1 Yhteenveto
Tuoreimmat tiedot viittaavat euroalueen kasvunäkymien heikentymiseen, mutta keskeisenä skenaariona on edelleen kulutusvetoinen elpyminen. Kasvu elpyi vuoden 2024 alkupuoliskolla saatuaan vauhtia nettoviennistä. Viimeisimmät indikaattorit viittaavat siihen, että kasvu jatkuu lyhyellä aikavälillä, mutta se on hitaampaa kuin eurojärjestelmän asiantuntijoiden kesäkuun 2024 arvioissa. Kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen arvioidaan kasvavan entisestään palkkojen vankan nousun tukemana. Myös luottamuksen arvioidaan paranevan asteittain, mikä vahvistaa kulutusvetoista elpymistä. Kulutuksen vaikutus on kuitenkin hieman kesäkuisia arvioita heikompi, sillä tuoreimpien tietojen ja kyselytutkimuksien perusteella kuluttajien luottamus on edelleen heikkoa ja kotitaloudet aikovat lisätä säästämistä. Tuoreiden tietojen mukaan myös yritysten investointien kasvu hidastuu. Euroalueen sisäinen kysyntä kuitenkin vahvistuu, kun rahapolitiikan kiristämisen vaikutukset hälvenevät ja rahoitusolojen keveneminen jatkuu noudatellen markkinaosapuolten odotuksia tulevasta korkokehityksestä. Lisäksi ulkoisen kysynnän arvioidaan kasvavan, mikä tukee euroalueen vientinäkymiä. Työmarkkinoiden arvioidaan vetävän edelleen hyvin, ja työttömyysasteen odotetaan pysyvän ennätyksellisen alhaisella tasolla. Arvioiden mukaan joidenkin tuottavuuden viimeaikaista kasvua hidastaneiden suhdannetekijöiden vaikutus vaimenee, ja tuottavuuden odotetaan kohenevan arviointijakson mittaan. BKT:n keskimääräisen vuotuisen kasvun odotetaan olevan 0,8 % vuonna 2024 ja 1,3 % vuonna 2025 sekä 1,5 % vuonna 2026. BKT:n kasvu on nyt arvioitu kunakin arviointijakson vuonna aavistuksen hitaammaksi kuin kesäkuisissa asiantuntija-arvioissa.[1]
Kokonaisinflaatio on viime aikoina vaimentunut, mutta sen arvioidaan nopeutuvan jonkin verran tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä ja hidastuvan sen jälkeen inflaatiotavoitteeseen vuoden 2025 loppuun mennessä. Inflaatiovauhdin odotetaan nopeutuvan lyhyellä aikavälillä pitkälti energiaerästä johtuvan vertailuajankohdan vaikutuksen vuoksi. Keskipitkällä aikavälillä energian hintainflaatio asettunee hieman yli nollaan, kun otetaan huomioon markkinaosapuolten odotukset energiaraaka-aineiden ja energian tukkuhintojen tulevasta kehityksestä ja suunnitellut finanssipoliittiset ilmastotoimet. Elintarvikkeiden hintainflaatio on hidastunut tuntuvasti viime vuosineljännesten aikana, kun hintapaineet ovat vaimentuneet energia- ja elintarvikeraaka-aineiden hintojen laskun myötä. Elintarvikkeiden hintainflaation odotetaan pysyvän jokseenkin ennallaan ja hidastuvan vuoden 2025 lopusta lähtien. Ilman energia- ja elintarvikehintoja lasketun YKHI-inflaation (HICPX) odotetaan pysyvän kokonaisinflaatiota nopeampana lähes koko arviointijakson ajan, mutta sen odotetaan hidastuvan edelleen. Palvelujen hintainflaatio on viime kuukausina pysynyt itsepintaisen nopeana. Sen odotetaan kuitenkin vähitellen hidastuvan myöhemmin arviointijakson aikana, kun palkkojen nousu ja muut kustannuspaineet vähenevät ja rahapolitiikan aiemman kiristämisen viivästyneet vaikutukset välittyvät edelleen kuluttajahintoihin. Voimakkaana pysynyt nimellispalkkojen nousu on viime vuosineljänneksinä alkanut vaimeta aiemmin arvioitua nopeammin. Palkkojen nousun arvioidaan laantuvan tulevina vuosina vielä asteittain lisää, kun sitä voimistava inflaatiokompensaation paine kireillä työmarkkinoilla vaimenee edelleen. Työvoimakustannuspaineiden odotetaan vaimenevan tuottavuuden kasvun elpymisen myötä. Lisäksi yritysten voittojen kasvu on heikentynyt merkittävästi, mikä hillitsee osittain työvoimakustannusten välittymistä hintoihin etenkin lyhyellä aikavälillä. YKHI-kokonaisinflaation odotetaan hidastuvan ja olevan keskimäärin 2,5 % vuonna 2024 ja 2,2 % vuonna 2025 sekä 1,9 % vuonna 2026. Vuonna 2023 se oli keskimäärin 5,4 %. YKHI-inflaatiota koskeva arvio on sama kuin kesäkuun 2024 asiantuntija-arvioissa. Ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu YKHI-inflaatio on ollut odotettua hieman nopeampaa viime kuukausina, joten vuosien 2024 ja 2025 inflaatioarviota on sen osalta tarkistettu vähän ylöspäin.
Taulukko 1
Euroalueen BKT- ja inflaatioarviot
(vuotuinen prosenttimuutos, tarkistukset prosenttiyksiköinä)
Syyskuu 2024 | Kesäkuun 2024 arvioiden tarkistukset | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | ||
BKT | 0,5 | 0,8 | 1,3 | 1,5 | -0,1 | -0,1 | -0,1 | -0,1 | |
YKHI | 5,4 | 2,5 | 2,2 | 1,9 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |
YKHI ilman energia- ja | 4,9 | 2,9 | 2,3 | 2,0 | 0,0 | 0,1 | 0,1 | 0,0 | |
Huom. BKT:tä koskevat arviot ovat kausivaihtelusta puhdistettujen ja työpäiväkorjattujen tietojen vuotuisia keskiarvoja. Luvut voivat olla erilaiset kuin Eurostatin tuoreimmissa julkaisuissa, jos arvioiden koontipäivän jälkeen on julkistettu uusia tietoja. Tarkistukset on laskettu pyöristettyjen lukujen pohjalta. EKP:n verkkosivuilla on makrotaloudellisten arvioiden tietokanta, josta voi ladata myös neljännesvuosittaista aineistoa.
2 Kansainvälinen toimintaympäristö
Maailmantalouden kasvu jatkuu yleisesti lyhyellä aikavälillä, mutta sitä jarruttavat tekijät ovat voimistuneet.[2] Ilman euroaluetta laskettu maailmantalouden kasvu oli tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä hieman hitaampaa kuin ensimmäisellä mutta noudatteli suurin piirtein kesäkuun 2024 asiantuntija-arvioita. Vaikka kasvun arvioidaankin pysyvän vakaana kolmannella vuosineljänneksellä, tuoreimpien tietojen mukaan teollisuustuotannon alakulo jatkuu rahapolitiikan pysyessä kasvua rajoittavana. Kyselytutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että maailmanlaajuinen toimeliaisuus kasvaa vakaasti palvelualoilla. Tämä kehitys sekä voimakkaat geopoliittiset jännitteet ja rahoitusmarkkinoiden viimeaikainen epävakaus viittaavat siihen, että kasvua lyhyellä aikavälillä jarruttavat tekijät ovat voimistuneet.
Keskipitkällä aikavälillä maailmantalouden arvioidaan kasvavan maltillisesti eli suunnilleen kesäkuisten arvioiden mukaisesti. Maailmantalouden BKT kasvoi 3,5 % vuonna 2023, ja sen arvioidaan kasvavan 3,4 % vuosina 2024 ja 2025 sekä 3,3 % vuonna 2026. Kasvu on nyt arvioitu kaikkina kolmena vuonna hieman nopeammaksi kuin kesäkuun arvioissa (ks. taulukko 2). Taustalla ovat jonkin verran voimakkaampi kasvu Kiinassa, Venäjällä ja muilla suurilla kehittyvillä markkinoilla vuonna 2024 sekä Yhdysvaltain ja Ison-Britannian talouskasvun nopeutuminen vuosina 2025 ja 2026. Yhdysvaltain vahvempi talouskasvu johtuu oletettua suuremmasta nettomaahanmuutosta ja molempien presidenttiehdokkaiden lupauksista jatkaa vuonna 2017 voimaan tulleita pienituloisten kotitalouksien veronalennuksia. Näiden tekijöiden vaikutusta ei otettu huomioon kesäkuisten arvioiden perusskenaariossa. Yhdysvaltain talouden tämänhetkisessä perusskenaariossa ennakoidaan kasvun hidastuvan edelleen hillitysti. Arviota tukevat työmarkkinoiden asteittainen rauhoittuminen ja vahvana pysynyt yksityinen kulutus. Arviota Ison-Britannian talouskasvusta on tarkistettu hieman ylöspäin, sillä kasvu osoittautui odotettua vahvemmaksi tämän vuoden toisella neljänneksellä ja reaalipalkkojen nousun arvioidaan nyt lisäävän yksityistä kulutusta ennakoitua enemmän arviointijakson loppuun asti.
Taulukko 2
Kansainvälinen toimintaympäristö
(vuotuinen prosenttimuutos, tarkistukset prosenttiyksiköinä)
| Syyskuu 2024 | Kesäkuun 2024 arvioiden tarkistukset | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | |
Maailmantalouden BKT | 3,5 | 3,4 | 3,4 | 3,3 | 0,0 | 0,1 | 0,1 | 0,1 |
Maailmankauppa | 1,0 | 3,1 | 3,4 | 3,3 | 0,0 | 0,5 | 0,1 | 0,0 |
Euroalueen ulkoinen kysyntä2) | 0,6 | 2,5 | 3,4 | 3,3 | -0,2 | 0,4 | 0,0 | 0,0 |
Maailman kuluttajahintaindeksi | 5,0 | 4,2 | 3,3 | 2,8 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -0,1 |
Kilpailijamaiden vientihinnat | -1,2 | 2,4 | 2,2 | 2,4 | 0,1 | 0,3 | -0,6 | -0,2 |
Huom. Tarkistukset on laskettu pyöristettyjen lukujen pohjalta.
1) Eri maiden tuonnin painotettu keskiarvo.
2) Euroalueen kauppakumppanimaiden tuonnin painotettu keskiarvo.
3) Euroalueen kauppakumppanimaiden viennin deflaattorien painotettu keskiarvo
Maailmankaupan arvioidaan elpyvän tänä vuonna ja seurailevan sitten tiiviimmin maailmantalouden kasvua arviointijakson loppuun asti. Maailmankauppa toipui vuodenvaihteessa heikon kasvujakson jälkeen. Toisella vuosineljänneksellä elpymistä vauhditti se, että kehittyneet taloudet aikaistivat tuontiaan. Ulkomaankaupan kuukausitilastojen mukaan yritykset täydensivät varastojaan joulukautta varten noin kuusi viikkoa aikaisemmin kuin tyypillisenä vuonna. Taustalla oli todennäköisesti pelko siitä, että geopoliittisten riskien lisääntyminen johtaa uusiin tarjontakapeikkoihin ja maailmankaupan jännitteisiin. Tilastot osoittavat maailmankaupan kehityksen olevan edelleen epävakaata, eikä näin vahvan kasvun odoteta jatkuvan yhtä vahvana lyhyellä aikavälillä, kun ennakoivan tuonnin vaikutukset hälvenevät.[3] Euroalueen vientikysynnän kasvun arvioidaan olevan 2,5 % vuonna 2024 ja 3,4 % vuonna 2025 sekä 3,3 % vuonna 2026. Euroalueen ulkoisen kysynnän kasvun arvioidaan nyt olevan tänä vuonna kesäkuussa arvioitua vahvempaa toteutuneen kehityksen vuoksi. Sen jälkeen kasvun arvioidaan kuitenkin olevan kesäkuun arvioiden mukaista aina arviointijakson loppuun asti.
