikkenemisestä huolimatta.
EKP:n politiikan ymmärrettävyyttä siitä kiinnostuneen yleisön keskuudessa voidaan parantaa myös jakamalla enemmän EKP:n päätösten taustalla olevaa tietoa ja tutkimusta. Tätä tavoitetta silmällä pitäen vuonna 2022 lanseerattiin uudistettu EKP:n blogi, jossa julkaistaan sekä johtokunnan jäsenten että EKP:n asiantuntijoiden kirjoituksia.
Uudistetun ilmeensä sekä säännöllisesti ilmestyvien kiinnostavien ja visuaalisesti houkuttelevien kirjoitusten myötä EKP:n blogista on tullut houkutteleva kanava, josta voi oppia monista erilaisista keskuspankkitoimintaan liittyvistä aiheista, kuten miesten ja naisten erilaisista inflaatiokokemuksista, vihreiden innovaatioiden rahoituksesta sekä kryptovarojen noususta ja tuhosta. Koska blogikirjoitukset ovat säännönmukaisesti tiiviitä ja yleiskielisiä, ne keräävät lukijakuntaa laajemmalta kuin ainoastaan asiantuntijoiden ja tutkijoiden keskuudesta.
Uusia tapoja suuren yleisön tavoittamiseen
EKP:n johtokunnan jäsenet esiintyivät aiempaa useammin televisiossa ja radiossa
Vuonna 2022 EKP toteutti rahapolitiikan uudelleenarviointiin perustuvaa sitoumustaan laajentaa viestintänsä kattavuutta ja osallistavuutta rahoitusmarkkinoita ja asiantuntijoita laajemmalle sekä pyrkiä kohdistamaan sitä aiempaa enemmän suurelle yleisölle. Koska sisäisen tutkimuksen mukaan suurin osa (79 %) eurooppalaisista kuulee EKP:stä television välityksellä ja myös radiolla ja muilla yleismedioilla on keskeinen rooli, EKP keskittyi näihin medioihin vuonna 2022. Tämä ilmeni EKP:n johtokunnan jäsenten radio- ja televisionäkyvyyden merkittävänä kasvuna (kuvio 11.2).
Kuvio 11.2
EKP:n johtokunnan jäsenten TV- ja radioesiintymisten kasvu
Koska erityisesti nuorempi väestö hakee uutisensa yhtä useammin digitaalisista kanavista, myös EKP vahvisti läsnäoloaan verkossa. EKP paransi verkkosivustojaan sekä laajensi toimintaansa ja uusien julkaisumuotojen käyttöä useilla sosiaalisen median alustoilla, minkä ansiosta sen seuraajien määrä jatkoi kasvamistaan.
Strategian uudelleenarvioinnin tuloksena EKP on sitoutunut tekemään suorasta ja osallistavasta kanssakäymisestä suuren yleisön kanssa keskeisen osan viestintäänsä – toisin sanoen, laajentamaan yksisuuntaista viestintäänsä molemminpuoliseksi keskusteluksi. Näin ollen EKP:n aiemman ”ECB Listens” ‑sivuston pohjalta kehitettiin uusi ”Avoin EKP” -formaatti. ”Avoin EKP” tarjoaa mahdollisuuden välittömään dialogiin EKP:n ylimmän tason edustajien ja yleisön välillä. Tavoitteena on mahdollisimman laaja kattavuus hyödyntämällä esimerkiksi sopivia TV-ohjelmia euroalueen maissa. Ensimmäinen tällainen tapahtuma oli Hollannin TV:n ohjelma ”College Tour”, jossa paikalliset opiskelijat keskustelivat suorassa lähetyksessä pääjohtaja Lagarden kanssa erilaisista aiheista, kuten inflaatiosta, digitaalisesta eurosta, kryptovaroista ja uraneuvoista.
Jotta EKP voisi tavoittaa suuren yleisön tehokkaalla tavalla, sen on puhuttava ihmisille näiden omalla kielellä. Tämä onnistuu vain monikielisen viestinnän avulla. Tätä tavoitetta silmällä pitäen merkittävä osa EKP:n verkkosivustoista on julkaistu EU:n kaikilla 24 kielellä, vuodesta 2022 alkaen myös iiriksi.
Asiakirjojen saatavilla pito on keskeinen osa EKP:n avoimuuspolitiikkaa. Vuonna 2022 EKP käynnisti useita hankkeita helpottaakseen EKP:n asiakirjoja koskevien yleisön lukupyyntöjen tekemistä ja käsittelyä. Noudattaakseen Euroopan oikeusasiamiehen ehdottamia menettelytapoja ja käytäntöjä, joilla toteutettaisiin yleisön oikeutta saada tarkastella asiakirjoja, EKP lisäsi avoimuutta Mahdollisuus tutustua asiakirjoihin -sivustollaan julkaisemalla säännöt sille, miten pitkään erilaisia asiakirjoja säilytetään sekä tiivistelmätietoa edellisen vuoden aikana saaduista asiakirjapyynnöistä. EKP otti huomioon suositukset virantoimituksen osana henkilöstön lähettämien/vastaanottamien teksti- ja pikaviestien tallentamisesta (englanniksi), ja laati henkilöstölleen ohjeet, jotka koskivat teksti- ja pikaviestien tarkasti rajattua käyttöä ja pakollista tallentamista virantoimituksessa.
Euroopan oikeusasiamies ei havainnut epäkohtia EKP:n vastaanottamien asiakirjapyyntöjen käsittelyssä.
Helpottaakseen EKP:n, eurojärjestelmän ja yhteisen valvontamekanismin asiakirjoja koskevien yleisön lukupyyntöjen käsittelyä compliance- ja hallintotapayksikkö kehitti EKP:n, kansallisten keskuspankkien ja kansallisten valvontaviranomaisten henkilöstön käytettävissä olevan avoimuus- ja asiakirjaportaalin. Sen kautta sovellettava sääntely, noudatettavat menettelytavat sekä aiempia tapauksia koskevat tiedot ovat helposti saatavilla. Lisäksi se lisää tietoisuutta avoimuuteen liittyvästä kehityksestä EU:ssa ja kansainvälisellä tasolla.
Vuonna 2022 EKP vastasi noin 10 400 kyselyyn Euroopan kansalaisilta, mikä oli noin 7 % enemmän kuin vuonna 2021. Kansalaisten tietopyynnöt ja kommentit liittyivät moniin erilaisiin aiheisiin, kuten inflaatioon, korkoihin, Venäjän sotaan Ukrainassa, ilmastonmuutokseen, euroon ja valuuttakursseihin.
11.4 Henkilöstölle valmiudet tehdä erinomaista työtä Euroopan eteen
Toimittuaan yli kaksi vuotta pääasiassa etätöissä EKP:n henkilöstö alkoi vuonna 2022 palata asteittain toimistolle ja valmistautua uuteen työskentelytapaan. Tukeaksemme työntekijöitämme siirtymäjaksolla kehitimme ja mukautimme henkilöstöhallinnon politiikkojamme ja hankkeitamme. Jatkoimme henkilöstökyselyjä, joissa tiedusteltiin työntekijöiden hyvinvointia, yhteenkuuluvuutta ja ensimmäisiä kokemuksia hybridityöstä. Hybridimalliin siirtyessämme vahvistimme myös monimuotoisuutta ja osallistamista edistäviä toimiamme luodaksemme työpaikan, jossa jokainen tuntee olonsa turvalliseksi, arvostetuksi ja kunnioitetuksi omana itsenään.
