LEHDISTÖTILAISUUS

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos

Frankfurt am Main, 6.3.2025

Hyvää iltapäivää. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme.

EKP:n neuvosto päätti tänään laskea EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Päätimme laskea rahapolitiikan mitoituksen säätelyssä käytettävää talletuskorkoa etenkin inflaationäkymiä, pohjainflaation kehitystä ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuutta koskevan päivitetyn arviomme perusteella.

Inflaatio hidastuu hyvää vauhtia. Sen kehitys on ollut edelleen jotakuinkin asiantuntijoiden odotusten mukaista, ja tuoreimmat arviot myötäilevät tiiviisti edellisten inflaationäkymiä. Kokonaisinflaation arvioidaan nyt olevan keskimäärin 2,3 % vuonna 2025 ja 1,9 % vuonna 2026 sekä 2,0 % vuonna 2027. Vuoden 2025 inflaatiota on tarkistettu ylöspäin energian hintojen voimakkaamman nousun vuoksi. Energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistettu inflaatio on tämänhetkisten asiantuntija-arvioiden mukaan keskimäärin 2,2 % vuonna 2025 ja 2,0 % vuonna 2026 sekä 1,9 % vuonna 2027.

Useimmat pohjainflaation mittarit viittaavat siihen, että inflaatio asettuu keskipitkällä aikavälillä kestävästi kahden prosentin tavoitteemme tuntumaan. Euroalueen inflaatio on edelleen nopeaa lähinnä siksi, että joidenkin toimialojen palkat ja hinnat mukautuvat aiempaan, hyvin nopeaan inflaatioon yhä huomattavalla viipeellä. Palkkojen nousu kuitenkin maltillistuu odotetusti, ja sen vaikutusta inflaatioon vaimennetaan osittain tinkimällä voitoista.

Rahapolitiikka on muuttumassa merkittävästi vähemmän rajoittavaksi, sillä koronlaskumme tekevät yritysten ja kotitalouksien lainanotosta edullisempaa ja lainanannon kasvu kohenee. Rahoitusolot kevenevät kuitenkin vain hitaasti, koska aiemmat koronnostot välittyvät edelleen luottokantaan, ja luotonanto pysyy yleisesti vaimeana. Taloudella on vastassaan yhä haasteita, ja asiantuntijat ovat taas alentaneet kasvuarvioitaan. Uusien arvioiden mukaan kasvu on 0,9 % vuonna 2025 ja 1,2 % vuonna 2026 sekä 1,3 % vuonna 2027. Vuosien 2025 ja 2026 arvioiden alentamisen syynä ovat viennin supistuminen ja investointien jatkuva vaisuus. Taustalla ovat muun muassa talouspoliittinen epävarmuus ja hyvin epävarma kauppapoliittinen tilanne. Kysynnän odotetaan kuitenkin ajan mittaan vahvistuvan lähinnä reaalitulojen kasvun ja aiempien koronnostojemme vaikutusten vähittäisen laantumisen myötä.

Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti asettuu kestävästi kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi. Määritämme rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella varsinkin nyt epävarmuuden lisääntyessä. Korkopäätöksemme perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, sekä arvioon pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Tämänpäiväiset päätökset ovat luettavissa verkkosivuillamme julkaistussa lehdistötiedotteessa.

Käyn nyt tarkemmin läpi näkemyksiämme talous- ja inflaatiokehityksestä ja tarkastelen sitten arviotamme rahoitusoloista ja rahatalouden tilanteesta.

Talous

Euroalueen talouskasvu jäi todennäköisesti niukaksi vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä. Kasvu oli vuoden 2025 kahtena ensimmäisenä kuukautena monilta osin edellisvuoden tapaista. Teollisuustuotanto hidastaa kasvua edelleen, vaikka kyselyindikaattorit ovat kohenemassa. Euroalueella ja sen ulkopuolella vallitseva suuri epävarmuus hillitsee investointeja, ja kilpailukyvyn haasteet painavat vientiä. Palvelualoilla kasvu jatkuu kuitenkin vankasti. Lisäksi kulutus vahvistuu vähitellen kotitalouksien tulojen kasvun ja työmarkkinoiden hyvän tilanteen ansiosta, vaikka kuluttajien luottamus onkin yhä haurasta ja säästämisasteet korkealla.