Maailman inflaation arvioidaan hidastuvan arviointijaksolla, ja euroalueen kilpailijamaiden vientihintojen nousun arvioidaan pysyvän vakaana. Maailman kuluttajahintaindeksillä mitatun kokonaisinflaation arvioidaan hidastuvan siten, että se on 4,2 % vuonna 2024 ja 3,3 % vuonna 2025 sekä 2,8 % vuonna 2026. Arvioiden taustalla ovat keskeisten kansantalouksien harjoittama kasvua rajoittava rahapolitiikka ja aiempien tarjontasokkien vaikutusten väistyminen. Maailmanlaajuinen inflaatiokehitys ei ole juurikaan muuttunut kesäkuisista arvioista. Euroalueen kilpailijamaiden vientihinnat (vuotuinen nousu kansallisina valuuttoina) ovat alkaneet nousta vuonna 2024, kun raaka-aineiden aiempi hinnanlasku ja euroalueen sisäiset ja ulkoiset hinnoittelupaineet ovat väistyneet. Kilpailijamaiden vientihinnat noussevat siis arviointijaksolla vakaasti ja jotakuinkin pitkän aikavälin keskiarvonsa mukaisesti. Vientihintojen nousua vuosina 2025 ja 2026 on tarkistettu alaspäin kesäkuun arvioista, sillä tämänhetkisten arvioiden mukaan se hidastuu jonkin verran enemmän tietyissä keskeisissä kansantalouksissa, kuten Isossa-Britanniassa.
Kehikko 1
Tekniset oletukset
Tämänkertaisissa teknisissä oletuksissa euron oletetaan olevan vahvempi, korkojen hieman matalammat ja raaka-ainehintojen alemmat kuin kesäkuun 2024 asiantuntija-arvioissa (vaikka jotkin energiaraaka-aineet ovatkin kallistuneet). Futuurihintoihin perustuvia öljyn hintaoletuksia on tarkistettu alaspäin noin 2 % koko arviointijaksolla. Öljyn hintojen oletetaan laskevan edelleen, noin 12 % vuosina 2024–2026. Sitä vastoin maakaasun tukkuhintojen oletetaan nyt nousevan 17 % enemmän arviointijakson aikana geopoliittisten riskien vuoksi. Riskit liittyvät Lähi-idän jännitteiden kiristymiseen ja Ukrainan joukkojen tunkeutumiseen Venäjän alueelle. Myös sähkön tukkuhintoja on tarkistettu ylöspäin etenkin arviointijakson loppupuolella. Euron oletetaan vahvistuvan hieman (1,7 % Yhdysvaltain dollariin nähden, sillä Yhdysvaltain keskuspankin odotetaan alentavan korkojaan merkittävästi – nimellisellä efektiivisellä valuuttakurssilla mitattuna 0,7 %). Markkinaodotuksiin perustuvia oletuksia lyhyiden korkojen kehityksestä on tarkistettu noin 0,30 prosenttiyksikköä alaspäin vuosina 2025 ja 2026. Myös pitkien joukkolainojen tuottoja koskevia markkinaodotuksia on tarkistettu alaspäin, joskin vähäisemmässä määrin.
Taulukko
| Syyskuu 2024 | Kesäkuun 2024 arvioiden | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | |
Hyödykkeet: |
|
|
|
|
|
|
|
|
Öljyn barrelihinta | 83,7 | 83,2 | 76,1 | 73,2 | 0,0 | -0,7 | -2,4 | -1,7 |
Maakaasun hinta (euroa/MWh) | 40,6 | 34,2 | 41,1 | 35,4 | 0,0 | 11,0 | 16,0 | 18,1 |
Sähkön tukkuhinta | 103,5 | 77,4 | 93,3 | 82,2 | 0,0 | 6,0 | 6,4 | 13,0 |
Päästöoikeuksien hinta EU:n | 83,7 | 67,5 | 73,8 | 76,4 | 0,0 | 2,2 | 3,8 | 3,8 |
Muiden kuin energiaraaka-aineiden | -12,5 | 7,3 | 1,3 | 2,5 | 0,0 | -4,1 | -2,6 | 1,6 |
Valuuttakurssit |
|
|
|
|
|
|
|
|
Yhdysvaltain dollarin kurssi | 1,08 | 1,09 | 1,10 | 1,10 | 0,0 | 0,8 | 1,7 | 1,7 |
Euron nimellinen | 121,8 | 124,5 | 125,1 | 125,1 | 0,0 | 0,3 | 0,7 | 0,7 |
Rahoitusmarkkinoita |
|
|
|
|
|
|
|
|
3 kuukauden euriborkorko | 3,4 | 3,6 | 2,5 | 2,2 | 0,0 | 0,0 | -0,4 | -0,3 |
Valtion 10 vuoden | 3,1 | 2,9 | 2,8 | 3,0 | 0,0 | 0,0 | -0,1 | -0,1 |
Huom. Määrällisten oletusten tarkistukset on ilmaistu prosentteina, kasvuvauhtia koskevien oletusten tarkistukset prosenttiyksikköinä ja korko- ja tuotto-oletukset vuotuisina prosentteina. Kasvuvauhtia ja korkoja koskevien tarkistusten laskennassa on käytetty yhden desimaalin tarkkuudella pyöristettyjä lukuja, kun taas prosenttimuutoksina ilmoitetut tarkistukset on laskettu pyöristämättömien lukujen perusteella. Raaka-aineiden hintoja ja euroalueen korkoja koskevat tekniset oletukset perustuvat markkinaodotuksiin aineiston koontipäivänä 16.8.2024. Öljyn hintaoletukset perustuvat Brent-raakaöljyn spot- ja futuurihintoihin. Kaasun hintaoletukset perustuvat Dutch TTF –kaasun spot- ja futuurihintoihin. Sähkön hintaoletukset perustuvat tukkusähkön spot- ja futuurihintaan viidessä suurimmassa euroalueen maassa keskimäärin. EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien ”synteettinen” futuurihinta johdetaan Euroopan energiapörssin (European Energy Exchange, EEX) kahden lähimmän päästöoikeusfutuurin kuukauden lopun lineaarisesti interpoloidusta arvosta. Päästöoikeusfutuurien kuukausihintojen keskiarvosta lasketaan sitten niitä vastaava vuosikeskiarvo. Raaka-aineiden hintojen kehitys johdetaan aineiston koontipäivää edeltävien kymmenen viimeisen arkipäivän futuurimarkkinahintojen kehityksestä. Kahdenvälisten valuuttakurssien oletetaan pysyvän arviointijaksolla ennallaan sillä tasolla, jolla ne keskimäärin olivat aineiston koontipäivää edeltävinä kymmenenä viimeisenä arkipäivänä. Euroalueen valtioiden 10 vuoden joukkolainojen nimellistuottoja koskevat oletukset perustuvat maiden 10 vuoden joukkolainojen tuottojen keskiarvoon, jossa painoina käytetään maiden vuotuisia BKT-lukuja. Mikäli tarvittavat tiedot ovat saatavilla, valtion 10 vuoden joukkolainojen maakohtaiset nimellistuotot määritellään 10 vuoden viitelainojen tuotoiksi, joita jatketaan käyttäen vastaavista maakohtaisista tuottokäyristä johdettuja nimellishintaisia termiinituottovaatimuksia. Muiden valtioiden 10 vuoden joukkolainojen maakohtaiset tuotot määritellään 10 vuoden viitelainojen tuotoksi, jota jatketaan käyttäen (aineiston koontipäivänä havaittua) vakioitua tuottoeroa euroalueen riskittömiä pitkiä korkoja koskevaan tekniseen oletukseen nähden.
3 Reaalitalous
Euroalueen taloudellinen toimeliaisuus alkoi elpyä vuoden 2024 alkupuoliskolla. Vuonna 2023 sen kasvu oli ollut jotakuinkin vaisua ja alavireistä (ks. kuvio 1).[4] Eurostatin ennakkoarvion mukaan taloudellinen toimeliaisuus kasvoi sekä ensimmäisellä että toisella vuosineljänneksellä 0,3 % edellisiin neljänneksiin nähden. Toisen neljänneksen arviota tarkistettiin kuitenkin alaspäin 0,2 prosenttiin syyskuun asiantuntija-arvioiden valmistumisen jälkeen. Toisella vuosineljänneksellä kasvu oli pienempi kuin mitä kesäkuun 2024 asiantuntija-arvioissa odotettiin. Tämä johtui yksityisen kulutuksen ja investointien odotettua heikommasta kasvusta. Myös varastot pienenivät, vaikka nettoviennin kasvuvaikutus oli odotettua voimakkaampi. Toimialakohtaisessa tarkastelussa teollisuustuotannon arvonlisäys todennäköisesti supistui vuoden 2024 toisella neljänneksellä, kun taas palvelutuotannon arvonlisäys kasvoi edelleen.
Kuvio 1
(neljännesvuotuinen prosenttimuutos, kausivaihtelusta puhdistetut ja työpäiväkorjatut neljännesvuosittaiset tiedot)
Huom. Aiempien vuosien tiedot voivat poiketa Eurostatin julkaisemista tiedoista. Arviointijakson alku on merkitty pystyviivalla. Symmetriset vaihteluvälit asiantuntija-arvioiden ympärillä kuvastavat mahdollisten poikkeamien todennäköisyyttä. Ne perustuvat aiempiin arviointivirheisiin puhdistettuina äärihavainnoista. Vaihteluvälit kuvaavat arvioidusta poikkeavan kehityksen hajontaa (tummemmasta vaaleampaan 30, 60 ja 90 prosentin todennäköisyys). Lisätietoa on EKP:n asiantuntijoiden maaliskuun 2023 arvioiden kehikossa ”Epävarmuuden kuvaaminen asiantuntija-arvioissa”.
BKT:n kasvun odotetaan hidastuvan vuoden 2024 jälkipuoliskolla ja olevan vaimeampaa kuin mitä kesäkuun asiantuntija-arvioissa ennakoitiin. Aiempaa vaimeampien näkymien taustalla on ostopäällikköindeksin, yritysten ja kuluttajien luottamusta mittaavien Euroopan komission indikaattorien ja muiden taloudellisen toimeliaisuuden kannalta merkityksellisten kyselyindikaattorien lasku. Etenkin teollisuustuotannon näkymät heikkenivät merkittävästi, sillä ostopäällikköindeksi oli 45,8 elokuussa. Kehityksen pääsynä oli heikko kysyntä, joka vaikutti eniten Saksaan. Palvelualoilla taloudellinen toimeliaisuus näyttää kuitenkin kasvavan vahvasti – osittain Pariisin olympialaisten vauhdittamana. Palvelutuotannon ostopäällikköindeksi oli 52,9 elokuussa. Kolmannella ja neljännellä vuosineljänneksellä BKT:n odotetaan kasvavan 0,2 % eli 0,2 prosenttiyksikköä hitaammin kuin kesäkuisissa arvioissa.
Keskipitkällä aikavälillä BKT:n kasvun odotetaan noudattelevan pitkän aikavälin keskiarvoaan. Sen odotetaan saavan tukea reaalitulojen kasvusta, ulkoisen kysynnän voimistumisesta ja kasvua vaimentavasta rahapolitiikasta johtuvien vaikutusten väistymisestä. Kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen jatkuvan kasvun odotetaan vahvistavan yksityistä kulutusta, josta tullee tärkein kasvua vauhdittava tekijä vuoden 2024 jälkipuoliskolla. Sen odotetaan kuitenkin vahvistavan kasvua vähemmässä määrin kuin mitä kesäkuisissa arvioissa ennakoitiin. Kotitalouksien kulutus saanee tukea myös vahvoista työmarkkinoista, kuluttajien luottamuksen asteittaisesta kohenemisesta ja epävarmuuden vähenemisestä, vaikka kotitalouksien säästämisaikeet ovatkin tällä hetkellä lisääntyneet. Yritysten investointien arvioidaan pysyvän lyhyellä aikavälillä vähäisinä osittain poliittisen epävarmuuden lisääntymisen vuoksi. Investointikasvun odotetaan kuitenkin elpyvän, kun rahapolitiikan aiemmat kiristykset eivät enää jarruta investointeja yhtä paljon kuin aiemmin ja myös sisäinen ja ulkoinen kysyntä voimistuvat. Ulkoisen kysynnän odotetaan vauhdittavan viennin kasvua. Asuntoinvestointien odotetaan supistuvan vuosina 2024 ja 2025 mutta elpyvän sitten ja noudattelevan kesäkuisten arvioiden mukaista kehitystä. Varastosykli heikensi huomattavasti kasvua vuodenvaihteessa, mutta nyt se on palaamassa normaalitasolle, ja sen kasvuvaikutuksen arvioidaan olevan jokseenkin neutraali vuoden 2024 jälkipuoliskolla. Vaikka finanssipolitiikan mitoitusta aiotaan tiukentaa arviointijakson aikana, julkisen kulutuksen ja investointitoiminnan odotetaan vaikuttavan myönteisesti BKT:n kasvuun.