Asteittainen paluu toimistoon
EKP:n henkilöstö valmistautui uuteen työskentelytapaan
Toukokuussa 2022 EKP:n henkilöstö aloitti toimistoon paluun siirtymäjakson, jonka aikana työstä tehtiin toimistolla vähintään kahdeksan päivää kuukaudessa. Samanaikaisesti aloitimme hybridityömallin pilotoinnin kerätäksemme alustavia kokemuksia hybridityöstä. Noin 1 400 työntekijää kuudelta liiketoiminta-alueelta osallistui siihen. EKP:n uusi etätyöpolitiikka perustuu pilottitutkimuksen havaintoihin, henkilöstöltä eri kanavien kautta saatuun palautteeseen, laajaan muiden organisaatioiden vertailuun sekä monivaiheisiin henkilöstön edustajien kuulemisiin. Uusi politiikka on voimassa 1.1.2023 alkaen, ja se erottautuu muiden organisaatioiden käytännöistä yleisesti joustavampana, sillä se sallii EKP:n henkilöstön tehdä etätyötä jopa 110 päivää vuodessa (noin 50 % työajasta).
EKP kuunteli työntekijöitään
Hankkiaksemme tietoa työntekijöiden hyvinvoinnista, yhteenkuuluvuudesta ja ensimmäisistä hybridityöhön liittyvistä kokemuksista jatkoimme henkilöstökyselyjä ja saimme niihin vastauksia noin 60 prosentilta henkilöstöstä. Vaikka henkilöstön hyvinvointi parani edelleen alkuvuonna, se heikkeni vuodenvaihdetta kohti huolimatta siitä, että yhteenkuuluvuus koheni toimistolle paluun jälkeen. Tuoreimman henkilöstökyselymme mukaan henkilöstö koki olevansa hyvin varustautunut hybridityöhön. Työntekijöistä 83 % oli ylpeitä työstään EKP:ssä ja 72 % suosittelisi EKP:tä erinomaisena työpaikkana.
Oppiminen ja kehittyminen
Digitaalisia henkilöstönkehityshankkeita aloitettiin
Vuonna 2022 järjestimme oppimishankkeita, joilla pyrittiin nopeuttamaan liiketoiminnan digitalisaatiota, varustamaan henkilöstömme hybridityötä varten ja tukemaan henkilöstön ammatillista kehitystä. Perustimme esimerkiksi digitaitojen oppimisportfolion, johon sisältyi huippuasiantuntijoiden vetämiä opetustapahtumia ja verkkokursseja sekä esihenkilöille että koko henkilöstölle ja aloitimme uudestaan EKP:n johdolle suunnatun Leadership Growth -ohjelman. Tarjosimme henkilöstömme käyttöön Euroopan komission ja muiden EU:n toimielinten oppimismateriaalia sekä komission ”EU Learn” -portaalin kautta välitettävää LinkedIn Learningin oppimismateriaalia, ja samaan aikaan avasimme oman uuden virtuaalisen oppimisalustamme EUREKAn (”European Expertise & Knowledge Academy”). EUREKA edistää tietojenvaihtoa ja yhteistyötä. Lisäksi se kokoaa EKP:n tarjoamat oppimis- ja liikkuvuusmahdollisuudet yhteen paikkaan. Vuodesta 2023 alkaen se kattaa myös muiden EKPJ:n laitosten ja YVM:n tarjoamat oppimis- ja liikkuvuusmahdollisuudet.
Koko järjestelmän kattavaa yhteistyötä oppimisen ja kehittymisen alueella tehostettiin
Hyödynnämme liikkuvuutta monipuolisuuden edistämiseksi ja houkutellaksemme kyvykkäitä työntekijöitä, joilla on uudenlaisia näkemyksiä. Tämä osoittautui hyödylliseksi pandemian aikana, jolloin palautimme työkierrossa olevan henkilöstön alkuperäisille liiketoiminta-alueilleen pakottavien operatiivisten tarpeiden takia. Vuonna 2022 henkilöstön liikkuvuus EKP:n liiketoiminta-alueiden välillä väheni hieman ja oli 4,3 % (4,5 % vuonna 2021). EKPJ:n ja YVM:n piirissä liikkuvuutta lisäsivät kaksi aloitetta: uudelleen aloitettu Schuman-ohjelma ja uusi järjestelmänlaajuinen virtuaalitiimien pilottiohjelma. Kumpikin näistä hankkeista tarjoaa sekä EKP:n henkilöstölle että EKPJ:n ja YMV:n henkilöstölle mahdollisuuden tehdä etätyötä kiinnostavissa projekteissa (taulukko 11.1).
Taulukko 11.1
Liikkuvuushankkeet
Toimenpiteet ukrainalaisten asiantuntijoiden tukemiseksi
EKP toteutti useita toimenpiteitä ukrainalaisten asiantuntijoiden tukemiseksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Aloitimme vastavalmistuneille ukrainalaisille suunnatun työharjoitteluohjelman ja tarjosimme ukrainalaisille asiantuntijoille lyhyitä määräaikaisia työsopimuksia. Syyskuussa 2022 otimme vastaan 15 ukrainalaista harjoittelijaa ja kaksi lyhytaikaista työntekijää. Varmistimme myös, että lapsenhoito- ja majoituspalveluntarjoajamme ovat ukrainalaisten pakolaisten käytettävissä. Lisäksi olemme pyrkineet tarjoamaan työmahdollisuuksia Ukrainan keskuspankin henkilöstölle.
Monimuotoisuus ja osallistaminen
Moninaisten osaajien houkutteluun panostettiin
EKP:lle on tärkeää kyetä houkuttelemaan erilaisia osaajia, jotta se pystyy tekemään parhaita mahdollisia päätöksiä palvelemiensa kansalaisten hyväksi. Tätä silmällä pitäen EKP osallistui vuonna 2022 useille uramessuille, kuten ADANin (Afro Deutsches Akademiker Netzwerk) järjestämille Euroopan suurimmille mustien ja rodullistettujen uramessulle sekä EUROUTiin, joka on Euroopan johtava LGBTQ+ ‑liiketoimintakonferenssi. Aloitimme myös onnistuneesti työharjoittelupilottiohjelman autismin kirjolla oleville hakijoille.
Sukupuolijakauman tasapainottamiseen panostettiin entistä enemmän
Seurasimme edistystämme vuosien 2020–2026 sukupuolitavoitteissa parannettuja sukupuolten pisteytyskortteja käyttäen. Vuonna 2022 EKP saavutti tavoitteensa, jonka mukaan vähintään 50 % johtotason (kaikki johtotehtävät ja ylin johto) rekrytoinneista ja ylennyksistä kohdistuisi naisiin. Tavoitteesta kuitenkin jäätiin enimmillään 10 ja vähimmilläänkin 6 prosenttiyksikköä (tiimi-)esihenkilö-, asiantuntija- ja analyytikkotasolla. Kun taas tarkastellaan naisten kokonaisosuutta kussakin palkkaluokassa, vuonna 2022 tavoitteet saavutettiin johtotasolla (kaikki johtotehtävät ja ylin johto) sekä analyytikkojen tasolla. Sitä vastoin tavoitteista jäätiin tiimiesihenkilöiden tasolla 2 prosenttiyksikköä ja asiantuntijoiden tasolla 1 prosenttiyksikkö (taulukko 11.2). Lisäämme edelleen ponnistuksiamme sukupuolijakauman tasapainottamiseksi.
