- RAHAPOLIITTINEN KATSAUS
LEHDISTÖTILAISUUS
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos
Frankfurt am Main, 16.3.2023
Hyvää iltapäivää. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme.
Inflaatio on liian nopeaa, eikä se vaikuta vielä hidastuvan toivotusti. Tämänpäiväisessä kokouksessa EKP:n neuvosto päätti nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,50 prosenttiyksiköllä, jotta inflaatiovauhdin palautuminen kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi ei jää liian kauas tulevaisuuteen. Epävarmassa tilanteessa on tavallistakin tärkeämpää, että korkopäätöksissä otetaan huomioon, miten inflaation ennakoidaan kehittyvän taloudesta ja rahoitusmarkkinoilta saatavien tietojen pohjalta, miten pohjainflaatio kehittyy ja kuinka hyvin rahapolitiikka puree.
Olemme perillä markkinoiden jännittyneestä tilanteesta ja ryhdymme tarvittaessa toimiin varmistaaksemme hinta- ja rahoitusvakauden euroalueella. Euroalueen pankit ovat vakavaraisia ja kykenevät hyvin selviytymään maksutarpeistaan. Pystymme tarvittaessa tarjoamaan euroalueen rahoitusjärjestelmälle likviditeettiä ja huolehtimaan siitä, että rahapolitiikan vaikutus välittyy talouteen toivotusti.
Tuoreimmat EKP:n asiantuntijoiden arviot valmistuivat maaliskuun alussa eli ennen jännitteiden voimistumista finanssimarkkinoilla, ja jännitteet voivat vaikuttaa talous- ja inflaatiokehitykseen. Inflaatiovauhti oli perusskenaariossa jo arvioitu hitaammaksi kuin vielä joulukuun asiantuntija-arvioissa, sillä energian hinta oli alkanut laskea. Inflaatiovauhti olisi maaliskuisten arvioiden mukaan keskimäärin 5,3 % vuonna 2023, enää 2,9 % vuonna 2024 ja 2,1 % vuonna 2025. Hinnankorotuspaineet eivät kuitenkaan ole väistyneet. Ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu inflaatiovauhti nopeutui vielä helmikuussakin, ja asiantuntija-arvioissa se on tänä vuonna keskimäärin 4,6 % eli nopeampi kuin vielä joulukuussa ennakoitiin. Sen arvioidaan olevan ensi vuonna 2,5 % ja vuonna 2025 enää 2,2 %, sillä toimitushäiriöiden vaikutus pienenee, pandemiaan liittyneiden rajoitusten poistumisesta alkaa olla aikaa ja kysyntää on yhä vähemmän, kun rahapolitiikka kiristyy.
BKT:n kasvuvauhti on maaliskuun asiantuntija-arvioiden mukaan tänä vuonna keskimäärin 1,0 % eli nopeampi kuin joulukuussa ennakoitiin, sillä energian hinnan oletetaan olevan edullisempi ja talouden ennakoidaan selviytyvän aiempaa paremmin maailmantilanteen aiheuttamista ongelmista. Vuosina 2024 ja 2025 BKT:n arvioidaan kasvavan 1,6 %, kun työmarkkinatilanne on vahva, luottamus tulevaisuuteen alkaa palautua ja reaalitulot elpyvät. Kasvuvauhti jää kuitenkin molempina vuosina hitaammaksi kuin joulukuisissa asiantuntija-arvioissa ennakoitiin, sillä rahapolitiikka on tämänkertaisissa arvioissa kireämpää.
Tämänpäiväiset päätökset ovat luettavissa verkkosivuillamme julkaistussa lehdistötiedotteessa.
Käyn nyt läpi näkemyksiämme talous- ja inflaatiokehityksestä, ja tarkastelen sitten arviotamme rahoitusmarkkinoiden ja rahatalouden tilasta.
Taloudellinen toiminta
Euroalueen talous ei kasvanut vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä, mutta se ei myöskään supistunut. Kysyntä kuitenkin heikkeni tuntuvasti. Investoinnit vähenivät 3,6 % ja yksityinen kulutuskin 0,9 %, kun inflaatio oli nopeaa, tilanne oli epävarma ja rahoitusolot tiukentuivat.