Rahoitusolojen ja etenkin korkean korkotason odotetaan vaikuttavan kasvuun edelleen hyvin negatiivisesti, mutta vaikutus hiipunee arviointijakson kuluessa. Rahapolitiikkaa kiristettiin joulukuusta 2021 syyskuuhun 2023. Kiristämisen vaikutus välittyy edelleen reaalitalouteen ja vaikuttaa etenkin vuoden 2024 kasvunäkymiin.[5] Rahapolitiikan negatiivisen kasvuvaikutuksen odotetaan alkavan vaimeta asteittain vuoden 2024 aikana. Arvio perustuu ohjauskorkojen alentamiseen kesäkuussa 2024 ja tulevaa korkokehitystä koskeviin markkinaodotuksiin, jotka olivat vallalla asiantuntija-arvioiden koontipäivänä (ks. kehikko 1) . Negatiivisen kasvuvaikutuksen voimakkuuteen ja ajoitukseen liittyy huomattavaa epävarmuutta, mutta vaikutus päättynee vuoteen 2026 mennessä.
BKT:n kasvu on arvioitu kunakin arviointijakson vuonna nyt 0,1 prosenttiyksikköä hitaammaksi kuin kesäkuun 2024 asiantuntija-arvioissa (ks. taulukko 3 ja kuvio 2). Arviota BKT:n kasvusta vuoden 2023 jälkipuoliskolla on tarkistettu ylöspäin, mikä suurentaa vuodelle 2024 siirtyvää kasvuperintöä. Tämä vaikuttaa BKT:hen kuitenkin vähemmän kuin BKT:n neljännesvuotuisen kasvuarvion pienentäminen vuodelle 2024. BKT:n eristä yksityistä kulutusta ja investointeja koskevia arvioita on tarkistettu alaspäin vuodelle 2024. Vaikka nettovientiä koskevaa arviota on tarkistettu ylöspäin kesäkuun jälkeen (lähinnä tuoreiden tietojen perusteella), viennin kasvuarviota on tarkistettu alaspäin vuoden 2024 jälkipuoliskon osalta kilpailukykyongelmien vuoksi. Vuotta 2025 koskevia arvioita on tarkistettu alaspäin yksinomaan siksi, että vuoden 2024 jälkipuoliskolla tehtyjen tarkistusten vaikutukset ulottuvat vuoteen 2025. Vuotta 2026 koskevan arvion muutos puolestaan liittyy lähinnä siihen, että yksityisen kulutuksen kasvua on tarkistettu alaspäin kulutuksen elpymisen osoittauduttua ennakoitua jonkin verran hitaammaksi, sekä siihen, että nettoviennin vaikutusta on tarkistettu jonkin verran aiempaa pienemmäksi.
Kuvio 2
Kysyntäerien vaikutus euroalueen BKT:n kasvuun
a) Syyskuun 2024 asiantuntija-arviot | b) Kesäkuun 2024 asiantuntija-arvioiden tarkistukset |
|---|---|
(vuotuinen prosenttimuutos, vaikutus prosenttiyksikköinä) | (tarkistukset: prosenttiyksikköinä ja vaikutus prosenttiyksikköinä) |
 |  |
Huom. Tiedot on puhdistettu kausivaihtelusta ja korjattu työpäivien lukumäärällä. Luvut voivat olla erilaiset kuin Eurostatin tuoreimmissa julkaisuissa, jos arvioiden koontipäivän jälkeen on julkistettu uusia tietoja. Arviointijakson alku on merkitty pystyviivalla. Tarkistukset on laskettu pyöristämättömien lukujen pohjalta. Pyöristettyjen lukujen perusteella BKT:n kasvu on arvioitu ‑0,1 prosenttiyksikköä hitaammaksi kunakin arviointijakson vuonna.
Taulukko 3
BKT:tä, ulkoista kauppaa ja työmarkkinoita koskevat arviot
(vuotuinen prosenttimuutos, ellei toisin mainita; tarkistukset prosenttiyksiköinä)
| Syyskuu 2024 | Kesäkuun 2024 arvioiden tarkistukset | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | |
BKT | 0,5 | 0,8 | 1,3 | 1,5 | -0,1 | -0,1 | -0,1 | -0,1 |
Yksityinen kulutus | 0,7 | 0,8 | 1,4 | 1,5 | 0,1 | -0,4 | -0,3 | -0,1 |
Julkinen kulutus | 1,0 | 1,2 | 1,1 | 1,1 | 0,2 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
Investoinnit | 1,2 | -0,5 | 1,2 | 2,1 | -0,1 | -0,6 | -0,3 | 0,1 |
Vienti1) | -0,3 | 1,2 | 2,6 | 3,0 | 0,6 | -0,1 | -0,3 | -0,1 |
Tuonti1) | -1,1 | 0,0 | 2,8 | 3,3 | 0,3 | -0,5 | -0,4 | 0,0 |
Vaikutus BKT:hen: |
|
|
|
|
|
|
|
|
Kotimainen kysyntä | 0,8 | 0,6 | 1,2 | 1,5 | 0,0 | -0,3 | -0,2 | 0,0 |
Nettovienti | 0,4 | 0,7 | 0,0 | 0,0 | 0,1 | 0,3 | 0,0 | -0,1 |
Varastojen muutokset | -0,7 | -0,4 | 0,1 | 0,0 | -0,2 | 0,1 | 0,1 | 0,0 |
Käytettävissä olevat reaalitulot | 1,1 | 2,8 | 0,8 | 0,8 | -0,1 | 0,9 | -0,3 | -0,4 |
Kotitalouksien säästämisaste | 13,4 | 14,9 | 14,5 | 14,0 | -1,1 | -0,1 | 0,0 | -0,2 |
Vaihtotase (prosenttia BKT:stä) | 1,5 | 2,6 | 2,7 | 2,7 | -0,1 | -0,2 | -0,2 | -0,2 |
Työllisyys2) | 1,4 | 0,8 | 0,4 | 0,4 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -0,1 |
Työttömyysaste | 6,5 | 6,5 | 6,5 | 6,5 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,2 |
Huom. BKT:tä ja sen eriä koskevat arviot perustuvat kausivaihtelusta puhdistettuihin ja työpäiväkorjattuihin tietoihin. Luvut voivat olla erilaiset kuin Eurostatin tuoreimmissa julkaisuissa, jos arvioiden koontipäivän jälkeen on julkistettu uusia tietoja. Tarkistukset on laskettu pyöristettyjen lukujen pohjalta. EKP:n verkkosivuilla on makrotaloudellisten arvioiden tietokanta, josta voi ladata myös neljännesvuosittaista aineistoa.
1) Tuontia ja vientiä koskevat arviot sisältävät myös euroalueen sisäisen kaupan.
2) Työllisyysluvut viittaavat työllisten lukumäärään.
Vaikka yksityinen kulutus on ollut viime aikoina heikkoa, sen odotetaan olevan edelleen tärkein talouskasvua vauhdittava tekijä keskipitkällä aikavälillä. Kulutus saa tukea palkansaajakorvausten kasvusta, jota siivittävät palkkojen nousu ja inflaation hidastuminen. Yksityisen kulutuksen kasvu jäi arvioitua pienemmäksi vuoden 2024 alkupuoliskolla, sillä muiden kuin työtulojen odotettua voimakkaampi kasvu lisäsi säästämistä enemmän kuin mitä kesäkuussa arvioitiin. Kotitalouksien kulutuksen kasvun odotetaan kuitenkin vahvistuvan. Sen vuotuisen kasvun odotetaan olevan noin 0,8 % vuosina 2023–2024 ja noin 1,5 % vuosina 2025–2026 eli huomattavasti pandemiaa edeltäneen keskiarvonsa (1,2 %) yläpuolella. Kulutuksen elpymisen taustalla on reaalitulojen kasvu, joka johtuu lähinnä palkkojen vahvasta noususta ja muiden kuin työtulojen (etenkin yrittäjätulojen ja rahoitusvarallisuuden) vankasta, joskin maltillistuvasta, kasvusta. Keskipitkällä aikavälillä reaalitulojen kasvun arvioidaan maltillistuvan, kun reaalipalkkojen nousu tasoittuu. Yksityisen kulutuksen kasvu vahvistunee kuitenkin, kun epävarmuus oletettavasti vähenee vuosina 2025–2026. Epävarmuuden väheneminen puolestaan voimistaa säästämisasteen laskua, kun kulutuskäyttäytyminen vähitellen normalisoituu. Yksityisen kulutuksen kasvu vuonna 2024 on nyt arvioitu 0,4 prosenttiyksikköä hitaammaksi kuin kesäkuun 2024 asiantuntija-arvioissa. Tämä johtuu odotettua heikommasta kehityksestä kahdella ensimmäisellä vuosineljänneksellä ja kasvun hitaammasta elpymisestä sen jälkeen. Tämä vaikutus ulottuu vuodelle 2025. Siksi kasvu on nyt arvioitu 0,3 prosenttiyksikköä ennakoitua hitaammaksi. Taustalla ovat myös käytettävissä olevien reaalitulojen hieman vaimeampi kasvu ja odotus siitä, että kotitalouksien kulutuksen normalisoituminen hidastuu. Normalisoitumisen hidastuminen on myös tärkein syy sille, että kasvuvauhtia on tarkistettu nyt 0,1 prosenttiyksikköä alaspäin. Tarkistukset noudattelevat kuluttajien säästämisaikeita seuraavan 12 kuukauden aikana kartoittaneen Euroopan komission kyselytutkimuksen tuloksia. Säästämisaikeet ovat jatkaneet kasvuaan viime vuosineljännesten aikana.
Asuntoinvestointien kehityksen arvioidaan heikkenevän entisestään vuoden 2024 aikana ja alkavan sitten elpyä verkkaisesti vuoden 2025 kuluessa, kun kireät rahoitusolot vähitellen kevenevät ja kotitalouksien reaalitulot jatkavat kasvuaan. Asuntoinvestointien kehitys on todennäköisesti jatkanut pitkäaikaista heikkenemistään toisella vuosineljänneksellä, koska asuntojen kysyntä on pysynyt vähäisenä. Huomattavan verokannustimen voimassaolon päättyminen Italiassa heikentää asuntoinvestointien kehitystä entisestään. Asuntoinvestointien kasvun arvioidaan alkavan elpyä vasta vuoden 2025 jälkipuoliskolla, kun asuntolainakorot odotettavasti laskevat hieman ja kotitalouksien tulot kasvavat. Kaiken kaikkiaan asuntoinvestointien kasvun odotetaan hidastuvan edelleen merkittävästi vuonna 2024, mikä vaikuttaa epäsuotuisasti kasvuvauhtiin vielä vuonna 2025. Asuntoinvestointien vuotuisen kasvun arvioidaan muuttuvan positiiviseksi vuonna 2026 – ensimmäistä kertaa vuoden 2022 jälkeen.