Taulukko 11.2
Tavoitteet naispuolisen henkilöstön rekrytoinneille ja osuudelle vuonna 2022
Toteutimme myös useita toimenpiteitä, joissa tarkasteltiin sukupuolen rinnalla muita monimuotoisuuden näkökohtia, kuten ikää, etnisyyttä ja vammaisuutta. Yksi niistä oli uusitun naisille suunnatun EKP:n stipendiohjelman lanseeraus.
EKP pyrkii tarjoamaan osallistavan kulttuurin
EKP haluaa luoda työskentelykulttuurin, jossa kaikki työntekijät tuntevat kuuluvansa mukaan sekä nauttivansa luottamusta ja jossa erilaiset taustat, kokemukset ja kyvyt ovat tervetulleita ja arvostettuja. Mahdollistaaksemme tällaisen kulttuurin ja kuunnellaksemme henkilöstöämme aiheesta jatkoimme vuonna 2022 inkluusio-ohjelmamme toteutusta. Kurssien ja verkko-oppimateriaalin tarjoamisen lisäksi järjestimme useita työpajoja, joissa keskityttiin inklusiiviseen käyttäytymiseen ryhmätyössä. Pääjohtaja Christine Lagarde sekä 28 kansallisen keskuspankin ja valvontaviranomaisen pääjohtajat allekirjoittivat periaatteet tasa-arvon, monimuotoisuuden ja osallisuuden edistämiseksi EKPJ:ssä ja YVM:ssä.
EKP:n henkilöstö lukuina
11.5 Ympäristöön ja ilmastoon liittyvien haasteiden käsittely
EKP:n ilmastotyötä ohjataan johtokunnan neuvonantajien alaisessa ilmastonmuutoskeskuksessa
EKP on sitoutunut antamaan panoksensa ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön ja puuttumaan ilmastonmuutokseen liittyviin riskeihin mandaattinsa rajoissa. Vuonna 2021 EKP vahvisti ilmastotyönsä hallinnointia perustamalla ilmastonmuutoskeskuksen, joka raportoi suoraan EKP:n pääjohtajalle ja antaa johtokunnalle säännöllisiä tilannekatsauksia edistymisestä ja priorisoinneista.
Ilmastonmuutoskeskus suunnittelee ja ohjaa EKP:n ilmastostrategiaa ja edistää ilmastoon liittyvää työtä yhteistyössä asianomaisten sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. Säännölliset tapaamiset EKP:n ylimmän johdon kanssa toimivat koordinoinnin ja tietojenvaihdon kanavana.
Ilmastoon liittyvät näkökohdat on jo sisällytetty EKP:n nykyisiin hallinnointirakenteisiin, kuten ilmastoon liittyvien riskien arviointiin sekä relevanteilta osin rahapoliittisiin operaatioihin, rahapolitiikkaan liittymättömien sijoitusten hoitoon, rahoitusvakauteen sekä operatiivisten riskien hallintaan. Lisäksi EKP päätti vuonna 2022 ottaa käyttöön sisäisen kehikon, jolla tuetaan eurooppalaisen ilmastolain tavoitteiden sisällyttämistä EKP:n politiikkoihin, hankkeisiin ja toimintaan sekä niihin liittyvää raportointia vuosikertomuksessa. Eurojärjestelmässä perustettiin uusi ilmastonmuutosfoorumi, jonka tarkoituksena on syventää yhteistyötä tietojenvaihdon ja valmiuksien parantamisen saralla sekä tukea ilmastotyöhön liittyvää innovaatiota. Ilmaston muutosta koskevaan politiikkaan liittyviä kysymyksiä käsitellään vastaisuudessakin asianomaisessa eurojärjestelmän ja EKPJ:n komiteassa.
EKP käynnisti ilmasto-ohjelmansa, jolla ohjataan sen ilmastonmuutostyötä kaikilla toimialueilla.
EKP:n ilmasto-ohjelma aloitettiin vuonna 2022, ja siinä määritellään EKP:n ilmastotyön strategiset tavoitteet, painopistealueet ja tiekartta. Ohjelman ohjenuorana on kolme strategista tavoitetta. Ensinnäkin EKP pitää ilmastonmuutokseen liittyvät rahoitusriskit hallinnassa ja pyrkii vähentämään niitä sekä arvioi ilmastonmuutoksen taloudellista vaikutusta. Toiseksi se tukee hallittua siirtymää ilmastoneutraaliin talouteen mandaattinsa piiriin kuuluvilla toimenpiteillä. Kolmanneksi se jakaa osaamistaan pyrkien edistämään tavoitteitaan myös EKP:n ulkopuolella. EKP:n ilmasto-ohjelmaa päivitetään jatkuvasti. Strategisten tavoitteiden saavuttamista tukevat toimenpiteet on ryhmitelty kuuteen painopistealueeseen, jotka on kuvattu kaaviossa 11.1.
Kaavio 11.1
EKP:n ilmasto-ohjelman strategiset tavoitteet
Ilmastotyön painopistealueet
Vuonna 2022 EKP toteutti uusia toimia sisällyttääkseen ilmastonmuutokseen liittyvät näkökohdat toimintaansa mandaattinsa puitteissa ja käsillä olevia tehtäviä silmällä pitäen.
EKP arvioi ilmastonmuutoksen ja sen hillintätoimien kokonaistaloudellista vaikutusta ja kehittää ilmastoon liittyvää tilastotietoa.
EKP arvioi edelleen analyysitoimintansa osana ilmastonmuutoksen ja sen hillintätoimien kokonaistaloudellista vaikutusta inflaatioon ja reaalitalouteen. Euroalueen talousnäkymiä koskevien eurojärjestelmän asiantuntijoiden joulukuun 2022 arvioihin sisältyi arvio ilmastonmuutokseen liittyvien finanssipoliittisten toimien, kuten energiaverojen, vaikutuksesta talouskasvuun ja inflaatioon. Keskeiset tulokset julkaistiin Talouskatsauksessa. Analyysissa keskityttiin muun muassa arvioimaan äärimmäisten sääolojen vaikutusta inflaatioon. Lisäksi EKP edistyi tavoitteessaan sisällyttää ilmastonmuutokseen liittyvät näkökohdat kokonaistaloudellisen mallintamisen työvälineistöön.
Eurojärjestelmässä kehitettiin ilmastoon liittyviä tilastollisia indikaattoreita, esimerkiksi kokeellisia indikaattoreita kestävän kehityksen mukaisille rahoitusvälineille sekä analyyttisia indikaattoreita, jotka mittaavat rahoituslaitosten altistumista fyysisille riskeille sekä niiden salkkujen hiilijalanjälkeä. Näitä indikaattoreita tullaan kehittämään edelleen. Tässä yhteydessä eurojärjestelmä pyrkii myös parantamaan ilmastoa koskevan tiedon saatavuutta ja laatua esimerkiksi arvioimalla ja soveltamalla julkisia tietolähteitä siirtymäriskin ja fyysisten riskien analyysiin sekä ostamalla kaupallista tietoa nykyisten tietoaineistojen aukkojen täyttämiseksi.
