LEHDISTÖTILAISUUS

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos

Frankfurt am Main, 24.7.2025

Hyvää iltapäivää. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme.

EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan. Inflaatio on tällä hetkellä kahdessa prosentissa eli keskipitkän aikavälin tavoitteemme mukainen. Tuoreimmat tiedot vastaavat suurin piirtein aiempaa arviotamme inflaationäkymistä. Euroalueen hintapaineet ovat vähentyneet edelleen, kun palkkojen kasvu on hidastunut. Aiemmat koronlaskumme ovat osasyynä siihen, että talous on pysynyt toistaiseksi kestokykyisenä haastavassa globaalissa toimintaympäristössä. Toimintaympäristö on kuitenkin edelleen poikkeuksellisen epävarma etenkin kauppakiistojen vuoksi.

Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, että inflaatio vakautuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteeseemme. Määritämme rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätöksemme perustuvat etenkin inflaationäkymiä ja sen riskejä koskevaan arvioon, jossa on otettu huomioon taloutta ja rahoitusoloja koskevat tuoreimmat tiedot, pohjainflaation kehitys ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuus. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Tämänpäiväiset päätökset ovat luettavissa verkkosivuillamme julkaistussa lehdistötiedotteessa.

Käyn nyt tarkemmin läpi näkemyksiämme talous- ja inflaatiokehityksestä ja tarkastelen sitten arviotamme rahoitusoloista ja rahatalouden tilanteesta.

Talous

Talous kasvoi odotettua vahvemmin ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Tämä johtui osittain siitä, että yritykset aikaistivat vientiään ennen tuontitullien odotettuja korotuksia. Kasvu sai kuitenkin tukea myös yksityisen kulutuksen ja investointien vahvistumisesta.

Tuoreimpien kyselyjen mukaan sekä teollisuustuotannon että palvelualojen kasvu on kaikkiaan vaatimatonta. Toteutuneet ja odotetut tullikorotukset, euron vahvistuminen ja sitkeänä jatkunut geopoliittinen epävarmuus ovat kuitenkin saaneet yritykset empimään investointeja.

Vireät työmarkkinat, reaalitulojen kasvu ja yksityisen sektorin vankat taseet vahvistavat edelleen kulutusta. Työttömyys oli toukokuussa 6,3 % eli lähellä euron käyttöönoton jälkeistä alinta tasoaan. Rahoitusolojen keveneminen vahvistaa kysyntää euroalueella ja myös sen asuntomarkkinoilla. Talouskasvu saanee ajan myötä tukea myös julkisten puolustus- ja infrastruktuuri-investointien lisäämisestä.

EKP:n neuvosto katsoo, että euroalueen ja sen talouden pikainen vahvistaminen on nykyisessä geopoliittisessa ympäristössä ratkaisevan tärkeää. Talouden tuottavuutta, kilpailukykyä ja kriisinkestävyyttä tulisi lisätä finanssi- ja rakennepoliittisin toimin. Valtioiden tulisi asettaa etusijalle kasvua luovat rakenneuudistukset ja strategiset investoinnit julkisen talouden kestävyyttä vaarantamatta. On tärkeää, että säästö- ja investointiunioni saadaan valmiiksi selkeässä ja määrätietoisessa aikataulussa ja lainsäädäntö digitaalisen euron mahdollista käyttöönottoa varten vahvistetaan nopeasti. EKP:n neuvosto pitää myönteisenä euroryhmän sitoutumista parantamaan julkisten menojen tehokkuutta, laatua ja koostumusta ja antaa tukensa EU:n viranomaisten pyrkimyksille säilyttää kansainvälisen kaupan yhteiset hyödyt.

Inflaatio

Vuotuinen inflaatio oli kesäkuussa 2,0 %. Toukokuussa se oli 1,9 %. Energiahinnat nousivat kesäkuussa mutta olivat silti alemmat kuin vuotta aiemmin. Elintarvikkeiden hintainflaatio hidastui hieman, ja se oli 3,1 %. Tavaroissa hintainflaatio hidastui 0,5 prosenttiin kesäkuussa, kun taas palveluissa se nopeutui 3,3 prosenttiin oltuaan 3,2 % toukokuussa.

Pohjainflaation mittarit ovat kaikkiaan kahdessa prosentissa eli keskipitkän aikavälin tavoitteemme mukaisia. Työvoimakustannusten nousu on maltillistunut edelleen. Työntekijäkohtaisten palkansaajakorvausten vuotuinen kasvu hidastui 3,8 prosenttiin ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Sitä edeltäneellä vuosineljänneksellä kasvu oli 4,1 %. Tämä hidasti yksikkötyökustannusten nousua, kun tuottavuuden kasvu samaan aikaan vahvistui. EKP:n palkkamittari sekä kyselytutkimukset yritysten, kuluttajien ja ennustelaitosten palkkaodotuksista ja muut ennakoivat indikaattorit viittaavat siihen, että palkkojen kasvu hiljenee entisestään.