Yritysten investointien arvioidaan kasvavan arviointijaksolla maltillisesti mutta aiempaa nopeammin, kun kysyntä kohenee, rahoitusolojen kasvua hidastavat vaikutukset väistyvät ja vihreät ja digitaaliset investoinnit lisääntyvät. Vaikka kohonneen poliittisen epävarmuuden odotetaan vaimentavan investointeja jonkin verran lyhyellä aikavälillä, niiden arvioidaan lisääntyvän asteittain ja noudattelevan odotuksia sisäisen ja ulkoisen kysynnän vahvistumisesta ja tulostilanteen parantumisesta. Vuonna 2026 elpymistä tukevat kireiden rahoitusolojen vaikutuksen hiipuminen, NextGenerationEU-ohjelman varat, jotka tarjoavat lisäkannustimia investointeihin, sekä yksityiset sijoitukset vihreään ja digitaaliseen talouteen. Yritysten ulkoisen rahoituksen kasvun arvioidaan nopeutuvan asteittain arviointijakson aikana. Tämä johtuu taloudellisen toimeliaisuuden odotetusta vahvistumisesta, pankkien antolainauskorkojen arvioidusta laskusta, ylimääräisten käteisvarojen supistumisesta ja yritysten taseiden kohenemisesta.
Euroalueen viennin kasvu elpyi voimakkaasti vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä, mutta sen odotetaan ensin hidastuvan ja nopeutuvan sitten hieman uudelleen. Vienti kasvaa kuitenkin pidemmän aikavälin keskiarvoonsa nähden vaimeasti. Viennin piristyminen ensimmäisellä vuosineljänneksellä johtui pääosin palvelujen viennistä ja osittain Irlannin viennin epävakaasta kehityksestä. Jos Irlannin viennin kehitystä ei oteta huomioon, kokonaisviennin kasvun arvioidaan kuitenkin hidastuneen toisella vuosineljänneksellä, sillä teollisuustuotannon ja palvelujen vientitilauksia koskevista kyselyindikaattoreista saadut tuoreet tiedot osoittavat vientitilausten vähentyneen.[6] Viennin lyhyen aikavälin näkymät ovat heikentyneet euron hienoisen vahvistumisen ja jatkuvien kilpailukykyongelmien vuoksi, vaikkakin ulkoisen kysynnän arviota on tarkistettu hieman ylöspäin. Kaasun hinta on noussut jonkin verran, mikä heikentää näkymiä entisestään. Euroalueen viennin jarruna ovat edelleen kilpailukykyä heikentävät tekijät, kuten energian hintasokki sekä hintakilpailukykyyn ja muuhun kilpailukykyyn liittyvät ongelmat. Viennin kasvun ennakoidaan elpyvän vähitellen vasta vuoden 2025 alussa, tosin pitkän aikavälin keskiarvoaan hitaammin. Myös tuonnin odotetaan kasvavan lyhyellä aikavälillä vaimeasti, sillä kotimaisten investointien kehitys on ollut odotettua heikompaa. Tuonnin arvioidaankin kasvavan jonkin verran pitkän aikavälin kasvuvauhtiaan hitaammin. Kaiken kaikkiaan nettoviennin kasvuvaikutus jäänee jokseenkin neutraaliksi arviointijakson aikana, kun se vielä vuoden 2024 alkupuoliskolla oli positiivinen (ks. kuvio 2). Vuoden 2024 arviota on tarkistettu ylöspäin aiempiin tietoihin tehtyjen tarkistusten vuoksi. Muita vuosia koskevat arviot pysyvät pitkälti ennallaan.
Työmarkkinoiden odotetaan vetävän edelleen hyvin, joskin työllisyyden kasvu hidastunee viime vuosiin verrattuna. Työllisyys kasvoi vuoden 2024 toisella neljänneksellä 0,2 % eli hieman ennakoitua enemmän. Sen neljännesvuosikasvun arvioidaan laajenevan melko verkkaisesti ja olevan 0,1 % arviointijakson aikana. Työllisyyden vuotuisen kasvun odotetaan hidastuvan 0,8 prosenttiin vuonna 2024 (1,4 % vuonna 2023) ja vakautuvan sen jälkeen siten, että se on 0,4 % vuonna 2025 ja 0,5 % vuonna 2026. Vuonna 2026 työllisyyden arvioidaan nyt kasvavan edellisiin arvioihin nähden 0,1 prosenttiyksikköä hitaammin. Työllisyyden kasvuarvion (ks. kuvio 3) taustalla on oletus, että merkittävän työvoimapulan, voittojen nopean kasvun, reaalipalkkojen heikon kehityksen, työvoiman vahvan kasvun ja muiden työllisyyskasvua viime aikoina tavallista enemmän kannatelleiden suhdannetekijöiden vaikutus väistyy vähitellen.[7]
Työn tuottavuuden kasvun odotetaan vahvistuvan arviointijakson mittaan. Työn tuottavuuden kasvun odotetaan piristyvän arviointijakson kuluessa talouden suhdanneluonteisen muutoksen myötä, ja aiempi voimakas työllisyyskasvu hidastuu. Työntekijäkohtaisen tuottavuuden kasvu oli kuitenkin ennakoitua heikompaa vuoden 2024 toisella neljänneksellä. Vuoden 2024 jälkipuoliskolla tuottavuuskasvun arvioidaankin nyt olevan hitaampaa kuin edellisissä asiantuntija-arvioissa kasvun suhdanneluonteisen elpymisen hidastumisen vuoksi. Tuottavuuden kasvun arvioidaan olevan suhteellisen voimakasta vuonna 2025 (0,9 %) ja vuonna 2026 (1,1 %) – eli lähes kaksi kertaa nopeampaa kuin sen pitkän aikavälin (vuosien 2000–2019) keskiarvo (0,6 %). On kuitenkin muistettava, että tuottavuuden keskimääräinen vuotuinen kasvu seisahtui 0,3 prosenttiin vuosina 2020–2023, mikä johti huomattavaan negatiiviseen eroon trendikasvun ja todellisen tuottavuuden välillä (ks. kuvio 4). Työllisyyden kasvua viime aikoina kannatelleiden suhdannetekijöiden vaikutuksen arvioidaan vähitellen hälvenevän ja johtavan tuottavuuskasvun suhdanneluonteiseen vahvistumiseen. Rakenteelliset tekijät saattavat kuitenkin hillitä tuottavuuden kasvua vuosina 2025 ja 2026. Niitä ovat muun muassa taloudellisen toimeliaisuuden painopisteen siirtyminen asteittain palvelualoille, vihreän siirtymän hinta, energian nopean hinnannousun pitkäkestoisempi haittavaikutus, erittäin innovatiivisten tekoälyteknologioiden odotettua hitaampi käyttöönotto sekä väestön ikääntymisestä ja joidenkin suurten ikäluokkien eläköitymisestä johtuva väestörakenteen muutos.
Kuvio 4
Työn tuottavuus työllistä kohden
a) Työn tuottavuustaso
(indeksi, 2022 = 100)
b) Työn tuottavuuden kasvu
(vuotuinen prosenttimuutos)
Huom. Arviointijakson alku on merkitty pystyviivalla. Pitkän aikavälin keskiarvot ja estimoidut koronaviruspandemiaa (covid-19) edeltävät trendit on saatu käyttämällä vuosien 2000–2019 aineistoa.
Työttömyysasteen odotetaan pysyvän verrattain vakaana (ks. kuvio 5). Sen arvioidaan olevan keskimäärin 6,5 % arviointijakson kunakin vuonna. Työttömyysaste on pysynyt suurin piirtein ennallaan kesäkuun asiantuntija-arvioiden laatimisen jälkeen, mutta vuotta 2026 koskevaa arviota on tarkistettu 0,2 prosenttiyksikköä ylöspäin. Tämä johtuu osin siitä, että työllisyyden kasvun odotetaan heikkenevän tuona vuonna ja myös kasvunäkymät ovat hieman aiempaa heikommat.
4 Julkisen talouden näkymät
Euroalueen finanssipolitiikan mitoituksen arvioidaan kiristyvän arviointijaksolla ja etenkin vuonna 2024 mutta kesäkuun 2024 asiantuntija-arvioissa ennakoitua vähemmän (ks. taulukko 4). Finanssipolitiikan mitoituksen arvioidaan nyt olleen hieman kireämpää vuonna 2023 ja kiristyvän huomattavasti vuonna 2024 lähinnä siksi, että suuri osa energiaan ja inflaatioon liittyvistä tukitoimista päättyy. Kiristyminen jatkunee myös vuosina 2025 ja 2026, joskin paljon hitaampaan tahtiin. Syynä ovat voimassa olevien energiatukitoimien väheneminen entisestään, välittömien verojen ja sosiaaliturvamaksujen korotukset sekä tulonsiirtojen kasvun hidastuminen. Niiden vaikutuksia lieventää osittain julkisen kulutuksen ja investointien kasvu. Vuosina 2024–2025 euroalueen finanssipolitiikan mitoitus ja harkinnanvaraiset finanssipoliittiset toimenpiteet kiristävät finanssipolitiikkaa vähemmän kuin mitä kesäkuun asiantuntija-arvioissa ennakoitiin. Tämä johtuu siitä, että joissakin maissa toteutetaan oletettua vähemmän julkisen talouden vakauttamistoimia, ja joissakin muissa maissa on hallituksen hyväksymien vuoden 2025 budjettiesitysten vuoksi jatkettu ja/tai otettu käyttöön finanssipoliittisia tukitoimia. Julkista taloutta koskeviin oletuksiin liittyy edelleen huomattavaa epävarmuutta siihen saakka, kunnes useimpien euroalueen maiden vuoden 2025 budjettikehykset julkistetaan ja uudistettu EU:n talouspolitiikan ohjausjärjestelmä pannaan täytäntöön.
Taulukko 4
Euroalueen julkisen talouden näkymät
(prosenttia BKT:stä, tarkistukset prosenttiyksikköinä)
| Syyskuu 2024 | Kesäkuun 2024 arvioiden tarkistukset | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | |
Finanssipolitiikan mitoitus1) | 0,0 | 0,5 | 0,1 | 0,3 | 0,1 | -0,2 | -0,2 | 0,0 |
Julkisen talouden rahoitusasema | -3,6 | -3,3 | -3,2 | -3,0 | 0,0 | -0,2 | -0,4 | -0,4 |
Rakenteellinen rahoitusasema2 | -3,7 | -3,2 | -3,2 | -3,0 | -0,1 | -0,2 | -0,5 | -0,4 |
Julkisen talouden bruttovelka | 88,2 | 88,5 | 89,3 | 89,8 | -0,3 | 0,1 | 0,7 | 1,2 |
1) Finanssipolitiikan mitoituksen mittarina käytetään suhdannekorjatun perusjäämän muutosta puhdistettuna valtion finanssisektorille antamasta tuesta. Tulopuolella luvut on puhdistettu myös NextGenerationEU-ohjelman arvioitujen avustusten vaikutuksesta. Miinusmerkkinen luku tarkoittaa finanssipolitiikan kevenemistä.
2) Julkisen talouden rahoitusasema ilman suhdanteiden ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän määritelmän mukaisesti tilapäisiksi luokiteltujen toimenpiteiden ohimenevää vaikutusta.
Euroalueen julkisen talouden rahoitusaseman odotetaan kohenevan arviointijaksolla, tosin vähemmän kuin kesäkuussa arvioitiin. Velkasuhteen arvioidaan kasvavan. Euroalueen alijäämäsuhteen arvioidaan pienenevän ja palaavan BKT:hen suhteutettuun 3 prosentin viitearvoonsa vuonna 2026. Syynä on ennen kaikkea se, että suhdannekorjatun perusalijäämän arvioidaan jäävän ennakoitua pienemmäksi koko arviointijakson ajan ja etenkin vuonna 2024, minkä katsotaan vaikuttavan alijäämään korkomenojen kasvua enemmän. Suhdannekomponentin arvioidaan pysyvän suurin piirtein ennallaan. Julkisen talouden rahoitusaseman arvioidaan on nyt olevan koko arviointijakson ajan heikompi kuin kesäkuun arvioissa lähinnä edellä kuvatun harkinnanvaraisten finanssipoliittisten toimenpiteiden muutoksen ja negatiivisten rakenteellisten vaikutusten vuoksi. Nämä vaikutukset liittyvät siihen, että arviota palkansaajakorvauksista ja nimellisestä yksityisestä kulutuksesta saatavista verotuloista on tarkistettu alaspäin. Euroalueen velkasuhteen odotetaan olevan arviointijaksolla kasvamaan päin, sillä jatkuvien (joskin pienenevien) perusalijäämien sekä positiivisten alijäämä-velkakorjausten arvioidaan vaikuttavan velkasuhteeseen enemmän kuin velan koron ja BKT:n kasvuvauhdin väliset suotuiset erot. Velkasuhdetta on tarkistettu ylöspäin, koska perusalijäämät ovat suurempia ja velan koron ja BKT:n kasvuvauhdin väliset erot jonkin verran suurempia kuin kesäkuun arvioissa.