EKP työskentelee ilmastoon liittyvien rahoitusriskien arvioinnin parantamiseksi
Parantaakseen ilmastoon liittyvien rahoitusriskien arviointia eurojärjestelmä suoritti vuonna 2022 ensimmäisen ilmastoriskien stressitestin, joka koski useita rahoitussaamisia sen taseessa. Keskeisimmät yrityslainasalkkuun liittyvät tulokset julkaistiin maaliskuussa 2023 eurojärjestelmän ilmastoon liittyvissä taloudellisissa tiedoissa. Eurojärjestelmä kehitti myös yhteiset vähimmäisvaatimukset ilmastoriskien sisällyttämiseksi kansallisten keskuspankkien omiin luottoriskin arviointijärjestelmiin, joita sovelletaan eurojärjestelmän vakuuksiin ja jotka tulevat voimaan vuoden 2024 lopussa. EKP:n analyysin tuloksena saatiin myös lisää näyttöä ilmastoriskien systeemisestä luonteesta, mikä toimii perusteena nykyisten makrovakausvalvonnan politiikkainstrumenttien mukauttamiselle, jotta vähennetään näiden riskien vaikutusta rahoitusjärjestelmään.[73]
Ilmasto- ja ympäristöriskien integraatio EKP:n pankkivalvontaan etenee, ja ne on nimetty valvontaprioriteetiksi vuosille 2023–2025. Tietoa keskeisistä vuonna 2022 toteutetuista toimenpiteistä on esitetty EKP:n pankkivalvonnan toimintakertomuksessa.
EKP sisällyttää ilmastonmuutokseen liittyviä näkökohtia rahapoliittisiin operaatioihinsa ja arvioi ilmastonmuutoksen vaikutusta rahapolitiikkaan
Eurojärjestelmä toteutti uusia toimenpiteitä yhdistääkseen ilmastonmuutoksen rahapoliittisiin operaatioihin. Lokakuusta 2022 lähtien eurojärjestelmä aloitti rahapoliittisten yrityslainasalkkujensa hiili-intensiteetin vähentämisen painottamalla sijoituksissaan ilmastoasioissa liikkeeseenlaskijoita, jotka suoriutuvat ilmastoasioissa paremmin niiden aikaisemmilla päästömäärillä, päästöjen vähennyssuunnitelmien kunnianhimoisuudella sekä raportoinnin laadulla mitaten.
Lisäksi eurojärjestelmä päätti vakuuskäytännöissään asettaa rajoituksen sille hiilijalanjäljeltään suurien liikkeeseenlaskijoiden arvopaperien osuudelle, jonka vastapuolet voivat antaa vakuudeksi ottaessaan luottoa eurojärjestelmältä. Rajoitusta aletaan soveltaa vuoden 2024 lopussa, mikäli tarvittavat tekniset edellytykset on saatu toteutettua. Lisäksi joulukuussa 2022 EKP tarkasteli ensimmäistä kertaa ilmastoriskejä osana säännöllistä yrityslainavakuuksiin sovellettavien aliarvostusten arviointiaan. Vuoden 2022 riskienvalvontatoimenpiteitä koskevassa arvioinnissa ei havaittu tarvetta muuttaa aliarvostuskäytäntöjä ilmastonäkökohtien perusteella, sillä päivitetty aliarvostusasteikko on jo riittävän suojaava ilmastoon liittyvien rahoitusriskien osalta. Muita vakuuskäytäntöön liittyviä toimenpiteitä olivat raportointia koskevien kelpoisuusvaatimuksien käyttöönotto arviolta vuodesta 2026 alkaen yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiivin soveltamisalueeseen kuuluvien yritysten osalta sekä edellä mainittu riskiarvion täydentäminen.
EKP analysoi poliittista keskustelua ja osallistuu siihen kestävän rahoituksen edistämiseksi
EKP osallistui aktiivisesti keskusteluun kestävästä rahoituksesta EU:n ja kansainvälisen talouspolitiikan sekä rahoitusalan sääntelyn asiaankuuluvilla foorumeilla, kuten G7- ja G20-ryhmät, finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä, Baselin pankkivalvontakomitea, keskuspankkien ja pankkivalvojien Network for Greening the Financial System -verkosto (NGFS), Euroopan pankkiviranomainen ja EFRAG. Näin EKP pyrkii edistämään ilmastonmuutokseen paneutuvan sääntelyn kehitystä, parantamaan ilmastoriskianalyysien ja ilmastoskenaarioiden laatua, edistämään raportoinnin parantamista omasta näkökulmastaan, täyttämään tietoaineistojen aukkoja sekä viime kädessä myötävaikuttamaan niin yksityisen kuin julkisenkin kestävän rahoituksen kasvuun. Esimerkkejä EKP:n työstä EU:n kestävää rahoitusta ja ilmastoa koskevan lainsäädännön hyväksi ovat sen lausunto ehdotuksesta direktiiviksi rakennusten energiatehokkuudesta sekä sen myötävaikutus eurooppalaisten kestävyysraportoinnin standardien kehittämiseen Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (EFRAG) kestävyysraportointilautakunnan tarkkailijajäsenenä. Kansainvälisellä tasolla EKP toimii lisäksi parhaillaan puheenjohtajana NFGS-verkoston skenaariosuunnittelun ja -analyysin työryhmässä sekä oikeudellisten kysymysten asiantuntijoiden verkostossa.
Vuoden 2022 ympäristöselonteossaan EKP esittelee suunnitelmansa liiketoimintojensa yhteensovittamiseksi Pariisin sopimuksen tavoitteiden kanssa. Suunnitelmassa keskitytään vähentämään matkustukseen ja konferensseihin liittyviä ympäristövaikutuksia sekä hallitsemaan arvoketjun vaikutuksia yhdessä toimittajien kanssa kestävien hankintaprosessien tarjoamien välineiden avulla. Edistystä saavutettiin myös toisen eurosetelisarjan elinkaaren potentiaalisten ympäristövaikutusten arvioinnissa. Käytettävissä olevien tietojen perusteella käynnistettiin tutkimustoimintaa ja toteutettiin politiikkoja, joiden tavoitteena on minimoida eurosetelien ympäristövaikutukset. Esimerkkejä tällaisista toimista ovat kestävästi tuotetun puuvillan käyttö setelipapereissa, kierrossa olevien setelien käyttöajan pidentäminen sekä käytöstä poistettavien setelien entistä kestävämmät hävittämismenetelmät.
Mitä tulee avoimuuden lisäämiseen, EKP ja eurojärjestelmä julkistivat maaliskuussa 2023 ensimmäiset ilmastoon liittyvät taloudelliset tiedot EKP:n ja eurojärjestelmään kuuluvien kansallisten keskuspankkien euromääräisistä sijoitussalkuista sekä eurojärjestelmän rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävästä yrityslainasalkusta. EKP:n raportissa sen muista kuin rahapoliittisista sijoitussalkuista selostetaan EKP:n sijoitusstrategiaa sekä kuvataan edistymistä sen omien varojen ja henkilöstön eläkevarojen hiili-intensiteetin pienentämisessä.