EKP:n asiantuntija-arvioiden perusteella talouskehitys vaikuttaisi elpyvän tänä vuonna. Tuotannon odotetaan piristyvän, kun esteet poistuvat, luottamus tulevaisuuteen kohenee ja yritykset pystyvät hoitamaan viime vuosina kertyneet tilaukset. Inflaation nopeuduttua monissa kotitalouksissa on todettu, että varat eivät riitä samoihin hankintoihin kuin ennen, mutta tilanne helpottuu palkkojen noustessa ja energiakustannusten laskiessa. Kulutukseen on taas enemmän varaa.
Vaikka taloudellinen toiminta on hieman vaimennut, työmarkkinatilanne on edelleen vahva. Työllisyys kasvoi vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä 0,3 %, ja työttömyysaste oli tammikuussa edelleen vain 6,6 %.
Valtioiden tukitoimet, joilla taloutta pyritään suojaamaan energian kallistumisen vaikutuksilta, on tärkeää pitää tilapäisinä ja kohdentaa huolella, eikä niillä pidä poistaa kannustimia energian säästämiseen. Kun energia muuttuu taas edullisemmaksi toimitusvarmuuden parantuessa, tukia pitäisi pystyä vähentämään nopeasti. Muuten toimilla saatetaan kasvattaa keskipitkän aikavälin inflaatiopaineita, mikä edellyttäisi aina vain tiukempaa rahapolitiikkaa. Finanssipolitiikka tulisi suunnitella Euroopan talouden ohjausjärjestelmän sääntöjä noudattaen niin, että talouden tuottavuus kohenee ja julkinen velka voi vähitellen pienentyä. Euroopan komissio piti kiinni tästä linjasta 8.3.2023. Esimerkiksi energian tuotantokapasiteettia vahvistavilla toimilla voidaan nyt vaikuttaa hinnankorotuspaineisiin keskipitkällä aikavälillä. Next Generation EU ‑ohjelman tuella voidaan edistää kestäviä investointeja ja rakenneuudistuksia. Euroopan talouden ohjausjärjestelmää uudistetaan parhaillaan, ja tuloksia odotetaan pian.
Inflaatio
Inflaatiovauhti oli helmikuussa enää 8,5 %, sillä energian hinta laski jälleen tuntuvasti. Elintarvikkeet kallistuivat kuitenkin entisestään, sillä tuotantokustannusten noustua myös kuluttajahintoja nostetaan. Inflaatiovauhti oli kuluttajahintaindeksin elintarvike-erässä jo 15,0 %.
Hinnankorotuspaineita on edelleen runsaasti. Ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu inflaatiovauhti oli helmikuussa 5,6 %, ja muidenkin indikaattorien perusteella pohjainflaatio on nyt nopeaa. Tavaroiden hintakehitys nopeutui helmikuussa, sillä energian kallistuminen ja toimitushäiriöt olivat kasvattaneet tuotantokustannuksia. Muiden teollisuustuotteiden kuin energian erässä inflaatiovauhti oli jo 6,8 %. Palvelualoilla hintakehitykseen on vaikuttanut energiakustannusten lisäksi palkkojen nousu, ja kysyntää on ollut runsaasti palvelujen saatavuuden parannuttua pandemian jälkeen. Palveluerässä inflaatiovauhti oli helmikuussa 4,8 %.
Palkankorotuspaineita on yhä enemmän, sillä työmarkkinatilanne on vahva ja työmarkkinajärjestöt tavoittelevat korotuksia, joiden avulla voitaisiin pienentää nopean inflaation vaikutusta reaalituloihin. Monissa yrityksissä on kasvatettu voittomarginaaleja nostamalla hintoja, kun kysyntää on runsaasti ja tuotteita on ollut tavallista vaikeampaa saada. Useimpien indikaattorien mukaan pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat nyt kahden prosentin tuntumassa, mutta kehitystä on syytä seurata jatkuvasti. Markkinaindikaattoreista on viime aikoina saatu varsin vaihtelevia tietoja inflaatio-odotusten kehityksestä.