5 Hinnat ja kustannukset
YKHI-inflaation arvioidaan nopeutuvan jonkin verran vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä mutta hidastuvan sitten 2,2 prosenttiin vuonna 2025 ja 1,9 prosenttiin vuonna 2026 (ks. kuvio 6). YKHI-indeksillä mitatun kokonaisinflaation odotetaan hidastuvan syyskuussa mutta nopeutuvan jälleen vuoden loppuun saakka lähinnä energian hintakehitykseen liittyvän vertailuajankohdan vaikutuksen vuoksi. Sen jälkeen kokonaisinflaation odotetaan jälleen hidastuvan. Ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja lasketun YKHI-inflaation (HICPX) odotetaan pysyvän 3 prosentin tuntumassa loppuvuonna 2024 ja alkavan hidastua vuoden 2025 alussa palveluerän vaikutuksesta. Tämä viittaa kaiken kaikkiaan siihen, että kokonaisinflaatio hidastuu edelleen verkkaisesti. Kuten kesäkuun 2024 arvioissa, sen odotetaan saavuttavan 2 prosentin inflaatiotavoitteen vuoden 2025 neljännellä neljänneksellä.
Kuvio 6
(vuotuinen prosenttimuutos)
Huom. Arviointijakson alku on merkitty pystyviivalla. Symmetriset vaihteluvälit arvioiden ympärillä kuvastavat mahdollisten poikkeamien todennäköisyyttä. Ne perustuvat aiempiin arviointivirheisiin puhdistettuina äärihavainnoista. Vaihteluvälit kuvaavat ennustetusta poikkeavan kehityksen hajontaa (tummemmasta vaaleampaan 30, 60 ja 90 prosentin todennäköisyys). Lisätietoa on EKP:n asiantuntijoiden maaliskuun 2023 arvioiden kehikossa ”Epävarmuuden kuvaaminen asiantuntija-arvioissa”.
Energiahintainflaation arvioidaan vaihtelevan jonkin verran tulevina vuosineljänneksinä mutta pysyvän vaimeana keskipitkällä aikavälillä. Energiainflaation odotetaan muuttuvan jälleen negatiiviseksi vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä ja palaavan positiiviseksi vuoden 2024 loppuun mennessä lähinnä polttoaineiden hintoihin liittyvien vertailuajankohdan vaikutusten vuoksi. Energiainflaation odotetaan vaihtelevan jonkin verran myös vuoden 2025 alkupuoliskolla – esimerkiksi kiihtyvän tammikuussa, kun jotkin vielä toteutettavista finanssipoliittisista energiatukitoimista päättyvät.[8] Polttoaineiden kokonaisinflaation odotetaan pysyvän arviointijaksolla negatiivisena öljyfutuurien hintakäyrien laskun vuoksi. Tätä vaikutusta tasoittavat osittain kaasun ja sähkön positiivinen inflaatio sekä finanssipoliittiset ilmastotoimet, jotka nopeuttavat jonkin verran inflaatiota. Odotuksena on, että energiainflaatio on kaikkiaan vaimeaa eikä juurikaan vaikuta YKHI-inflaatioon vuosina 2025 ja 2026 (ks. kuvion 7 kohta a ja kuvio 8).
Elintarvikehintainflaation odotetaan pysyvän suurin piirtein ennallaan lyhyellä aikavälillä ja hidastuvan sen jälkeen maltillisesti tuotantokustannusten vaimean kehityksen vuoksi (ks. kuvion 7 kohta b). Elintarvikeinflaatio hidastui asteittain 2,3 prosenttiin heinäkuussa lähinnä siksi, että hintapaineet laskivat energia- ja elintarvikeraaka-aineiden aiempien hintasokkien vaimetessa. Vuoden 2024 loppua kohden elintarvikeinflaation odotetaan nopeutuvan jonkin verran. Vuoden 2025 kolmella ensimmäisellä vuosineljänneksellä sen odotetaan pysyvän 2,5 prosentin tuntumassa eli suurin piirtein ennallaan jalostettujen elintarvikkeiden hintainflaation ylläpitämänä. Sen jälkeen energiahintainflaation arvioidaan hidastuvan keskimäärin 2,1 prosenttiin vuonna 2026 osittain siksi, että elintarvikeraaka-aineiden hintojen oletetaan kehittyvän maltillisesti.
Taulukko 5
Euroalueen hinta- ja kustannuskehitys
(vuotuinen prosenttimuutos, tarkistukset prosenttiyksiköinä)
| Syyskuu 2024 | Kesäkuun 2024 arvioiden tarkistukset | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | |
YKHI | 5,4 | 2,5 | 2,2 | 1,9 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
YKHI ilman energian hintaa | 6,3 | 2,9 | 2,4 | 2,0 | 0,0 | 0,1 | 0,1 | -0,1 |
YKHI ilman energia- ja | 4,9 | 2,9 | 2,3 | 2,0 | 0,0 | 0,1 | 0,1 | 0,0 |
YKHI ilman energia- ja elintarvike- | 5,0 | 2,8 | 2,3 | 2,0 | 0,0 | 0,1 | 0,1 | 0,0 |
YKHIn energiaerä | -2,0 | -1,4 | 1,1 | 0,6 | 0,0 | -0,6 | 0,1 | 0,3 |
YKHIn elintarvike-erä | 10,9 | 2,9 | 2,4 | 2,1 | 0,0 | -0,1 | -0,3 | -0,1 |
BKT-deflaattori | 5,8 | 3,1 | 2,4 | 2,0 | -0,2 | -0,2 | 0,0 | 0,0 |
Tuonnin deflaattori | -2,8 | -0,4 | 1,7 | 1,8 | 0,1 | -0,2 | -0,3 | -0,1 |
Palkansaajakorvaukset | 5,3 | 4,5 | 3,6 | 3,2 | 0,1 | -0,3 | 0,1 | 0,0 |
Tuottavuus | -0,9 | 0,0 | 0,9 | 1,1 | 0,0 | -0,1 | -0,1 | 0,0 |
Yksikkötyökustannukset | 6,2 | 4,5 | 2,6 | 2,1 | 0,1 | -0,2 | 0,1 | 0,0 |
Yksikkövoitot1) | 5,7 | 0,2 | 1,6 | 1,6 | -0,5 | 0,1 | -0,3 | 0,0 |
Huom. Muutokset on laskettu pyöristettyjen lukujen pohjalta. BKT-deflaattoria ja tuonnin deflaattoria, yksikkötyökustannuksia, työntekijää kohden laskettuja palkansaajakorvauksia ja työn tuottavuutta koskevat luvut perustuvat kausivaihtelusta puhdistettuihin ja työpäiväkorjattuihin tietoihin. Luvut voivat olla erilaiset kuin Eurostatin tuoreimmissa julkaisuissa, jos arvioiden koontipäivän jälkeen on julkistettu uusia tietoja. EKP:n verkkosivuilla on makrotaloudellisten arvioiden tietokanta, josta voi ladata myös neljännesvuosittaista aineistoa.
1) Yksikkövoitoilla tarkoitetaan bruttotoimintaylijäämää ja sekatuloja (joista on poistettu itsenäisten ammatinharjoittajien tulot) BKT:n yksikköä kohden.
Kuvio 7
YKHIn energia- ja elintarvike-erän kehitysnäkymät
a) YKHIn energia-erä | b) YKHIn elintarvike-erä |
|---|---|
(vuotuinen prosenttimuutos) | (vuotuinen prosenttimuutos) |
 |  |
Huom. Arviointijakson alku on merkitty pystyviivalla.
Kuvio 8
Euroalueen YKHI-inflaation tärkeimpien erien kehitys
(vuotuinen prosenttimuutos, vaikutus prosenttiyksikköinä)
Huom. Arviointijakson alku on merkitty pystyviivalla.
Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetun YKHI-inflaation arvioidaan maltillistuvan tarkastelujakson aikana ja olevan keskimäärin 2,0 % vuonna 2026 (ks. kuvio 9). Se hidastui vuoden 2024 puoliväliin saakka lähinnä muiden teollisuustuotteiden kuin energian hintojen nousun maltillistumisen vuoksi. Muiden teollisuustuotteiden kuin energian inflaation odotetaan kuitenkin nopeutuvan jonkin verran vuoden 2024 lopulla. Palveluhintainflaatio on ollut sitkeämpää. Se pysytteli vuoden 2024 alkupuoliskolla noin 4 prosentin tuntumassa, ja pysyy odotettavasti samoissa lukemissa loppuvuoden ajan. Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetun YKHI-inflaation arvioidaan maltillistuvan vuosina 2025 ja 2026, sillä palveluhintainflaatio hidastuu vähitellen, kun talouden avautuminen uudelleen pandemian jälkeen ei enää vaikuta hintoihin ja työvoimakustannuspaineet lopulta vaimenevat. Tavarahintainflaation odotetaan sen sijaan pysyvän jotakuinkin pitkän aikavälin keskiarvonsa mukaisena. Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistettu inflaatio hidastuu yleisemmin siksi, että energian aiempien hintasokkien välilliset vaikutukset ovat vaimenemassa ja rahapolitiikan kiristysten välittyminen on vielä meneillään. Myös palkkojen nousun taittuminen hidastaa inflaatiota.
Kuvio 9
Euroalueen YKHI-inflaatio ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja
(vuotuinen prosenttimuutos)
Huom. Arviointijakson alku on merkitty pystyviivalla. Symmetriset vaihteluvälit arvioiden ympärillä kuvastavat mahdollisten poikkeamien todennäköisyyttä. Ne perustuvat aiempiin arviointivirheisiin puhdistettuina äärihavainnoista. Vaihteluvälit kuvaavat ennustetusta poikkeavan kehityksen hajontaa (tummemmasta vaaleampaan 30, 60 ja 90 prosentin todennäköisyys). Lisätietoa on EKP:n asiantuntijoiden maaliskuun 2023 arvioiden kehikossa ”Epävarmuuden kuvaaminen asiantuntija-arvioissa”.
YKHI-kokonaisinflaation näkymät on arvioitu samanlaisiksi kuin kesäkuun 2024 asiantuntija-arvioissa (ks. kuvio 10). Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetun YKHI-inflaation tarkistus ylöspäin ja elintarvike- ja energiainflaatioiden tarkistukset alaspäin kumoavat toistensa vaikutuksen vuonna 2024. Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetun YKHI-inflaatioarvion tarkistus ylöspäin vuosina 2024 ja 2025 selittyy lähinnä sillä, että viime kuukausien tiedot ovat poikenneet ennakoiduista, kun YKHI-palveluinflaatio on ollut odotettua nopeampaa. Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetun YKHI-inflaation neljännesvuotuisen kehityksen arvioidaan nyt olevan vuoden 2025 jälkipuoliskolta lähtien aavistuksen ennakoitua hitaampaa. BKT:tä ja palkkoja koskevia arvioita on nimittäin tarkistettu alaspäin, ja myös euron kurssin vahvistuminen hidastaa inflaatiota. Kaasun hintojen oletetaan tosin nyt nousevan aiempaa enemmän, mikä osin nopeuttaa inflaatiota välillisesti. YKHI-elintarvikeinflaatiota koskevaa arviota on tarkistettu alaspäin koko arviointijaksolla lähinnä sen vuoksi, että tuoreet tiedot osoittavat sen olleen ennakoitua hitaampaa ja elintarvikeraaka-aineiden hintaoletuksia on tarkistettu alaspäin. Myöhemmin arviointijaksolla energiahintainflaation arvioidaan nyt olevan nopeampaa, sillä kaasun ja sähkön tukkuhintaoletuksia on tarkistettu ylöspäin (ks. kehikko 1).