Kuluttajien lyhyen aikavälin inflaatio-odotukset laskivat touko- ja kesäkuussa kumoten edellisinä kuukausina havaitun odotusten nousun. Pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat useimpien mittarien mukaan edelleen lähellä kahta prosenttia, mikä tukee inflaation vakautumista tavoitteemme tuntumaan.

Riskiarvio

Riskit painottuvat edelleen odotettua hitaamman talouskasvun suuntaan. Tärkeimpiä riskejä ovat maailmankaupan jännitteiden uusi lisääntyminen ja siihen liittyvät epävarmuustekijät, jotka voivat heikentää vientiä ja vaimentaa investointeja ja kulutusta. Rahoitusmarkkinoiden ilmapiirin heikkeneminen voi johtaa rahoitusolojen kiristymiseen ja riskien karttelun lisääntymiseen sekä vähentää yritysten halukkuutta investoida ja kotitalouksien halukkuutta kuluttaa. Venäjän oikeudeton sota Ukrainassa, Lähi-idän järkyttävä konflikti ja muut geopoliittiset jännitteet ovat edelleen merkittäviä epävarmuustekijöitä. Kauppapoliittisten ja geopoliittisten jännitteiden nopea ratkaiseminen voi sitä vastoin kohentaa ilmapiiriä ja piristää toimeliaisuutta. Puolustus- ja infrastruktuurimenojen lisäykset sekä tuottavuutta parantavat uudistukset voivat vahvistaa kasvua. Lisäksi yritysten luottamuksen koheneminen voi piristää yksityisiä investointeja.

Inflaationäkymät ovat tavanomaista epävarmemmat maailman kauppapoliittisen toimintaympäristön epävakauden vuoksi. Euron vahvistuminen voi hidastaa inflaatiota odotettua enemmän. Inflaatio voi hidastua myös, jos korkeammat tuontitullit johtavat euroalueen vientikysynnän heikkenemiseen ja saavat ylikapasiteettia omaavat maat ohjaamaan vientinsä euroalueelle kiertoteitse. Kauppapoliittiset jännitteet saattavat lisätä epävakautta ja riskien karttelua rahoitusmarkkinoilla, mikä heikentäisi euroalueen sisäistä kysyntää ja siten myös hidastaisi inflaatiota. Inflaatio voi sen sijaan nopeutua, jos maailman toimitusketjujen pirstoutuminen nostaa tuontihintoja ja lisää euroalueen talouden kapasiteettirajoitteita. Myös puolustus- ja infrastruktuurimenojen kasvu voi nopeuttaa inflaatiota keskipitkällä aikavälillä. Sään ääri-ilmiöt ja ilmastokriisin laajeneminen voivat saada elintarvikkeiden hinnat odotettua suurempaan nousuun.

Rahoitusolot ja rahatalouden tilanne

Markkinakorot ovat nousseet viime kokouksemme jälkeen etenkin pitemmissä maturiteeteissa. Yritysten lainanotto on kuitenkin edelleen edullisempaa aiempien koronlaskujemme ansiosta. Uusien yritysluottojen keskikorko laski toukokuussa 3,7 prosenttiin. Huhtikuussa se oli 3,8 %. Myös yritysten markkinaehtoisen velan liikkeeseenlaskun kustannus laski. Se oli 3,6 % toukokuussa. Yrityslainakannan vuotuinen kasvu maltillistui toukokuussa 2,5 prosenttiin. Yritysten velkapaperien liikkeeseenlasku sen sijaan vahvistui. Sen vuotuinen kasvuvauhti oli 3,4 %.

Euroalueen pankkien tuoreimman luotonantokyselymme mukaan yritysluottojen myöntökriteerit pysyivät suurin piirtein ennallaan vuoden toisella neljänneksellä. Pankkien huolet asiakkaidensa taloudellisista riskeistä vaikuttivat tiukentavasti luotonmyöntökriteereihin, mutta luotonantajien keskinäisen kilpailun kiristyminen pitkälti kumosi tämän vaikutuksen. Yritysten luottokysyntä kasvoi matalampien korkojen myötä hieman, mutta yritykset olivat edelleen varovaisia maailmanlaajuisen epävarmuuden ja kaupan jännitteiden vuoksi.

Uusien asuntoluottojen keskikorko oli 3,3 % toukokuussa eli se on pysynyt lähes muuttumattomana vuoden alusta lähtien. Asuntoluotonannon kasvu vahvistui 2,0 prosenttiin toukokuussa, kun kysyntä kasvoi merkittävästi. Luotonmyöntökriteerit kuitenkin tiukentuivat hieman vuoden toisella neljänneksellä.

Yhteenveto

EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan. Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, että inflaatio vakautuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteeseemme. Määritämme rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätöksemme perustuvat inflaationäkymiä ja sen riskejä koskevaan arvioon, jossa on otettu huomioon taloutta ja rahoitusoloja koskevat tuoreimmat tiedot, pohjainflaation kehitys ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuus. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Olemme valmiit tarkistamaan kaikkia mandaattiimme kuuluvia välineitä sen varmistamiseksi, että inflaatio vakautuu kestävästi keskipitkän aikavälin tavoitteeseemme ja rahapolitiikka välittyy sujuvasti talouteen.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.