12 Tutustu henkilöstöömme
Työpaikan vaihdokset EKP:n sisällä ja väliaikaiset työskentelyjaksot toisessa keskuspankissa tai yhteistyökumppanina olevassa laitoksessa ovat tulleet olennaisiksi osiksi eurojärjestelmän ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän henkilöstön ammatillista ja henkilökohtaista kehitystä. Nämä liikkuvuusmahdollisuudet ovat työntekijöille erinomainen keino laajentaa tietojaan ja taitojaan ja samalla antaa oma asiantuntijapanoksensa merkittäviin, Euroopan laajuisesti vaikuttaviin hankkeisiin.
Seuraavassa esitellään niitä monenlaisia tehtäviä, joista työntekijämme ovat eri liikkuvuusjärjestelyjen kautta saaneet kokemusta.
Pääekonomisti Elena Bobeica, kansantalouden pääosasto
Työskentelin väliaikaisesti sihteeristön pääosastossa EKP:n sisäisen liikkuvuushankkeen kautta, ja vuonna 2022 palasin kansantalouden pääosastoon tarttuakseni haastavaan projektiin. Sain jaetun johtoaseman ryhmässä, jossa EKP:n ja kansallisten keskuspankkien asiantuntijat tutkivat omistusasumisen kustannuskehityksen ennustamiseen liittyviä kysymyksiä.
Ne omistusasumisen asumispalvelukustannukset, jotka liittyvät asunnon omistamiseen ja kunnossapitoon ja siinä asumiseen, ovat keskeisiä kustannuseriä. Silti ne sisältyvät inflaation nykyiseen mittariin vain osittain. Inflaation ja sen erien kehityksen ennustaminen kuuluu kuitenkin keskuspankkien päätehtäviin, ja Euroopan tilastojärjestelmän monivuotisessa hankkeessa nämä omistusasumisen kustannukset tullaan sisällyttämään yhteensovitettuun kuluttajahintaindeksiin (YKHI).
Työskenneltyäni aiemmin inflaation ennustamisen eri näkökohtien parissa minua kiinnosti perehtyä nyt haasteisiin, jotka liittyvät omistusasumisen kustannuskehityksen ennustamiseen, ja tutkia tapoja vastata niihin. Erityisen antoisa osa työtä oli vuorovaikutus kansallisten keskuspankkien kollegoideni kanssa. Teimme projektissa läheistä yhteistyötä ja pystyimme vaihtamaan monenlaisia näkemyksiä ja tietoa eri maiden erityispiirteistä. Tämä oli todella hyödyllistä, sillä euroalueen asuntomarkkinoissa on paljon maakohtaista vaihtelua. Koin, että saimme syvennetyksi käsityksiämme omistusasumiseen liittyvistä kustannuksista ja siitä, miten niiden sisällyttäminen YKHI-inflaatioon mahdollisesti vaikuttaisi kustannuskehityksen ennustamiseen ja seurantaan.
Vanhempi ekonomisti Daniel Gybas, NGFS-verkoston sihteeristö
Ilmastonmuutokseen vastaaminen on maailmanlaajuinen haaste, joka vaatii maailmanlaajuisia toimia, mutta toisaalta eri keskuspankkien toimintaympäristöissä on suuria eroja. Markkinaoperaatioiden pääosastossa olin ollut mukana laatimassa EKP:n ensimmäisiä suunnitelmia ilmastonmuutosnäkökohtien sisällyttämisestä rahapolitiikan ohjausjärjestelmään, ja olin utelias tutustumaan muiden, erilaisissa ympäristöissä toimivien keskuspankkien tapoihin vastata tähän haasteeseen. EU:n kansallisten keskuspankkien erityisen liikkuvuusaloitteen, Schuman-ohjelman, kautta pääsin siirtymään NGFS:n (Network of Central Banks and Supervisors for Greening the Financial System) sihteeristöön, joka toimii Ranskan keskuspankin tarjoamissa tiloissa. Siellä työskentelen rahapolitiikkaa käsittelevän työryhmän tukena. Painopistealueenani on rahapoliittisten operaatioiden viherryttäminen, jonka osalta edistän tietojenvaihtoa kokeneempien keskuspankkien, kuten EKP:n, ja sellaisten keskuspankkien välillä, jotka vasta kaavailevat omien ohjausjärjestelmiensä mukauttamista ilmastonäkökohtiin.
Tämän hyvin antoisan työtehtävän ansiosta olen päässyt omakohtaisesti tutustumaan keskuspankkien toimiin ja aloitteisiin sekä edistämään tietojen ja kokemusten vaihtoa eri keskuspankkien välillä. Vaikka perheeni muutto Frankfurtista Pariisin alueelle oli henkilökohtaiselta kannalta haastava, olen sen myötä saanut myös mahdollisuuksia henkilökohtaiseen kasvuun ja arvokkaita muistoja.
Vanhempi yritystutkimuksen asiantuntija Stefano Pagnano, tietojärjestelmien pääosasto
Aloitin EKP-urani hallinnointi- ja kehittämispalvelujen toimistossa, jossa työskentelin tietotekniikan hallinnoinnin ja digitaalisen muutosprosessin parissa. Muutaman vuoden päästä totesin, että olisi kiinnostavaa tutustua EKP:hen toisenlaisesta näkökulmasta ja tuoda työkokemukseni uuteen yhteisöön. Sisäisen liikkuvuusmahdollisuuden tarjoutuessa siirryin vuonna 2022 tietotekniikan pääosaston tilastoinnin ja analytiikan toimistoon. Tässä uudessa toimistossani kehitetään huipputason tietoalustoja ja analyysisovelluksia, jotka edistävät EKP:n tavoitetta tulla tieto-ohjautuvaksi organisaatioksi.
Tällä hetkellä kehitän CASPER-nimistä keskitettyä tiedonkeruualustaa, jossa tietojen toimittaminen EKP:lle kaikkialta maailmasta on automatisoitu nopeaksi itsepalvelutoiminnoksi. Tällä hetkellä CASPERilla on yli 3 000 käyttäjää, ja 175 eri laitosta käyttää sitä raportointivelvollisuuksiensa täyttämiseen.
Uudessa roolissani osallistun projektinhallintaan ja yritystutkimukseen. Yhdessä tilastoinnin pääosaston kollegoideni kanssa etsimme jatkuvasti tapoja parantaa palvelujamme. Uudessa toimistossani on esimerkiksi pantu alulle yhteisen tiedonhallinnan ohjelma. Se on monitahoinen hanke, jonka tavoitteena on kehittää uuden sukupolven tiedonhallinta- ja analyysialusta kaikille EKPJ:n ja yhteisen valvontamekanismin käyttäjille. Edessä on paljon muutosprosesseihin liittyviä haasteita, mutta tartumme niihin yhteishengen ja rakentavan asenteen voimin!
Liikkuvuusohjelmassa on ollut sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti antoisaa olla. Sen kautta olen voinut laajentaa verkostoani ja työskennellä innovatiivisissa tehtävissä hyödyntäen kahta eri ominaisuutta: yhtäältä uuden tulokkaan toisenlaista näkökulmaa ja toisaalta kokeneen ammattilaisen osaamistani.