Kuvio 10
Inflaatioarvion tarkistukset kesäkuun 2024 asiantuntija-arvioihin nähden
(prosenttiyksikköinä)
Huom. Tarkistukset perustuvat pyöristämättömiin tietoihin. Pyöristettyjen tietojen perusteella YKHI-inflaatioarvio pysyy kunakin arviointijakson vuonna ennallaan.
Nimellispalkkojen nousun arvioidaan hidastuvan vähitellen mutta pysyvän edelleen nopeana. Niinpä reaalipalkkojen arvioidaan palaavan pikaisesti nopean inflaation jaksoa edeltäneelle tasolleen (ks. kuvio 11). Työntekijäkohtaisten palkansaajakorvausten kasvuvauhti oli 4,7 % vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä. Toisella neljänneksellä sen arvioidaan hidastuneen ja 4,6 prosenttiin (eli 0,5 prosenttiyksikköä alle kesäkuun arvioiden).[9] Palkansaajakorvausten kasvun arvioidaan hidastuvan edelleen vuoden jälkipuoliskolla – keskimäärin 4,5 prosenttiin vuonna 2024 – ja maltillistuvan lisää arviointijakson aikana. Sen odotetaan kuitenkin pysyvän pitkän aikavälin keskiarvoaan nopeampana inflaatiokompensaation vuoksi ja koska työmarkkinat vetävät edelleen hyvin. Sopimuspalkkojen nousun odotetaan kiihtyvän hieman vuoden 2024 loppuun asti ja vaimenevan sitten vähitellen inflaation hidastumisen myötä. Vuonna 2026 palkansaajakorvausten arvioidaan kasvavan 3,2 %, ja kasvun arvioidaan olevan hieman nopeampaa kuin tuottavuuden kasvu ja YKHI-inflaatio yhteensä. Vuonna 2024 palkansaajakorvausten kasvun arvioidaan olevan 0,3 prosenttiyksikköä pienempi kuin kesäkuun 2024 asiantuntija-arvioissa, sillä vuoden alkupuoliskolta saadut tiedot osoittavat kasvun olleen odotettua heikompaa. Kuten kesäkuun 2024 arvioissa, reaalipalkkojen odotetaan palautuvan vuoden 2022 alun tasolle vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä. Pian sen jälkeen niiden odotetaan palautuvan vuoden 2021 alun tasolle.
Kuvio 11
Palkansaajakorvaukset työntekijää kohden
(vuotuinen prosenttimuutos)
Huom. Arviointijakson alku on merkitty pystyviivalla. Luvut voivat olla erilaiset kuin Eurostatin tuoreimmissa julkaisuissa (ks. alaviite 9).
Yksikkötyökustannusten kasvun arvioidaan hidastuvan huomattavasti. Yksikkötyökustannusten kasvu on jo hidastunut pitkän aikavälin keskiarvoaan korkeammista vuoden 2023 luvuista, ja sen arvioidaan olleen 4,7 % vuoden 2024 toisella neljänneksellä.[10] Vuonna 2026 sen odotetaan hidastuvan jyrkästi lisää ja olevan 2,1 %. Taustalla ovat tuottavuuden kasvun arvioitu nopeutuminen sekä palkkojen nousun hidastuminen. Yksikkötyökustannusten kasvu pysyy kuitenkin huomattavasti pandemiaa edeltäneen keskiarvonsa eli 1,5 prosentin yläpuolella. Kesäkuun 2024 asiantuntija-arvioihin verrattuna yksikkötyökustannusten kasvun arvioidaan olevan 0,2 prosenttiyksikköä hitaampaa vuonna 2024 ja 0,1 prosenttiyksikköä nopeampaa vuonna 2025. Syynä ovat palkansaajakorvauksia koskeviin arvioihin tehdyt tarkistukset, joiden vaikutusta vahvistaa vuonna 2025 tuottavuuden kasvuarvion hienoinen tarkistus alaspäin.
BKT-deflaattorin kasvulla mitattujen euroalueen sisäisten hintapaineiden arvioidaan vähenevän edelleen, kun yritysten tuloskasvu ensin vaimentaa korkeita yksikkötyökustannuspaineita ja alkaa sitten elpyä (ks. kuvio 12). BKT-deflaattorin vuotuinen kasvuvauhti on hidastunut jyrkästi viime vuosineljännesten aikana. Vuoden 2024 toisella neljänneksellä se oli 3,2 %.[11] Sen arvioidaan hidastuvan edelleen koko vuoden 2024 ja olevan keskimäärin 3,1 %. Sen jälkeen sen arvioidaan hidastuvan vähäisemmin erin ja olevan keskimäärin 2,0 % vuonna 2026. Yksikkövoittojen kasvu oli nopeimmillaan vuoden 2022 lopussa. Vuoden 2024 toisella neljänneksellä kasvu muuttui negatiiviseksi.[12] Sen odotetaan pysyvän yksikkötyökustannusten kasvua hitaampana koko vuoden 2024, mikä viittaa siihen, että voittomarginaalit vaimentavat työvoimakustannusten suhteellisen voimakasta kasvua. Kun yksikkötyökustannusten kasvu laantuu ja myös muiden tuotantokustannusten nousu pysyy hillittynä, yksikkövoittojen kasvun odotetaan elpyvän jonkin verran vuodesta 2025 lähtien. Talouden elpyminen ja tuottavuuskasvun vahvistuminen tukevat tätä kehitystä. BKT-deflaattorin kasvu vuonna 2024 on nyt arvioitu nopeammaksi kuin kesäkuun 2024 asiantuntija-arvioissa. Vuosia 2025 ja 2026 koskevat arviot on pidetty ennallaan. Yksikkövoittojen kasvu on nyt arvioitu hieman nopeammaksi vuonna 2024 ja 0,3 prosenttiyksikköä hitaammaksi vuonna 2025. Vuonna 2024 se vaimentaa yksityökustannusten tarkistusta alaspäin ja vuonna 2025 niiden hienoista tarkistusta ylöspäin.
Kuvio 12
Euroalueen sisäiset hintapaineet
a) BKT-deflaattori ja sen erät | b) BKT-deflaattori ja sen erät – kesäkuun 2024 arvioiden tarkistukset |
|---|---|
(vuotuinen prosenttimuutos, vaikutus prosenttiyksikköinä) | (vaikutus prosenttiyksikköinä) |
 |  |
Huom. Arviointijakson alku on merkitty pystyviivalla.
Tuontihintainflaation odotetaan olevan negatiivinen vuonna 2024 mutta pysyvän alle 2 prosentin arviointijakson muina vuosina. Tuonnin deflaattorin kasvun odotetaan nopeutuvan siten, että se on -2,8 % vuonna 2023 ja -0,4 % vuonna 2024 sekä 1,7 % vuonna 2025 ja 1,8 % vuonna 2026. Kasvuarviota on pienennetty koko arviointijaksolle kilpailijoiden vientihintoihin tehtyjen tarkistusten vuoksi ja siksi, että teknisten oletusten mukaan euron kurssi vahvistuu lievästi (ks. kehikko 1).
6 Skenaario- ja herkkyysanalyysit
Energiahintojen vaihtoehtoiset kehitysurat
Energiaraaka-aineiden tulevaan hintakehitykseen liittyy edelleen hyvin suurta epävarmuutta, joten öljyn ja kaasun hintakehitystä koskevilla vaihtoehtoisilla oletuksilla olisi huomattava vaikutus talousnäkymiin ja etenkin inflaatioon. EKP:n asiantuntija-arviot perustuvat kehikossa 1 kuvattuihin teknisiin oletuksiin. Herkkyysanalyysissa esitetään puolestaan öljyn ja kaasun hintojen vaihtoehtoisia kehitysuria, jotka on johdettu optioiden osoittamien riskineutraalien todennäköisyysjakaumien ylä- ja alakvartiileista.[13] Öljyn hintojen vaihtoehtoiset kehitysurat on jaettu symmetrisesti perusskenaarion ympärille eli riskit ovat suurin piirtein tasapainossa. Sen sijaan kaasun hintajakaumassa teknisiin oletuksiin liittyy ennakoitua nopeamman hinnannousun riskejä (ks. kuvio 13). Ne todennäköisesti kuvastavat haitallisia geopoliittisia riskejä, jotka liittyvät Lähi-idän jännitteiden kiristymiseen ja Ukrainan joukkojen tunkeutumiseen Venäjän alueelle. Kehikossa tarkastellaan myös sekä öljyn että kaasun vakiohintaoletusta. Molemmissa tapauksissa lasketaan synteettinen energiahintaindeksi (öljyn ja kaasun hintojen vaihtoehtoisten kehitysurien painotettu keskiarvo), ja kokonaistaloudellisia vaikutuksia arvioidaan EKP:n ja eurojärjestelmän käyttämillä malleilla. Taulukossa 6 esitetään malleilla saadut tulokset, joiden mukaan ennakoitua nopeamman inflaatioon riskit ovat yleisesti voimakkaampia kuin ennakoitua hitaamman inflaation riskit, ja BKT:n kasvuun kohdistuu vain vähän riskejä.
Kuvio 13
Energian hintaoletusten vaihtoehtoiset kehitysurat
a) Öljyn hintaoletus
(Yhdysvaltain dollaria / barreli)
b) Kaasun hintaoletus
(EUR/MWh)
Lähteet: Morningstar ja EKP:n laskelmat.
Huom. Optioiden osoittamat öljyn ja kaasun hintojen riskineutraalit todennäköisyysjakaumat on johdettu neljännesvuosittain tiettyinä erääntymispäivinä erääntyvien ICE Brent ‑raakaöljyoptioiden ja Dutch TTF ‑maakaasun futuurioptioiden markkinahinnoista 16.8.2024.
Taulukko 6
Energian hintojen vaihtoehtoiset kehitysurat sekä niiden vaikutukset BKT:n kasvuun ja YKHI-inflaatioon
Alakvartiilin | Yläkvartiilin | Muuttumattomat hinnat | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2024 | 2025 | 2026 | 2024 | 2025 | 2026 | 2024 | 2025 | 2026 | |
(poikkeamat perusskenaarion mukaisesta hintatasosta prosentteina) | |||||||||
Öljyn hinnat | -4,0 | -14,1 | -19,1 | 3,6 | 14,8 | 18,5 | 1,2 | 8,1 | 12,3 |
Kaasun hinnat | -10,2 | -19,8 | -23,8 | 7,2 | 21,1 | 26,6 | -2,4 | -6,9 | 7,9 |
Synteettinen energiahintaindeksi | -7,3 | -16,8 | -20,0 | 6,7 | 19,3 | 24,3 | 0,0 | 2,1 | 10,6 |
(poikkeamat perusskenaarion mukaisesta muutosvauhdista prosenttiyksikköinä) | |||||||||
BKT:n kasvu | 0,0 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | -0,1 | -0,1 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
YKHI-inflaatio | -0,2 | -0,6 | -0,3 | 0,3 | 0,8 | 0,4 | 0,0 | 0,1 | 0,3 |
Huom. Herkkyysanalyysissa energian hintaa mitataan synteettisellä energiahintaindeksillä, jossa öljyn ja kaasun futuurihinnat on yhdistetty. Ala- ja yläkvartiilit viittaavat öljyn ja kaasun 16.8.2024 päivättyjen optiohintojen osoittamiin riskineutraaleihin todennäköisyysjakaumiin. Öljyn ja kaasun muuttumattomat hinnat saavat saman päivän arvon. Kokonaistaloudelliset vaikutukset ilmoitetaan EKP:n ja eurojärjestelmän asiantuntija-arvioissa käytettävillä eri makrotalousmalleilla saatujen tulosten keskiarvona.