Työttömyysaste on pysynyt ennätyksellinen alhaisena: se oli 6,2 % tammikuussa. Työllisyyden arvioidaan kasvaneen 0,1 % vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä. Työvoiman kysyntä on kuitenkin maltillistunut, ja työllisyyden kasvu oli tuoreimpien kyselyjen mukaan vaimeaa vuoden 2025 kahden ensimmäisen kuukauden aikana.

Epävarmuus on lisääntynyt ja vähentää todennäköisesti investointeja ja vientiä odotettua enemmän. Tulojen kasvun ja aiempaa pienempien lainakustannusten odotetaan kuitenkin vahvistavan kasvua. Asiantuntija-arvioiden mukaan myös vienti vahvistuu maailman kysynnän kasvun myötä, mikäli kauppapoliittiset jännitteet eivät enää voimistu.

Talouden tuottavuutta, kilpailukykyä ja kriisinkestävyyttä tulisi vahvistaa finanssi- ja rakennepoliittisin toimin. Euroopan komission kilpailukykykompassi tarjoaa konkreettisen toimintasuunnitelman, ja siihen sisältyvät ehdotukset tulisi hyväksyä pikaisesti. Valtioiden tulisi varmistaa julkisen talouden kestävyys EU:n talouden ohjausjärjestelmän sääntöjen mukaisesti ja antaa etusija kasvua luoville rakenneuudistuksille ja strategisille investoinneille.

Inflaatio

Eurostatin ennakkoarvion mukaan vuotuinen inflaatio hidastui helmikuussa 2,4 prosenttiin. Tammikuussa se oli 2,5 % ja joulukuussa 2,4 %. Energian hintainflaatio hidastui 0,2 prosenttiin nopeuduttuaan voimakkaasti tammikuussa, jolloin se oli 1,9 %. Joulukuussa se oli 0,1 %. Elintarvikkeiden hintainflaatio sitä vastoin nopeutui 2,7 prosenttiin. Tammikuussa se oli 2,3 % ja joulukuussa 2,6 %. Tavaroissa hintainflaatio nopeutui 0,6 prosenttiin, kun taas palveluissa se hidastui 3,7 prosenttiin oltuaan 3,9 % tammikuussa ja 4,0 % joulukuussa.

Useimmat pohjainflaation mittarit viittaavat siihen, että inflaatio on palautumassa keskipitkällä aikavälillä kestävästi kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi. Euroalueen inflaatio, joka seuraa tiiviisti palvelujen hintainflaatiota, hidastui tammikuussa. Se on kuitenkin pysynyt nopeana, sillä palkat ja joidenkin palvelujen hinnat mukautuvat aiempaan, hyvin nopeaan inflaatioon yhä huomattavalla viipeellä. Viimeaikaiset palkkaneuvottelut viittaavat kuitenkin työvoimakustannuspaineiden jatkuvaan maltillistumiseen.

Asiantuntijoiden mukaan kokonaisinflaatio on nyt arvioitua nopeampaa vuonna 2025, koska energiahintojen oletetaan nousevan odotettua enemmän. Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetun inflaation odotetaan silti hidastuvan edelleen, kun työvoimakustannuspaineet alenevat entisestään ja rahapolitiikan aiemman kiristämisen vaikutukset hidastavat yhä hintojen nousua. Pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat useimpien mittarien mukaan edelleen kahden prosentin tuntumassa. Kaikki nämä tekijät edesauttavat inflaation palautumista kestävästi tavoitteemme mukaiseksi.

Riskiarvio

Riskit painottuvat edelleen odotettua hitaamman talouskasvun suuntaan. Kauppapoliittisten jännitteiden voimistuminen voi pienentää euroalueen talouskasvua vaimentamalla vientikysyntää ja heikentämällä maailmantaloutta. Maailman kauppapolitiikasta vallitseva epävarmuus voi vähentää investointeja. Venäjän oikeudeton sota Ukrainassa, Lähi-idän järkyttävä konflikti ja muut geopoliittiset jännitteet ovat myös merkittäviä epävarmuustekijöitä. Kasvu voi jäädä arvioitua heikommaksi, jos rahapolitiikan kiristämisen vaikutukset välittyvät odotettua pidemmällä viipeellä. Kasvu voi toisaalta olla ennakoitua vahvempaa, jos euroalueen kulutus ja investoinnit elpyvät arvioitua enemmän rahoitusolojen kevenemisen ja inflaation hidastumisen ansiosta. Myös puolustus- ja infrastruktuurimenojen suureneminen voi lisätä kasvua.