Ekonomisti Meri Sintonen, rahapolitiikan pääosasto
Tulin vuonna 2022 Suomen Pankista EKP:n rahapolitiikan strategian toimistoon määräaikaisesti siirrettynä eurojärjestelmän henkilökunnalle suunnatun liikkuvuusaloitteen, Schuman-ohjelman, kautta. Maksualaan erikoistuneena ekonomistina analysoin digitaalisen euron rahapoliittisia vaikutuksia yhdessä EKP:n eri toimialoilla työskentelevien kollegoideni kanssa. Digitaalinen euro tarjoaisi monenlaisia etuja, mutta se voisi vaikuttaa myös rahapolitiikkaan ja rahoitusjärjestelmän vakauteen sen mukaan, missä määrin se korvaisi pankkitalletuksia.
Työskentelen projektissa, jossa pyritään ennustamaan digitaalisen euron potentiaalista kysyntää sen suunnitteluominaisuuksien perusteella. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää arvioitaessa digitaalisen euron käyttöönoton vaikutuksia kotitalouksien pankkitalletuksiin ja käteisvaroihin. Tutkimus valottaa myös sitä, miten erilaiset suunnitteluvalinnat vaikuttavat digitaalisen euron kysyntään ja miten kysyntä vaihtelee erityyppisten kotitalouksien ja euroalueen eri maiden välillä.
Tämä määräaikainen siirto on antanut minulle ainutlaatuisen tilaisuuden kehittää taitojani, laajentaa verkostojani, tutustua paremmin EKP:hen ja osallistua äärettömän mielenkiintoiseen projektiin. On ollut inspiroivaa tehdä yhteistyötä kaikkien näiden lahjakkaiden ihmisten kanssa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tilinpäätös
https://www.ecb.europa.eu/pub/annual/annual-accounts/html/ecb.annualaccounts2022~ee9329bf6f.fi.htmlEurojärjestelmän konsolidoitu tase 31.12.2022
https://www.ecb.europa.eu/pub/annual/balance/html/ecb.eurosystembalancesheet2022~4a2e481250.fi.html© Euroopan keskuspankki, 2023
Postiosoite 60640 Frankfurt am Main, Germany
Puhelin +49 69 1344 0
Internet www.ecb.europa.eu
Kaikki oikeudet pidätetään. Kopiointi on sallittu opetuskäyttöön ja ei-kaupallisiin tarkoituksiin, kunhan lähde mainitaan.
Jollei erikseen maininta, vuosikertomuksen tiedot perustuvat 18.3.2023 käytettävissä olleisiin tietoihin.
Termien selityksiä on EKP:n sanastossa.
HTML ISBN 978-92-899-5970-4, ISSN 1725-2881, doi:10.2866/733165, QB-AA-23-001-FI-Q
EKP:n julkaisuissa käytetään laajalti tätä vaihtoehtoista arviota, koska julkisista investoinneista ei ole saatavissa virallisia neljännesvuosittaisia tietoja.
Volatiilisuus johtuu siitä, että Irlantiin on sijoittautunut vähäinen määrä suuria monikansallisia yrityksiä, jotka siirtelevät henkisiä omaisuustuotteita rajojen yli verotuksen optimoimiseksi pitkälti talouden suhdannevaiheesta riippumatta. Tällaiset liiketoimet saattavat olla suuria ja epäsäännöllisiä. Ne voivat myös tapahtua välittömästi, koska investoinnit henkisiin omaisuustuotteisiin eivät vie rakentamisaikaa.
Finanssipolitiikan mitoitukseen vaikuttavat paitsi julkisen talouden automaattiset reaktiot taloussuhdanteeseen myös talouden finanssipoliittisten elvytystoimien suuntaaminen ja niiden laajuus. Euroalueen finanssipolitiikkaa tarkastellaan lähemmin Talouskatsauksen 4/2016 artikkelissa ”The euro area fiscal stance”.
Ks. Talouskatsauksen 2/2023 artikkeli ”Fiscal policy and high inflation”.
Ks. sodan vaikutuksista elintarvikkeiden inflaatioon Talouskatsauksen 4/2022 kehikko ”Elintarvikkeiden inflaation kiihtyminen euroalueella ja Venäjän Ukrainassa käymän sodan vaikutukset”.
Ks. Talouskatsauksen 8/2022 artikkelin ”Wage developments and their determinants since the start of the pandemic” kehikko ”Comparing labour market developments in the euro area and the United States and their impact on wages”.
Ks. C. Antonopoulos ym., ”The Greek labour market before and after the pandemic: Slack, tightness and skills mismatch”, Economic Bulletin, nro 26, Kreikan keskuspankki, joulukuu 2022.
Ks. 19.9.2022 julkaistu lehdistötiedote ”ECB provides details on how it aims to decarbonise its corporate bond holdings”.
Ks. EKP:n Talouskatsauksen 3/2022 kehikko ”Gradual phasing-out of pandemic collateral easing measures”.
Ks. EKP:n julkaisu ”The financial risk management of the Eurosystem’s monetary policy operations”, heinäkuu 2015.
Lisätietoa on EKP:n verkkosivuilla, ks. ”FAQs on the corporate sector purchase programme and non-financial commercial paper” (päivitetty 22.2.2023).
Ks. 4.7.2022 julkaistu lehdistötiedote ”Ilmastonmuutos otetaan yhä paremmin huomioon rahapolitiikassa”.
Ks. ”Eurojärjestelmän voitot ja tappiot” EKP:n verkkosivuilla.
YVM-asetuksen artiklassa 5 EKP:lle annetaan tällä saralla tärkeä rooli ja erityisvaltuuksia, esimerkiksi valtuudet toteuttaa tarvittaessa kansallisia vaatimuksia tiukempia toimia.
Vuonna 2022 vastasyklistä pääomapuskurivaatimusta kasvatti 11 maata (Bulgaria, Saksa, Viro, Irlanti, Ranska, Kroatia, Kypros, Liettua, Alankomaat, Slovenia ja Slovakia). Luxemburgin pääomapuskurivaatimus pysyi nollaa prosenttia suurempana. Järjestelmäriskipuskureiden osalta kaksi maata (Saksa ja Slovenia) ottivat käyttöön sektorikohtaisen puskurivaatimuksen, ja Liettuan sektorikohtainen puskurivaatimus pysyi positiivisena. Belgia puolestaan oli päättänyt vuoden 2021 lopussa korvata käyttämänsä asuinkiinteistöjen riskipainon sektorikohtaisella järjestelmäriskipuskurilla. Itävalta kasvatti laajaa järjestelmäriskipuskuriaan, ja Bulgarian ja Kroatian laajojen järjestelmäriskipuskurien vaatimukset pysyivät nollaa prosenttia suurempina.
Lisäksi julkilausumassa todettiin ja vahvistettiin EJRK:n 22.9.2022 antama varoitus, joka koski EU:n rahoitusjärjestelmän haavoittuvuuksia (ks. jäljempänä).
”Enhancing macroprudential space in the banking union – report from the Drafting Team of the Steering Committee of the Macroprudential Forum”, EKP:n vastaus Euroopan komission neuvonantopyyntöön EU:n makrovakauslainsäädännön arvioinnista, liite 2, maaliskuu 2022.