Kehikko 2
Kuluttajaluottamuksen vaihtoehtoiset kehitysskenaariot ja niiden vaikutukset talouteen
Skenaarioanalyysissa tutkitaan, mitä riskejä kuluttajaluottamukseen kohdistuvat mahdolliset sokit voisivat aiheuttaa syyskuun 2024 asiantuntija-arvioiden perusskenaariolle. Analyysissa tarkastellaan viimeaikaista kehitystä ja arvioidaan empiirisellä mallilla, miten kuluttajaluottamuksen odottamattomat muutokset vaikuttaisivat kotitalouksien kulutuspäätöksiin, asuntoinvestointeihin ja säästämiseen. Sen jälkeen tutkitaan ECB-BASE-mallilla, mitä laajempia vaikutuksia luottamussokkien aiheuttamilla vaihtoehtoisilla säästämis- ja kulutuspäätöksillä olisi taloudelliseen toimeliaisuuteen ja inflaatioon.
Kuluttajien luottamus väheni jyrkästi Venäjän aloitettua sodan Ukrainaa vastaan. Luottamus on sen jälkeen pysynyt heikkona vaikka onkin elpynyt jonkin verran. Euroalueen kuluttajien luottamusta ovat vuoden 2022 alun jälkeen heikentäneet talouden vakavat häiriöt, kuten energia- ja kokonaisinflaation nopea kiihtyminen, rahapolitiikan voimakas kiristäminen ja epävarmuuden lisääntyminen. Sen vuoksi luottamus valui pohjalukemiin syyskuussa 2022 (ks. kuvion A kohta b). Jyrkän heikkenemisensä jälkeen kuluttajien luottamus on elpynyt viime vuosineljänneksinä mutta pysynyt heikompana kuin ennen sotaa. Kuluttajien luottamuksen jatkuva heikkous sekä talouden uudelleen avautumisen suotuisten vaikutusten hälveneminen ovat jarruttaneet pandemian jälkeen alkanutta kulutuksen ja asuininvestointien poikkeuksellisen voimakasta elpymistä ja johtaneet sen sijaan säästämisen kasvuun (kuvion A kohta a).
Kuvio A
Yksityinen kulutus, asuntoinvestoinnit, säästämisaste ja kuluttajien luottamus vuodesta 2022
a) Yksityinen kulutus, asuntoinvestoinnit ja säästämisaste | b) Kuluttajien luottamus ja epävarmuus |
(vasen asteikko: vuotuinen prosenttimuutos; oikea asteikko: osuus käytettävissä olevista bruttotuloista, prosenttia) | (standardoitu taso) |
 |  |
Lähteet: Eurostat, Euroopan komissio (talouden ja rahoituksen pääosasto) ja EKP:n asiantuntijoiden laskelmat.
Huom. Kohdassa b koko käytettävissä olevan otoksen data on vakioitu – luottamuksen osalta tammikuusta 1999 elokuuhun 2024 ja epävarmuuden osalta huhtikuusta 2019 heinäkuuhun 2024. Sininen katkoviiva osoittaa kuviossa B kuvatulla empiirisellä mallilla saadun arvion perusskenaarion mukaisesta kuluttajaluottamuksen kehityksestä. Kuvioon A sisältyvät kuluttajaluottamuksen vaihtoehtoiset kehitysurat kuvataan jäljempänä. Kohdassa b arviointijakson alku on merkitty pystyviivalla. Tuoreimmat havainnot ovat kohdassa a vuoden 2024 ensimmäiseltä neljännekseltä ja kohdassa b elokuulta 2024.
Empiirinen malli osoittaa, että kuluttajaluottamuksen odottamattomat muutokset vaikuttavat merkittävästi yksityiseen kulutukseen, asuntoinvestointeihin ja säästämisasteeseen. Rakenteellinen bayesiläinen vektoriautoregressiivinen malli (SBVAR) estimoidaan käyttäen euroalueen dataa vuoden 1999 ensimmäisen ja viimeisen neljänneksen väliseltä ajalta. Malli sisältää kuluttajien luottamuksen, yksityisen kulutuksen, asuntoinvestoinnit, koron käytettävissä olevat reaalitulot ja yksityisen kulutuksen deflaattorin. Luottamussokkien vaikutus määritellään mallissa rekursiivisesti.[14] Yhden keskihajonnan suuruisen negatiivisen sokin vaikutus kuluttajien luottamukseen johtaa siihen, että käytettävissä olevat tulot supistuvat kahdeksan vuosineljänneksen jälkeen noin 0,8 prosentin ja yksityinen kulutus 0,6 prosentin pohjalukemaan. Säästämisaste nousee huimasti eli noin 0,9 prosenttiyksikköä kuuden vuosineljänneksen jälkeen.[15] Myös asuntoinvestoinnit vähenevät epäsuotuisan luottamussokin vuoksi 1,2 prosentin aallonpohjaan noin seitsemän vuosineljänneksen jälkeen. Nämä havainnot viittaavat siihen, että kuluttajien luottamuksen heikkeneminen vähentää kotitalouksien kulutusta ja investointeja ja lisää niiden säästämisalttiutta, myös varovaisuussyistä.
Kuvio B
Kuluttajaluottamussokkien estimoitu vaikutus käytettävissä oleviin reaalituloihin, yksityiseen kulutukseen ja asuntoinvestointeihin
|
Lähteet: Eurostat Euroopan komissio (talouden ja rahoituksen pääosasto) ja EKP:n asiantuntijoiden laskelmat.
Huom. Malli estimoidaan käyttäen vuoden 1999 ensimmäisen ja viimeisen neljänneksen väliseltä ajalta peräisin olevaa aineistoa euroalueen kuluttajien luottamuksesta, yksityisestä kulutuksesta, asuntoinvestoinneista, koroista, käytettävissä olevista reaalituloista ja yksityisen kulutuksen deflaattorista. Korko lasketaan valtion ottamien lainojen lyhyiden ja pitkien korkojen keskiarvona. Korkoa lukuun ottamatta muuttujat syötetään malliin logaritmisina. Malli estimoidaan käyttäen neljää viivettä. Cholesky-hajotelmassa oletetaan yksityisen kulutuksen deflaattorin olevan järjestyksessä ensimmäinen, ja sen jälkeen tulevat käytettävissä olevat reaalitulot, yksityinen kulutus, asuntoinvestoinnit, korot ja kuluttajien luottamus. Kuviossa näkyvät reaktiot normalisoidaan yhden keskihajonnan suuruisen sokin aiheuttamaan heikennykseen kuluttajien luottamuksessa. Siniset alueet osoittavat 68 prosentin luottamusvälit. Säästämisasteeseen kohdistuvat vaikutukset lasketaan niiden mallilla laskettujen vaikutusten perusteella, joita luottamussokit aiheuttavat käytettävissä oleviin reaalituloihin ja reaaliseen yksityiseen kulutukseen. Säästämisasteen implikoidut kehitysurat esitetään kuviossa C.
ECB-BASE-malliin syötetään empiiristen havaintojen perusteella kolme säästämisasteen ja asuntoinvestointien vaihtoehtoista kehitysuraa, jotka kuvastavat erilaisia kuluttajaluottamussokkeja. Tarkoituksena on arvioida niiden laajempia vaikutuksia taloudelliseen toimeliaisuuteen ja inflaatioon.[16],[17] Ensimmäisessä (heikomman luottamuksen) skenaariossa oletetaan, että kuluttajien luottamuksessa vähenne yhden keskihajonnan verran vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä ja pysyy sitten vähäisenä (ks. kuvion A kohta b). Tällainen skenaario voisi toteutua, jos geopoliittinen epävarmuus kasvaisi ja korkeina pysyneet rahoituskustannukset heikentäisivät luottamusta ennakoitua pitempään. Skenaario johtaa siihen, että säästämisaste nousee varovaisuussyistä korkeammaksi kuin perusskenaariossa arviointijakson loppuun saakka. Asuntoinvestoinnit vastaavasti pienenevät, kun kotitaloudet mukauttavat investointipäätöksensä näkymien heikentymiseen. Toisessa (vahvemman luottamuksen) skenaariossa puolestaan oletetaan, että kuluttajien luottamus kohenee nopeammin kuin perusskenaariossa, koska vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä tapahtuu yhden keskihajonnan suuruinen positiivinen sokki. Tämä skenaario voisi olla mahdollinen tilanteessa, jossa inflaation hidastumisen näkymät ovat aiempaa suotuisammat, työmarkkinat vetävät hyvin, reaalitulojen kasvu elpyy ja kuluttajien epävarmuus vähenee entisestään. Kuluttajien luottamuksen koheneminen johtaa säästämisasteen laskuun pandemiaa edeltäneelle tasolle vuoden 2026 lopulla sekä kulutuksen ja asuntoinvestointien kasvuun. Kolmannessa (tilapäisesti heikomman luottamuksen) skenaariossa oletetaan, että kuluttajien luottamus ensin heikkenee yhden keskihajonnan verran vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä mutta vahvistuu sitten saman verran vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä. Tämä johtaa siihen, että säästämisaste nousee aluksi perusskenaariota korkeammaksi ja lähentyy sitä sitten vaiheittain vuoden 2025 jälkipuoliskolla tapahtuvan suotuisan luottamussokin myötä (ks. kuvio C). Heikomman luottamuksen skenaariossa BKT:n kasvu on perusskenaarioon nähden 0,3 prosenttiyksikköä heikompi vuonna 2025 ja 0,6 prosenttiyksikköä heikompi vuonna 2026. Reaalinen yksityinen kulutus supistuu puolestaan perusskenaarion nähden 0,4 prosenttiyksikköä vuonna 2025 ja 0,9 prosenttiyksikköä vuonna 2026 (ks. taulukko A). Työllisyyden kasvu olisi perusskenaarioon nähden 0,1 prosenttiyksikköä heikompaa vuonna 2025 ja 0,2 prosenttiyksikköä heikompaa vuonna 2026. YKHI-inflaatio hidastuisi perusskenaarioon nähden 0,1 prosenttiyksikköä vuonna 2026. Vahvemman luottamuksen skenaariossa vaikutukset BKT:hen, kulutukseen ja inflaatioon olisivat suurin piirtein samansuuruiset mutta positiiviset. Tilapäisesti heikomman luottamuksen skenaariossa kumulatiiviset poikkeamat perusskenaarion mukaisesta BKT:n kasvuarviosta olisivat ‑0,1 prosenttiyksikköä vuosina 2024–2026. Skenaario vaikuttaisi yksityiseen kulutukseen enemmän mutta inflaatioon vain aavistuksen verran.
Kuvio C
Säästämisasteen vaihtoehtoiset kehitysurat
(prosenttia käytettävissä olevista tuloista)
Huom. Säästämisasteen vaihtoehtoiset kehitysurat vastaavat implisiittisiä kehitysuria, jotka perustuvat estimaatteihin kuviossa B esitettyjen luottamussokkien vaikutuksista käytettävissä oleviin reaalituloihin ja yksityiseen kulutukseen. Vaihtoehtoiset kehitysurat syötetään ECB-BASE-malliin asuntoinvestointeihin kohdistuviin luottamussokkien malliperusteisten estimoitujen vaikutusten ohella. Vaaleansininen viiva kuvaa keskimääräistä säästämisastetta vuonna 2019.
Kuluttajien luottamus on tällä hetkellä edelleen vaimeaa, mikä saa kotitaloudet todennäköisesti karsimaan kulutus-, investointi- ja säästämispäätöksiään lyhyellä aikavälillä. Jos uusia epäsuotuisia sokkeja ei ilmene, euroalueen kuluttajien luottamus todennäköisesti jatkaa vaiheittaista elpymistään. Tähän ovat syynä hidastuva inflaatio, vahvat työmarkkinat, reaalitulojen kasvun vahvistuminen ja kuluttajien epävarmuuden väheneminen. Korkeina pysyneet rahoituskustannukset vaimentavat kuitenkin todennäköisesti kuluttajien luottamusta vielä jonkin aikaa ja hidastavat sen elpymistä.
