Muokkaa hakua
Pääsivu Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisut Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:sssä
Hakuehdotuksia
Järjestä tulokset
Christine Lagarde
The President of the European Central Bank
Paschal Donohoe
President of the Eurogroup
Roberta Metsola
President of the European Parliament
Charles Michel
President of the European Council
Ursula von der Leyen
President of the European Commission
  • EKP:N BLOGI

Euron 25 vuotta: yhtenäisyyden arvo muuttuvassa maailmassa

30.12.2023

Euroryhmän puheenjohtaja Paschal Donohoe, Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde, Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen

Yksitoista EU:n jäsenvaltiota otti euron yhteiseksi rahakseen 1.1.1999 eli 25 vuotta sitten. Nykyään euro palvelee taloutta ja helpottaa 350 miljoonan ihmisen elämää 20 maassa.

Euroopan vahvuutena on aina ollut kyky löytää ratkaisuja sellaisiin ongelmiin, joita valtiot eivät yksin pystyisi ratkaisemaan. Toisen maailmansodan jälkeen kaukonäköiset johtajat ymmärsivät, että ainoa tapa taata rauha Euroopassa oli kytkeä maiden taloudet yhteen. Yhtenäinen Eurooppa tarvitsi ennen pitkää yhteisen rahan, jotta rauhanosinko tuottaisi mahdollisimman paljon taloudellista hyötyä.

Unelmaa yhteisestä rahasta alettiin toteuttaa konkreettisesti 1980-luvun lopulla, jolloin Eurooppa syvensi sisämarkkinoita. Toive toteutui 25 vuotta sitten – 1.1.1999. Tänään euro on korvaamaton osa eurooppalaista arkea ja tuo siihen sujuvuutta, vakautta ja riippumattomuutta.

Euro on helpottanut eurooppalaisten elämää: hintojen vertailu, kaupankäynti ja matkustaminen käy vaivattomasti. Se on tarjonnut vakautta ja turvannut talouskasvun ja työpaikkoja kulkiessamme kriisistä toiseen. Maailman toiseksi tärkeimmän valuutan liikkeeseenlaskun myötä meistä on tullut myös riippumattomampia epävakaassa maailmassa. Ei siis ole ihme, että euroalue on laajentunut: aluksi siihen kuului 11 valtiota, ja nyt euro on käytössä jo 20 valtiossa.

Vuodet ovat tuoneet mukanaan suunnattomia haasteita, ja myös euron tulevaisuus on herättänyt kysymyksiä. Joka kerta olemme kuitenkin onnistuneet löytämään oikeat vastaukset. Esimerkiksi globaalin finanssikriisin ja valtioiden velkakriisin aikana loimme turvajärjestelyitä, kuten pankkien yhteisen valvonta- ja kriisinratkaisumekanismin sekä Euroopan vakausmekanismin. Tänään yhteisen rahan kannatus on euroalueella lähes huipputasolla.

Työ ei ole kuitenkaan vielä valmis. Juuri nyt vastassamme on uusia haasteita, joista valtiot eivät voi selvitä yksin – ja ihmisten katseet kääntyvät jälleen Eurooppaan vastausten toivossa.

Geopoliittiset jännitteet ovat kasvussa ja esimerkiksi Venäjän laiton sota Ukrainaa vastaan vaatii rohkeita yhteisiä päätöksiä. Myös ilmastonmuutos etenee kiihtyvään tahtiin ja vaatii yhteistyötä: hiilipäästöt eivät piittaa valtioiden rajoista. Lisäksi kilpailukykymme ennennäkemättömänä haasteena on muualla maailmassa toteutettu energia- ja teollisuuspolitiikka.

Esimerkiksi puolustus, vihreä siirtymä ja digitalisaatio ovat nousseet päivänpolttaviksi yhteisesti kysymyksiksi. Tärkeä yhteinen kysymys on myös se, miten rahoitamme valtavat investoinnit, joita vähäpäästöiseen talouteen siirtyminen, toimitusketjujen turvaaminen ja teknologiset uudistukset edellyttävät. Pelkästään vihreä siirtymä vaatii EU:ssa 620 miljardin euron vuotuisia investointeja vuoteen 2030 mennessä.

Ratkaisuissa on hyödynnettävä suurta mittakaavaa, jonka eurooppalainen yhteistyö on tehnyt mahdolliseksi. On luotava todellinen, koko Euroopan kattava pääomamarkkinaunioni, joka houkuttelee yksityisiä rahoittajia. On parannettava kilpailukykyä ja turvallisuutta yhteiseurooppalaisilla välineillä ja päätöksillä. Esimerkiksi nykyisiä rakenteita voidaan lujittaa finanssipoliittisilla sääntöuudistuksilla ja pankkiunionia vahvistavin toimin. On myös tuotava yhteinen raha digitaaliseen aikaan luomalla perustaa mahdolliselle digitaaliselle eurolle, jota voidaan käyttää käteisen rinnalla.

Lisäksi meidän on säilytettävä kykymme toimia määrätietoisesti varsinkin nyt, kun useat maat ovat hakemassa Euroopan unionin jäsenyyttä. EU:n laajeneminen ja syventäminen eivät sulje pois toisiaan. Laajenemisen myötä on kenties tehtävä muutoksia unionin organisaatioon.

Eurooppalaiset tietävät, että maailma on muuttumassa. He myös ymmärtävät, että yhtenäisyys on voimaa. Noin kaksi kolmasosaa eurooppalaisista pitää EU:ta vakauden linnakkeena. Näyttäkäämme siis heille, että Eurooppa pystyy lievittämään muutoksen vaikutuksia ja vastaamaan ihmisten odotuksiin.

Se edellyttää määrätietoisuutta ja sinnikkyyttä – samoja ominaisuuksia, jotka henkilöityvät Euroopan yhdentymisen alullepanijoissa. Lisäksi tosiseikat on tunnustettava: kaikkia tavoitteita ei saavuteta käden käänteessä. Euroopan yhdentymisen opetus on, että meidän on tilaisuuden tullen astuttava epäröimättä eteenpäin. Seuraavat askeleet ovat vuorossa sitten, kun aika on kypsä.

Ranskalainen kirjailija Anatole France on sanonut, että suuriin saavutuksiin tarvitaan tekojen lisäksi myös unelmia ja suunnitelmien lisäksi myös uskoa. Euron ensimmäiset 25 vuotta ovat osoittaneet, mikä voima unelmalla voi olla. Kun maailma ympärillämme muuttuu, voimme omilla toimillamme osoittaa, että yhtenäinen Eurooppa pystyy tarjoamaan vastaukset, joita eurooppalaiset ja koko maailma tarvitsevat.

Tämä blogi julkaistiin mielipidekirjoituksena euroalueen kaikkien 20 maan tiedotusvälineissä.

Tutustu EKP:n blogiin ja tilaa ilmoitus uusista kirjoituksista.