Riskiarvio
Talouskehitys voisi jäädä ennakoitua vaimeammaksi, jos esimerkiksi jännitteet finanssimarkkinoilla heikentäisivät luottamusta tulevaisuuteen ja rahoitusolot kiristyisivät niiden vuoksi odotettua enemmän. Venäjän oikeutuksettomat sotatoimet Ukrainaa ja ukrainalaisia vastaan voivat hankaloittaa taloudellista toimintaa monin tavoin. Esimerkiksi energian ja elintarvikkeiden hinnat voisivat vielä nousta sodan myötä. Talouskasvu voisi jäädä ennakoidusta euroalueellakin, jos maailmantalouden kehitys heikkenisi arvioitua enemmän. Talous voisi kuitenkin kasvaa myös arvioitua vahvemmin energian hintakehityksen vaimetessa, jos yritykset pystyisivät välttämään toiminnassaan kansainvälisen tilanteen aiheuttamia ongelmia.
Inflaatiovauhti saattaisi jäädä ennakoitua nopeammaksi, jos kuluttajahintoja nostettaisiin vielä tuntuvasti aiemman kehityksen vuoksi. Inflaatio voisi nopeutua keskipitkälläkin aikavälillä, jos inflaatiovauhdin alettaisiin odottaa jäävän EKP:n tavoitetta nopeammaksi tai voittomarginaaleja kasvatettaisiin ja palkkoja nostettaisiin ennakoitua enemmän. Kiinan talouskasvun vahvistuminen voisi vaikuttaa raaka-aineiden hintakehitykseen ja vientikysyntään. Toisaalta jännitteet finanssimarkkinoilla voisivat heikentää hintakehitystä. Energian muuttuessa edullisemmaksi pohjainflaation/palkkakehityksen vaikutus inflaatioon voisi vaimentua. Etenkin keskipitkällä aikavälillä hinnankorotuspaineita olisi vähemmän, jos kysyntä vaimenisi eli esimerkiksi pankkien luotonannon kehitys alkaisi hyytyä tai rahapolitiikan vaikutus näkyisi odotettua pikemmin.
Rahoitusmarkkinoiden ja rahatalouden tilanne
EKP:n neuvoston edellisen kokouksen jälkeen markkinakorot nousivat useiden viikkojen ajan. Viime päivinä tilanne on kuitenkin muuttunut, kun finanssimarkkinoilla on ollut jännitteitä. Euroalueen yritysten on ollut yhä kalliimpaa ottaa pankkilainaa. Luotonanto yrityksille on vaimentunut, sillä kysyntää on yhä vähemmän ja lainojen myöntämiskriteerit ovat tiukentuneet. Myös kotitalouksien on aiempaa kalliimpaa ottaa lainaa. Etenkin asuntolainojen korot ovat nousseet. Luotonanto kotitalouksille vaimenee, kun lainakustannukset nousevat, kysyntä vähenee ja luotonantokriteerit tiukentuvat. Rahan määrä ja etenkin nopeasti käytettävissä olevien varojen määrä taloudessa kasvaa nyt selvästi aiempaa hitaammin.
Yhteenveto
Inflaatio on liian nopeaa, eikä se vaikuta vielä hidastuvan toivotusti. EKP:n neuvosto päätti tänään nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,50 prosenttiyksiköllä, jotta inflaatiovauhdin palautuminen kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi ei jää liian kauas tulevaisuuteen. Epävarmassa tilanteessa on tavallistakin tärkeämpää, että korkopäätöksissä otetaan huomioon, miten inflaation ennakoidaan kehittyvän taloudesta ja rahoitusmarkkinoilta saatavien tietojen pohjalta, miten pohjainflaatio kehittyy ja kuinka hyvin rahapolitiikka puree. Olemme perillä markkinoiden jännittyneestä tilanteesta ja ryhdymme tarvittaessa toimiin varmistaaksemme hinta- ja rahoitusvakauden euroalueella.
Käytämme kaikkia rahapolitiikan keinoja tehtävämme mukaisesti, jotta rahapolitiikan vaikutus välittyy talouteen toivotusti ja inflaatio voi vakaantua kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä.
Vastaamme nyt kysymyksiin.
EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.
Euroopan keskuspankki
Viestinnän pääosasto
- Sonnemannstrasse 20
- 60314 Frankfurt am Main, Germany
- +49 69 1344 7455
- media@ecb.europa.eu.
Kopiointi on sallittu, kunhan lähde mainitaan.
Yhteystiedot medialle