Taulukko A
Kuluttajaluottamussokkien vaikutukset BKT:n kasvuun, YKHI-inflaatioon ja yksityiseen kulutukseen
(poikkeama perusskenaariosta prosenttiyksikköinä)
BKT:n kasvu | Yksityisen kulutuksen kasvu | YKHI-inflaatio | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2024 | 2025 | 2026 | Kumuloitu | 2024 | 2025 | 2026 | Kumuloitu | 2024 | 2025 | 2026 | Kumuloitu | |
Skenaario 1: Heikompi luottamus | 0,0 | -0,3 | -0,6 | -0,9 | 0,0 | -0,4 | -0,9 | -1,4 | 0,0 | 0,0 | -0,1 | -0,1 |
Skenaario 2: Vahvempi luottamus | 0,0 | 0,3 | 0,5 | 0,9 | 0,0 | 0,4 | 0,9 | 1,4 | 0,0 | 0,0 | 0,1 | 0,1 |
Skenaario 3: Tilapäisesti heikompi luottamus | 0,0 | -0,3 | 0,1 | -0,1 | 0,0 | -0,4 | 0,1 | -0,3 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
Lähteet: ECB BASE -malli ja EKP:n asiantuntijoiden laskelmat.
Huom. ECB-BASE-simulaatiossa käytetään ns. arvion päivitysmenetelmää, ja valuuttakurssi sekä raha- ja finanssipolitiikka ovat siinä eksogeenisia muuttujia. Lisäksi siinä ei oteta huomioon vastaavaa kansainvälisen ympäristön skenaariota, odotusten aiheuttamia suoria vaikutuksia eikä muita kanavia, jotka voisivat voimistaa kuluttajien luottamussokkien vaikutuksia. Heikomman luottamuksen skenaario 1 laaditaan asettamalla asuntoinvestointien ja säästämisasteen reaktiot kuluttajien luottamukseen kohdistuvan yhden keskihajonnan suuruisen positiivinen sokin tasolle, kuten kuviossa B. Sen sijaan vahvemman luottamuksen skenaariossa 2 ne asetetaan yhden keskihajonnan suuruisen negatiivisen sokin tasolle. Tilapäisesti heikomman luottamuksen skenaariossa 3 asuntoinvestointien ja säästämisasteen reaktiot asetetaan tasolle, joka vastaa yhden keskihajonnan suuruista negatiivista sokkia ja sen jälkeen saman suuruista positiivista sokkia neljän vuosineljänneksen jälkeen. Yksityisen kulutuksen reaktio on yhdenmukainen ECB-BASE-mallilla lasketun reaktion kanssa. Kaikki luvut ilmaistaan prosenttiyksiköiden suuruisina poikkeamina perusskenaariosta, ja ne on pyöristetty yhden desimaalin tarkkuudella.
Kehikko 3
Asiantuntija-arvioiden vertailua muiden julkisten laitosten ja yksityisten sektorin ennusteisiin
EKP:n asiantuntijoiden syyskuun 2024 arviot BKT:n ja YKHI-inflaation kehityksestä asettuvat suurin piirtein muiden laitosten ennusteiden vaihteluvälille ja energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetun inflaation osalta hieman niiden yläpuolelle. Asiantuntijoiden laatimat kasvuarviot vuosille 2024 ja 2025 asettuvat muiden julkisten laitosten ja yksityisten sektorin ennusteiden melko kapealle vaihteluvälille, mutta kasvuarvio vuodelle 2026 on hieman vaihteluvälin yläpuolella. Vuosien 2024 ja 2025 YKHI-inflaatiota koskevat EKP:n asiantuntija-arviot ovat vaihteluvälin yläpäässä. Vuotta 2026 koskeva EKP:n asiantuntijoiden inflaatioarvio on muiden laitosten ennusteiden mukainen eli 1,9 %. Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistettua YKHI-inflaatiota koskevat EKP:n asiantuntija-arviot ovat hieman muiden laitosten ennusteiden vaihteluvälin yläpuolella vuosina 2024 ja 2025.
Taulukko
Euroalueen BKT:n kasvua ja YKHI-inflaatiota koskevien tuoreiden ennusteiden vertailua
(vuotuinen prosenttimuutos)
| Julkistamisajankohta | BKT:n kasvu | YKHI-inflaatio | YKHI-inflaatio ilman energia- ja elintarvikehintoja | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2024 | 2025 | 2026 | 2024 | 2025 | 2026 | 2024 | 2025 | 2026 | ||
EKP:n asiantuntija-arviot | Syyskuu 2024 | 0,8 | 1,3 | 1,5 | 2,5 | 2,2 | 1,9 | 2,9 | 2,3 | 2,0 |
Consensus Economics | Elokuu 2024 | 0,8 | 1,3 | 1,4 | 2,4 | 2,0 | 1,9 | 2,8 | 2,2 | - |
Survey of Professional Forecasters | Heinäkuu 2024 | 0,7 | 1,3 | 1,4 | 2,4 | 2,0 | 1,9 | 2,7 | 2,2 | 2,0 |
IMF | Heinäkuu 2024 | 0,9 | 1,5 | - | 2,4 | 2,1 | - | - | - | - |
Euroopan komissio | Toukokuu 2024 | 0,8 | 1,4 | - | 2,5 | 2,1 | - | 2,7 | 2,1 | - |
OECD | Toukokuu 2024 | 0,7 | 1,5 | - | 2,3 | 2,2 | - | 2,6 | 2,1 | - |
Lähteet: Consensus Economics Forecasts, (15.8.2024, vuotta 2026 koskevat luvut heinäkuun 2024 kyselystä), EKP:n Survey of Professional Forecasters (19.7.2024), IMF World Economic Outlook Update (16.7.2024), Euroopan komission talousennuste keväälle 2024 (15.5.2024), OECD Economic Outlook (2.5.2024).
Huom. Ennusteet eivät ole suoraan vertailukelpoisia keskenään tai talousnäkymiä koskevien EKP:n asiantuntija-arvioiden kanssa, koska ennusteet on laadittu eri ajankohtina. Lisäksi niissä käytetyt oletukset finanssipolitiikan, rahoitusmarkkinoiden sekä ulkoisen toimintaympäristön muuttujista (kuten öljyn, kaasun ja muiden raaka-aineiden hinnoista) on johdettu eri menetelmillä. EKP:n asiantuntija-arviot perustuvat työpäiväkorjattuihin tietoihin BKT:n vuotuisesta kasvusta, kun taas Euroopan komission ja Kansainvälisen valuuttarahaston ilmoittamissa vuotuisissa kasvuluvuissa ei oteta huomioon, montako työpäivää kunakin vuonna on. Muissa ennusteissa ei mainita, perustuvatko ne työpäiväkorjattuihin tietoihin vai eivät.
© Euroopan keskuspankki, 2024
Postiosoite 60640 Frankfurt am Main, Germany
Puh. +49 69 1344 0
Internet www.ecb.europa.eu
Kaikki oikeudet pidätetään. Kopiointi on sallittu opetuskäyttöön ja ei-kaupallisiin tarkoituksiin, kunhan lähde mainitaan.
Termien selityksiä on EKP:n sanastossa.
HTML ISBN 978-92-899-6559-0, ISSN 2529-461X, doi:10.2866/901251, QB-CE-24-002-FI-Q
Teknisiä oletuksia koskevan aineiston ja maailmantaloutta koskevien arvioiden koontipäivä oli 16.8.2024. Euroalueen talousnäkymiä koskevat EKP:n asiantuntija-arviot viimeisteltiin 29.8.2024.
Tässä osuudessa esitettyjen talousindikaattorien kansainvälisissä ja/tai globaaleissa kokonaissuureissa ei ole mukana euroaluetta ellei sitä ole erikseen mainittu.
Tätä arviota tukee vientitilauksia ja ostovarastoja mittaava globaali ostopäällikköindeksi, joka supistui heinäkuussa. Myös rahtialusten liikkeisiin perustuvat kaupan liikevaihdon pikaennusteet viittaavat siihen, että kaupan kasvu hidastui kolmannen vuosineljänneksen alussa.
Eurostatin ensimmäinen täydellinen analyysi BKT:n kasvusta vuoden 2024 toisella neljänneksellä julkaistiin vasta EKP:n asiantuntijoiden syyskuun 2024 arvioiden valmistumisajankohdan jälkeen. BKT:n kasvu osoittautui jonkin verran odotettua heikommaksi (0,2 %, kesäkuun asiantuntija-arvioissa 0,3 %) lähinnä siksi, että yksityisen kulutuksen ja investointien kehitys oli arvioitua heikompaa ja varastojen muutoksen kasvuvaikutus odotettua pienempi. Kehitystä tasoitti osittain odotettua vahvempi vienti. Tuonnin ja julkisen kulutuksen kehitys oli suurin piirtein syyskuisten arvioiden mukaista.
Lisätietoa on EKP:n Talouskatsauksen 3/2023 kehikossa ”A model-based assessment of the macroeconomic impact of the ECB’s monetary policy tightening since December 2021”.
Kansantalouden tilinpidon tiedot julkaistiin 6.9.2024 eli syyskuun 2024 asiantuntija-arvioiden koontipäivän jälkeen. Tilinpitotietojen mukaan viennin kasvu on vahvistunut toisella vuosineljänneksellä lähinnä Irlannin viennin epävakaan kehityksen vuoksi.
Ks. EKP:n blogikirjoitus ”Low for long? Reasons for the recent decline in productivity”, 6.5.2024.
Joulukuussa 2023 alkanut energian hintaa ja inflaatiota kompensoivien finanssipoliittisten toimien purkamisen arvioidaan nopeuttavan kokonaisinflaatiota 0,4 prosenttiyksikköä vuonna 2024 ja 0,1 prosenttiyksikköä vuonna 2025.
Syyskuun 2024 asiantuntija-arvioiden valmistumisen jälkeen 6.9.2024 julkaistujen Eurostatin tietojen mukaan palkansaajakorvausten kasvu oli 4,3 % vuoden 2024 toisella neljänneksellä.
6.9.2024 julkaistujen Eurostatin tietojen mukaan yksikkötyökustannusten vuotuinen kasvu oli 4,6 % vuoden 2024 toisella neljänneksellä.
6.9.2024 julkaistujen Eurostatin tietojen mukaan BKT-deflaattorin vuotuinen kasvu oli 3,0 % vuoden 2024 toisella neljänneksellä.
6.9.2024 julkaistujen Eurostatin tietojen mukaan yksikkövoittojen vuotuinen kasvu oli -0,6 % vuoden 2024 toisella neljänneksellä.
Markkinahintoina on käytetty markkinoilla 16.8.2024 (teknisten oletusten koontipäivänä) vallinneita hintoja.
Koska kuluttajien luottamus kuvastaa yksityisen kulutuksen selittävien muuttujien kehitystä, se on Cholesky-hajotelmaan perustuvassa järjestyksessä viimeinen.
Säästämisasteeseen kohdistuvat vaikutukset lasketaan uudelleen niiden empiirisellä mallilla laskettujen vaikutusten perusteella, joita luottamussokit aiheuttavat käytettävissä oleviin reaalituloihin ja reaaliseen yksityiseen kulutukseen.
ECB-BASE-mallista ks. E. Angelini, N. Bokan, K. Christoffel, M. Ciccarelli ja S. Zimic, ”Introducing ECB-BASE:The blueprint of the new ECB semi-structural model for the euro area”, Working Paper Series nro 2315, syyskuu 2019).
Koska säästämisasteen ja asuntoinvestointien kehitys kalibroidaan empiiristen havaintojen perusteella, yksityisen kulutuksen reaktio on yhdenmukainen ECB-BASE-mallilla saadun implisiittisen kehityksen kanssa. Näin käytettävissä olevat tulot voivat reagoida rajoituksetta, mikä mahdollistaa sokin endogeenisen välittymisen mallin sisällä.
- 12 September 2024