Esimerkiksi toukokuun 2022 julkaisun kehikossa 8 keskitytään pääomaan liittyvien makrovakaustoimien välittymiseen ja tehoavuuteen.
EJRK vastaa EU:n rahoitusjärjestelmän makrovakauden valvonnasta sekä järjestelmäriskien ennaltaehkäisemisestä ja vähentämisestä. Se toteuttaa tätä tehtävää antamalla varoituksia ja suosituksia.
Ks. ”Review of the EU Macroprudential Framework for the Banking Sector – response to the call for advice”, EJRK, maaliskuu 2022, ”Review of the EU Macroprudential Framework for the Banking Sector – a Concept Note”, EJRK, maaliskuu 2022, ja M. Wedow ym., ”Making the EU macroprudential framework fit for the next decade”, VoxEU column, 4.10.2022.
Ks. ”Mitigating systemic cyber risk”, EJRK, tammikuu 2022.
Ks. ”Report on the economic rationale supporting the ESRB Recommendation of 2 December 2021 on money market funds and assessment”, EJRK, tammikuu 2022.
Ks. ”EU Non-bank Financial Intermediation Risk Monitor”, nro 7, EJRK, heinäkuu 2022.
Ks. EKP:n ja EJRK:n ilmastoriskien seurantatyöryhmän julkaisu ”The macroprudential challenge of climate change”, EKP/EJRK, heinäkuu 2022.
Ks. ”Vulnerabilities in the EEA commercial real estate sector”, EJRK, tammikuu 2023.
Euroopan järjestelmäriskikomitean suositus, annettu 2 päivänä joulukuuta 2021, rahamarkkinarahastoja koskevasta uudistuksesta (EJRK/2021/9) (EUVL C 129, 22.3.2022, s.1), ja Euroopan järjestelmäriskikomitean suositus, annettu 2 päivänä joulukuuta 2021, Euroopan laajuisesta systeemisten kyberpoikkeamien koordinointikehyksestä asiaan liittyviä viranomaisia varten (EJRK/2021/17) (EUVL C 134, 25.3.2022, s.1).
Ks. ”ESRB issues new warnings and recommendations on medium-term residential real estate vulnerabilities”, lehdistötiedote, EJRK, 11.2.2022.
Euroopan järjestelmäriskikomitean varoitus, annettu 22 päivänä syyskuuta 2022,unionin rahoitusjärjestelmän haavoittuvuuksista (EJRK/2022/7) (EUVL C 423, 7.11.2022, s.1).
Euroopan järjestelmäriskikomitean suositus, annettu 1 joulukuuta 2022, liikekiinteistösektorin haavoittuvuuksista Euroopan talousalueella (EJRK/2022/9).
EKP käytti oikeuttaan määrätä sanktioita valvonnassaan oleville luottolaitoksille ja määräsi maaliskuussa 2022 Banque et Caisse d’Epargne de l’Etat, Luxembourg ‑pankille sanktion pääomantarvetta koskevasta virheellisestä tiedosta. Samana päivänä se määräsi Bank of Cyprus ‑pankille sanktion likviditeetin siirtämisestä tytäryhtiöille ilman EKP:n hyväksyntää. Joulukuussa 2022 EKP määräsi ABANCA-pankille sanktion, koska pankki ei tehnyt merkittävää kyberhyökkäystä koskevaa ilmoitusta annettuun määräaikaan mennessä.
Lisätietoja vakavaraisuusasetuksesta ja -direktiivistä on kehikossa 2. Sieltä löytyvät myös linkit pankkilainsäädännön uudistamista koskeviin EKP:n lausuntoihin.
Ks. esim. F. Elderson, ”Mind the gap, close the gap – the ECB’s views on the banking package reforms”, EKP:n pankkivalvontablogi, 28.4.2022, ja J. M. Campa, (Euroopan pankkiviranomaisen puheenjohtaja), L. de Guindos ja A. Enria, ”Strong rules, strong banks: let’s stick to our commitments”, , EKP:n pankkivalvontablogi, 4.11.2022.
Ks. ”An EU financial system for the future”, EKP:n varapääjohtajan Luis de Guindosin puhe EKP:n ja Euroopan komission yhteisessä rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä käsittelevässä konferenssissa, Frankfurt am Main, 6.4.2022.
Ks. ”Mind the liquidity gap: a discussion of money market fund reform proposals” ja ”Assessing the impact of a mandatory public debt quota for private debt money market funds”, Macroprudential Bulletin, nro 16, EKP, 21.1.2022.
Ks. ”Assessment of the Effectiveness of the FSB’s 2017 Recommendations on Liquidity Mismatch in Open-Ended Funds”, FSB, 14.12.2022.
Ks. ”Enhancing the Resilience of Non-Bank Financial Intermediation – Progress report”, FSB, 10.11.2022.
Ks. ”Application of the Principles for Financial Market Infrastructures to stablecoin arrangements”, Kansainvälinen järjestelypankki ja IOSCO, heinäkuu 2022.
Euroopan keskuspankin lausunto, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2022, ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2013/36/EU muuttamisesta valvontavaltuuksien, seuraamusten, kolmannen maan sivuliikkeiden sekä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien riskien osalta (CON/2022/16) (EUVL C 248, 30.6.2022, s. 87) ja Euroopan keskuspankin lausunto, annettu 24 päivänä maaliskuuta 2022, ehdotuksesta asetuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta luottoriskiä, vastuun arvonoikaisuriskiä, operatiivista riskiä, markkinariskiä ja kokonaisriskipainolattiaa koskevien vaatimusten osalta (CON/2022/11) (EUVL C 233, 16.6.2022, s. 14). EKP antoi lausuntonsa myös kolmannesta pakettiin sisältyvästä osiosta. Ks. Euroopan keskuspankin lausunto, annettu 13 päivän tammikuuta 2022, ehdotuksesta luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista annetun asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta kriisinratkaisun osalta (CON/2022/3) (EUVL C 122, 17.3.2022, s. 33).
Ks. Ikeda ym., ”Covid-19 and bank resilience: where do we stand?”, BIS Bulletin, nro 44, Kansainvälinen järjestelypankki, 22.7.2021.
Arviointiprosessissa varmistetaan, että pankkien ylimpiin hallintoelimiin nimitetään vain tehtävään sopivia ja kokeneita johtajia.
Jos pankki esimerkiksi rahoittaa sellaisten toimialojen yrityksiä, joihin kestävä siirtymä vaikuttaa, se saattaa altistua merkittäville riskeille sekä luottotappioiden että liiketoimintamallien kestävyyden kautta. Ehdotetut lainsäädännön vaatimukset varmistavat, että tällaiset pankit laativat suunnitelman kyseisten riskien mittaamiseksi ja hallitsemiseksi. Suunnitelman avulla pankki voi tunnistaa mahdollisuuksia hallita ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä riskejä esimerkiksi tukemalla haavoittuvimpien asiakkaiden siirtymä- ja sopeutumisprosessia.
Yhteensä viisi merkittävää tietojärjestelmien (muun kuin kyberalan) häiriötä, jotka haittasivat TARGET-palvelujen maksutapahtumien ja arvopaperikauppojen selvitystä. Ks. EKP:n lehdistötiedote ”ECB publishes and independent review of TARGET incidents in 2020”, 28.7.2021.