Maailmankaupan kitkan voimistuminen lisää epävarmuutta euroalueen inflaationäkymistä. Inflaatio voi olla arvioitua nopeampaa, jos kauppapoliittisten jännitteiden yleinen kiristyminen heikentää euroa ja nostaa euroalueen tuontikustannuksia. Inflaatio voi toisaalta olla arvioitua hitaampaa, jos korkeammat tuontitullit ja ylikapasiteettia omaavien maiden viennin ohjaaminen euroalueelle kiertoteitse vähentävät euroalueen vientikysyntää. Inflaatio voi olla ennakoitua nopeampaa tai hitaampaa siitä riippuen, miten geopoliittiset jännitteet vaikuttavat energiamarkkinoihin, kuluttajien luottamukseen ja yritysten investointeihin. Sään ääri-ilmiöt ja ilmastokriisin laajeneminen voivat saada elintarvikkeiden hinnat odotettua suurempaan nousuun. Inflaatio voi osoittautua aiempaa nopeammaksi myös, jos palkat nousevat tai voitot kasvavat odotettua enemmän. Lisäksi puolustus- ja infrastruktuurimenojen kasvun vaikutus kokonaiskysyntään voi nopeuttaa inflaatiota. Inflaatio voi jäädä sen sijaan ennakoitua hitaammaksi, jos rahapolitiikka vaimentaa kysyntää odotettua enemmän.

Rahoitusolot ja rahatalouden tilanne

Markkinakorot laskivat euroalueella tammikuun kokouksemme jälkeen, mutta ne ovat nousseet viime päivien aikana finanssipoliittisten näkymien muutosten vuoksi. Koronlaskumme tekevät yritysten ja kotitalouksien lainanotosta vähitellen edullisempaa, ja lainanannon kasvu kohenee. Rahoitusolot kevenevät kuitenkin vain hitaasti, koska aiemmat koronnostot välittyvät edelleen luottokantaan, ja luotonanto pysyy yleisesti vaimeana.

Uusien yritysluottojen keskikorko laski tammikuussa 4,2 prosenttiin. Se oli 4,4 % joulukuussa. Yritysten velkapaperien liikkeeseenlaskun kustannus sitä vastoin nousi 3,7 prosenttiin eli 0,2 prosenttiyksikköä suuremmaksi kuin joulukuussa. Samalla ajanjaksolla uusien asuntoluottojen keskikorko laski 3,3 prosenttiin oltuaan 3,4 %.

Pankkien luotonanto yrityksille kasvoi 2,0 prosenttiin tammikuussa, sillä uusia luottoja myönnettiin maltillisesti enemmän kuin joulukuussa, jolloin kasvu oli 1,7 %. Yritysten velkapaperien liikkeeseenlaskun vuotuinen kasvu nopeutui 3,4 prosenttiin. Asuntoluotonanto jatkoi vähittäistä kasvuaan mutta oli kaiken kaikkiaan vaimeaa. Sen vuotuinen kasvuvauhti oli 1,3 %.

Yhteenveto

EKP:n neuvosto päätti tänään laskea EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Päätimme laskea rahapolitiikan mitoituksen säätelyssä käytettävää talletuskorkoa etenkin inflaationäkymiä, pohjainflaation kehitystä ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuutta koskevan päivitetyn arvion perusteella. Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti asettuu kestävästi kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi. Määritämme rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella varsinkin nyt epävarmuuden lisääntyessä. Korkopäätöksemme perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, sekä arvioon pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Olemme valmiit tarkistamaan kaikkia mandaattiimme kuuluvia välineitä sen varmistamiseksi, että inflaatio vakiintuu kestävästi keskipitkän aikavälin tavoitteeseemme ja rahapolitiikka välittyy sujuvasti talouteen.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.