TIBER-EU on uhkatietoon perustuvan eettisen red team ‑testauksen eurooppalainen kehys. Se toimii EU:n laajuisena oppaana siihen, miten viranomaisten, yhteisöjen, uhkatietotoimijoiden ja red team ‑palvelujen tuottajien pitäisi toimia yhteistyössä yhteisöjen kyberresilienssin testaamiseksi ja parantamiseksi kontrolloidun kyberhyökkäyksen avulla.
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklan 141 kohdan 2, EKPJ:n perussäännön artiklojen 17, 21.2, 43.1 ja 46.1 sekä 18.2.2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 332/2002 artiklan 9 mukaisesti.
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklan 122 kohdan 2 ja artiklan 132 kohdan 1, EKPJ:n perussäännön artiklojen 17 ja 21 sekä 11.5.2010 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 407/2010 artiklan 8 mukaisesti.
EKPJ:n perussäännön artiklojen 17 ja 21 sekä eurooppalaisen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen (SURE) perustamisesta covid-19:n leviämisen seurauksena 19.5.2020 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 2020/672 artiklan 10 mukaisesti.
EKPJ:n perussäännön artiklojen 17 ja 21 sekä elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12.2.2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/241 mukaisesti.
EKPJ:n perussäännön artiklojen 17 ja 21 sekä muutetun ERVV-puitesopimuksen artiklan 3.5 mukaisesti.
EKPJ:n perussäännön artiklojen 17 ja 21 sekä rahoitustukijärjestelysopimuksia koskevien EVM:n yleisten ehtojen kohdan 5.12.1 mukaisesti.
Euron käyttöön ottaneiden EU:n jäsenvaltioiden (Saksaa ja Kreikkaa lukuun ottamatta) ja Kreditanstalt für Wiederaufbaun (joka toimii yleisen edun nimissä Saksan liittotasavallan antamien ohjeiden mukaisesti ja sen antaman takauksen turvin) lainanantajina, Helleenien tasavallan lainanottajana sekä Kreikan keskuspankin lainanottajan maksujen välittäjänä välisen sopimuksen mukaan sekä EKPJ:n perussäännön artiklojen 17 ja 21.2 sekä Helleenien tasavallalle myönnettävien yhteen koottujen kahdenvälisten lainojen hallinnoinnista ja päätöksen EKP/2007/7 muuttamisesta 10.5.2010 annetun Euroopan keskuspankin päätöksen (EKP/2010/4) (EUVL L 119, 13.5.2010, s. 24) artiklan 2 nojalla.
Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2022/971, annettu 19 päivänä toukokuuta 2022, keskitetystä arvopaperitietokannasta ja arvopapereiden liikkeeseenlaskua koskevien tilastojen tuottamisesta sekä suuntaviivojen EKP/2012/21 ja suuntaviivojen (EU) 2021/834 kumoamisesta (EKP/2022/25) (EUVL L 166, 22.6.2022, s. 147).
Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1333/2014, annettu 26 päivänä marraskuuta 2014, rahamarkkinatilastoista (EKP/2014/48) (EUVL L 359, 16.12.2014, s. 97).
Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2022/747, annettu 5 päivänä toukokuuta 2022, ulkomaisia tilastoja koskevista Euroopan keskuspankin tilastovaatimuksista annettujen suuntaviivojen 2012/120/EU muuttamisesta (EKB/2011/23) (EKB/2022/23) (EUVL L 137, 16.5.2022, s. 177).
Tilastosivulle on myös lisätty ”Focus on Russia” ‑välilehti kohtaan Balance of payments and international investment position.
Ks. ”ECB presents action plan to include climate change considerations in its monetary policy strategy”, lehdistötiedote, EKP, 8.7.2021.
Ks. ”Climate change-related indicators” EKP:n verkkosivuilla.
Ks. ”ECB moves towards harmonising statistical reporting to ease burden for banks and improve analysis”, lehdistötiedote, EKP, 17.12.2021.
Noudattaa EKP:n neuvoston lokakuussa 2016 hyväksymää päätöstä eurooppalaisia tilastoja koskevien EKP:n asetusten avoimuuden lisäämisestä.
Ks. ”Standardising banks’ data reporting” (IReF and BIRD) EKP:n verkkosivuilla.
Ks. ”The ESCB input into the EBA feasibility report under Article 430c of the Capital Requirements Regulation (CRR 2)”, EKP, syyskuu 2020.
Lisätietoja muiden rahoituslaitosten analyysista ks. ”Non-bank financial intermediation in the euro area: implications for monetary policy transmission and key vulnerabilities”, Occasional Paper ‑sarjan julkaisu nro 270, joulukuussa 2021 muutettu versio.
Ks. L. Laeven ja A. Popov, ”Carbon taxes and the geography of fossil lending”, Working Paper ‑sarjan julkaisu nro 2762, joulukuu 2022.
Ks. A. Reghezza, Y. Altunbas, D. Marques-Ibanez, C. Rodriguez d’Acri ja M. Spaggiari, ”Do banks fuel climate change?”, Working Paper ‑sarjan julkaisu nro 2550, toukokuu 2021.
Ks. R. De Haas ja A. Popov, ”Finance and Green Growth”, The Economic Journal, vol. 133, nro 650, helmikuu 2023, s. 637–668.
Ks. J. Hassler, P. Krusell ja C. Olovsson, ”Finite resources and the world economy”, Journal of International Economics, vol. 136, nro 103592, toukokuu 2022.
Ks. J. Hassler, P. Krusell ja C. Olovsson, ”Presidential Address 2020 Suboptimal Climate Policy”, Journal of the European Economic Association, vol. 19, nro 6, joulukuu 2021, s. 2895–2928.
Yhdistetyt asiat C-597/18 P, C-598/18 P, C-603/18 P ja C-604/18 P - ECLI:EU:C:2020:1028.
Euroopan unionin neuvosto, Euroopan komissio, euroryhmä ja Euroopan unioni.
Ks. Fabio Panettan kirje talous- ja raha-asioiden valiokunnan puheenjohtajalle Irene Tinaglille digitaalisen euron tutkimusvaiheen edistymisestä, 14.7.2022.
Näissä Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (EFRAG) laatimissa standardeissa esitellään useita ESG-aiheita koskevat yritysten raportointivaatimukset.
Ks. ”ECB publishes enhanced rules for private financial transactions of high-level officials”, lehdistötiedote, EKP, 16.12.2022.
Euroopan keskuspankin suuntaviivat, annettu 2 päivänä marraskuuta 2021, eurojärjestelmän eettisiä sääntöjä koskevista periaatteista (EKP/2021/49) (EKP/2021/49) (EUVL L 454, 17.12.2021, s. 7) ja Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2021/2256, annettu 2 päivänä marraskuuta 2021, yhteisen valvontamekanismin eettisiä sääntöjä koskevista periaatteista (EKP/2021/50) (EUVL L 454, 17.12.2021, s. 21).
Ks. ”The macroprudential challenge of climate change”, EKP:n ja EKPJ:n yhteisen projektityöryhmän raportti ilmastoriskien valvonnasta, heinäkuu 2022.